Nykyinen mies ei siedä ajatusta exästä, saati yhteistä aikaa tämän kanssa. Nykyinen vaihtoon?

kaikilla näköjään 2x

 

Mä ymmärrän miestäsi hyvinkin. Kun aattelen itseäni samankaltaseen tuilanteeseen, en hyväksyis semmosta, et mun mies viettäs noin paljon aikaa ex vaimonsa kanssa (miehelläni ei siis ex vaimoa ole, mutta JOS olis). Kavereita voi olla exän kans, ja lasten takia se on jopa suotavaa et exään on hyvät välit. Mutta itse henkilökohtasesti en hyväksyis noin kiinteää suhdetta exän kans.

Ajatteletko siis, että sinun mielihalusi/mustasukkaisuutesi on tärkeämpää kuin mahdollisten lasten hyvä olo? Surullista.

Silläkö taataan lapsille hyvä ole, et äiti tekee kaikkee kivaa jatkuvasti sen exän kanssa? Eikä ole kykeneväinen rakentamaan uutta normaalia parisuhdetta (MUN mielestä uuden suhteen rakentamiseen EI kuulu se, et exän kans häärätään jatkuvasti yhdessä, tehdään kaikkee kivaa, tavataan yhteisiä vanhoja sukulaisia jne)?

Lapsille taataan hyvä olo sillä, että lasten äiti ja isä tulevat hyvin juttuun eronkin jälkeen, eikä lapset joudu katselemaan äidin ja isän riitoja jatkuvasti. Mutta lapset voivat olla varsin onnellisia, vaikka äidillä olisikin uusi suhde uuden miehen kanssa, ja äiti jättäisi ex miestään pienemmälle huomiolla kunnioittamalla UUTTA kumppaniaan (jos uusi mies joutuu kärsimään alituisesti exästä, niin silloin hän ei mielestäni saa kunnioitusta osakseen suhteessa. Uuden kumppanin toki pitää hyväksyä ex osaksi naisen ja lasten elämää, mutta kohtuus kaikessa).

No tämä on vain mun näkemys. Tiedän montakin uusioperhettä, jossa lapset ovat onnellisia äidin ja hänen uuden kumppaninsa kanssa, ja suhde lasten isäänkin on kunnossa sekä äidillä että lapsilla!

Huomaa, että sinä et ole samaisessa tilanteessa. Väitän, että lapsille se oma isä on kuitenkin tärkeämpi kuin mahdollinen tuleva isäpuoli ja että heille tulee hyvä olo siitä, kun voidaan olla vieläkin yhdessä välillä ja tehdä normaaleita asioita, joita ennenkin. Tuo 'kaikkea kivaa exän kanssa' on kyllä aikamoista liioittelua.

Jos nykyinen kärsii tilanteesta, niin silloin hän ei ehkä sopeudu kuvioihin ja hänen on tosiaan lähdettävä.

Oon muuten samaa mieltä, mutta mun mielestä myös se uusi mies voi tulla osaksi perhettä. Enkä nyt tarkoita mitään kimppakivaa vaan sitä, että lasten elämässä voi olla muitakin tärkeitä aikuisia kuin vanhemmat. Kyseessä ei kuitenkaan (ainakaan pitäisi...) ole mikään kilpailu siitä, että kuka on tärkein henkilö lapsen elämässä.

Tiedän perheen, jossa eronneen pariskunnan lapsi säälitteli uutta sisarpuoltaan, kun "hänellä on vain yksi isi".

 

Tämä on valtavan suuri ongelma. Olen lasten isän kanssa hyvissä väleissä ja hän käy tässä usein, leikkimässä lasten kanssa tai kahvilla. Käymme myös joskus yhdessä esim. kyläilemässä entisten yhteisten sukulaisten luona. Koska yhteiseloa on takana niin monia vuosia, niin mielestämme ystävyys tuntuu aivan luontevalta. Eroon ei liity mitään skismaa ja ystävyys on laadultaan tasaista. Toisesta kuitenkin yhä välittää aivan valtavasti, vaikkei suhde toiminutkaan. En kestä ajatusta siitä, että koko ystävyys pitäisi lopettaa tai sitä pitäisi jotenkin rajoittaa. Mieluummin laitan nykyisen kiertoon, ellei hän sopeudu asiaan. Muita syitä olla sopeutumatta ei ole, kuin se, että tuo toinen mies nyt on ex. Jos puhe ei mene perille, vaan aina alkaa kiukuttelumaratonit, niin onko muita vaihtoehtoja kuin pistää nykyinen kiertoon...?

hän käy tässä USEIN leikkimässä tai kahvilla ????

Vaadit kyllä ihan liikoja nykyiseltä kumppaniltasi. Mä en todellakaan tajua miksi haluat exäsi sinne konttailemaan USEIN .

Et todellakaan ole valmis uuteen suhteeseen niin kauan kuin sun tarvii roikkua tossa exässäsi noin paljon. Ja hän sussa. Veikkaanpa, ettei exälläsi ole uutta kumppania ??? vai ?

 

Tuo kuulostaa siltä että sä olet päätöksesi tehnyt ja haet sille nyt hyväksyntää, ja se on nyt tosiaan hakusessa. Sori vaan.

