Nyt alkaa tuntua että olen liian väsynyt mieheen ja liittoomme :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihan rikki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihan rikki

Vieras
Mieheni on pääsääntöisesti hyvä puoliso ja isänä ihan huippu. Liittomme on edelleen intohimoinen ja rakastan miestäni ja hän mitä ilmeisimmin minua. Mutta..
Kun hän on välillä hirvittävän mustasukkainen :( Kohtaus laukeaa yleensä siitä jos minulla on jotain menoa ilman häntä, työreissu, naisten illanvietto tms. Hän kehittelee päässään ihme kuvitelmia että löydän jonkun toisen ja riita on valmis. Riidan päätteeksi hän kyllä pyytää anteeksi ja katuu, ja myöntää oman luulottelunsa. Koskaan en ole aihetta epäilyille antanut. Väkivaltaa ei meillä esiinny.
Olen vain niin väsynyt kuuntelemaan sitä samaa virttä, ja lapsetkin alkaa jo olla sen ikäsiä että alkavat jo tajuamaan ja pelkäävät huutoa :( Keskusteltu ollaan jo ja monesti, en jaksa enää sitäkään.

Mies varasi nyt viimeisimmän riidan jälkeen itselleen keskusteluajan peneen. Sanoi ettei itsekkään kestä enää. Mä sanoin etten minäkään, mun on pakko päästä pois. Mies alkoi itkeä, mutta sekään ei enää minuun vaikuta.
Mietin tässä että polkasenko avioeron tosiaan käyntiin, koska tiedän että ikävä mullekkin kuitenkin vielä tulee..?
Onko kukaan ollut koskaan samassa jamassa? :(
 
en oikein osaa sanoa mitään järkevää, kun ei ole omaa kokemusta, mutta toivon että saatte asianne kuntoon ja mies saisi avun - hyvä että mieskin tiedostaa ongelman,se on jo paljon kummiskin sekin . :hug:
 
Toi on kyllä erittäin positiivista, että miehes tiedostaa ongelman ja haluaa siitä eroon. En voi koko tilannettanne tietää, mutta voi olla hyvä vielä yrittää, vaikka pitäisikin pienen, vaikka viikon kestävän "tauon" vaikkapa yhdessä asumisessa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hiu:
Toi on kyllä erittäin positiivista, että miehes tiedostaa ongelman ja haluaa siitä eroon. En voi koko tilannettanne tietää, mutta voi olla hyvä vielä yrittää, vaikka pitäisikin pienen, vaikka viikon kestävän "tauon" vaikkapa yhdessä asumisessa.

Jotain tällaista minäkin kyllä ajattelin, ennen avioeropaperin viemistä. Jospa sitä viikossa-parissa näkisi kumpikin asiaa kauempaa?

Mutta kuinkahan sen toteuttaisi 2 pienen lapsen kanssa? :( Sukulaiset tai ystävät ei ole vaihtoehtona minne mennä asumaan.
 
Hienoa, että mies tiedostaa tuon asian. Itsellä oli hieman toisin. Ex-mies oli todella mustasukkaista sorttia varsinkin silloin kun olin omilla menoillani esim. harrastuksissa. En tiedä mistä oli saanut päähänsä, että petän häntä (aiheeton epäily), mutta sellaisen käsityksen sain. Oli todella ilkeetä tulla harkoista kotiin, jos hieman sattui olemaan "aikataulusta" jäljessä, jos vaikka oli jäänyt juttelemaan jonkun kanssa. Kotiin päästy' alko heti utelut, että missäs oot ollu kun kesti noin kauan ym. Lopulta pääty siihen, että en jaksanut enää aiheettomia epäilyjä ja annoin mennä koko rahan edestä eli päädyin pettämään. Suhde päättyi lopulta eroon. Mies ois voinu vielä jatkaa, mutta minä en.

Sinuna ehkä odottaisin ja katsoisin onko miehesi pene-käynneistä hyötyä. Jos ei niin sitten saattaisin laittaa pyörät pyörimään.
 
Tuskin erota kannattaa tuon takia, jos mies on muuten kaikinpuolin mahtava. Hän vielä tiedostaa itse ongelmansa.
Mitä, jos kokeilisit seuraavaksi ignoorata täysin tuollaiset syyttelyt ja epäilyt. Et reagoisi mitenkään miehesi kiukunpuuskaan???
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Tuskin erota kannattaa tuon takia, jos mies on muuten kaikinpuolin mahtava. Hän vielä tiedostaa itse ongelmansa.
Mitä, jos kokeilisit seuraavaksi ignoorata täysin tuollaiset syyttelyt ja epäilyt. Et reagoisi mitenkään miehesi kiukunpuuskaan???

Koetettu on, mahdotonta :( Hän jatkaa niiiin kauan että saa minut suuttumaan.
 

Yhteistyössä