Näemmä on, täällä se aikuisten itsekkyys oikein kukoistaa

 

Tämä on valtavan suuri ongelma. Olen lasten isän kanssa hyvissä väleissä ja hän käy tässä usein, leikkimässä lasten kanssa tai kahvilla. Käymme myös joskus yhdessä esim. kyläilemässä entisten yhteisten sukulaisten luona. Koska yhteiseloa on takana niin monia vuosia, niin mielestämme ystävyys tuntuu aivan luontevalta. Eroon ei liity mitään skismaa ja ystävyys on laadultaan tasaista. Toisesta kuitenkin yhä välittää aivan valtavasti, vaikkei suhde toiminutkaan. En kestä ajatusta siitä, että koko ystävyys pitäisi lopettaa tai sitä pitäisi jotenkin rajoittaa. Mieluummin laitan nykyisen kiertoon, ellei hän sopeudu asiaan. Muita syitä olla sopeutumatta ei ole, kuin se, että tuo toinen mies nyt on ex. Jos puhe ei mene perille, vaan aina alkaa kiukuttelumaratonit, niin onko muita vaihtoehtoja kuin pistää nykyinen kiertoon...?

hän käy tässä USEIN leikkimässä tai kahvilla ????

Vaadit kyllä ihan liikoja nykyiseltä kumppaniltasi. Mä en todellakaan tajua miksi haluat exäsi sinne konttailemaan USEIN .

Et todellakaan ole valmis uuteen suhteeseen niin kauan kuin sun tarvii roikkua tossa exässäsi noin paljon. Ja hän sussa. Veikkaanpa, ettei exälläsi ole uutta kumppania ??? vai ?

Kyllä hänellä on! Eikä tällä kumppanilla ole lapsia, mutta aivotoimintaa selkeästi on, koska ei ole alkanut taistella tuulimyllyjä vastaan.

 

Luulis et aikuinen ihminen osaa kyläillä tutuissa paikoissa ilman exääkin jos niissä haluaa kyläillä.
Musta toi on törkeetä uutta miestä kohtaan et te kyläilette perheenä ja hänellä ei sit ole mahdollisuutta tutustua sun sukulaisiin - mut noh, tuskin on kauaa tarvettakaan.

 

Luulis et aikuinen ihminen osaa kyläillä tutuissa paikoissa ilman exääkin jos niissä haluaa kyläillä.
Musta toi on törkeetä uutta miestä kohtaan et te kyläilette perheenä ja hänellä ei sit ole mahdollisuutta tutustua sun sukulaisiin - mut noh, tuskin on kauaa tarvettakaan.

Mistä ihmeestä te kehitätte näitä johtopäätöksiä, että exän kanssa kyläily olisi jotenkin nykyiseltä miesystävältäni pois? Kyllä hänenkin kanssaan sukulaisissa käydään, ja luonnollisesti ENEMMÄN kuin ex-miehen kanssa. Kyse on siitä, että miehen mielestä kaikenlainen yhteinen aika tulisi lopettaa. Siis 'vanhan' perheen yhteinen aika. Kaikenlainen. Hänelle tuo sukulointi ei niinkään ole ongelma, vaan se, että ex-mies käy täällä vanhassa kodissaan lapsia katsomassa ja leikkimässä.

 

Mä ymmärrän miestäsi hyvinkin. Kun aattelen itseäni samankaltaseen tuilanteeseen, en hyväksyis semmosta, et mun mies viettäs noin paljon aikaa ex vaimonsa kanssa (miehelläni ei siis ex vaimoa ole, mutta JOS olis). Kavereita voi olla exän kans, ja lasten takia se on jopa suotavaa et exään on hyvät välit. Mutta itse henkilökohtasesti en hyväksyis noin kiinteää suhdetta exän kans.

Ajatteletko siis, että sinun mielihalusi/mustasukkaisuutesi on tärkeämpää kuin mahdollisten lasten hyvä olo? Surullista.

Silläkö taataan lapsille hyvä ole, et äiti tekee kaikkee kivaa jatkuvasti sen exän kanssa? Eikä ole kykeneväinen rakentamaan uutta normaalia parisuhdetta (MUN mielestä uuden suhteen rakentamiseen EI kuulu se, et exän kans häärätään jatkuvasti yhdessä, tehdään kaikkee kivaa, tavataan yhteisiä vanhoja sukulaisia jne)?

Lapsille taataan hyvä olo sillä, että lasten äiti ja isä tulevat hyvin juttuun eronkin jälkeen, eikä lapset joudu katselemaan äidin ja isän riitoja jatkuvasti. Mutta lapset voivat olla varsin onnellisia, vaikka äidillä olisikin uusi suhde uuden miehen kanssa, ja äiti jättäisi ex miestään pienemmälle huomiolla kunnioittamalla UUTTA kumppaniaan (jos uusi mies joutuu kärsimään alituisesti exästä, niin silloin hän ei mielestäni saa kunnioitusta osakseen suhteessa. Uuden kumppanin toki pitää hyväksyä ex osaksi naisen ja lasten elämää, mutta kohtuus kaikessa).

No tämä on vain mun näkemys. Tiedän montakin uusioperhettä, jossa lapset ovat onnellisia äidin ja hänen uuden kumppaninsa kanssa, ja suhde lasten isäänkin on kunnossa sekä äidillä että lapsilla!

Huomaa, että sinä et ole samaisessa tilanteessa. Väitän, että lapsille se oma isä on kuitenkin tärkeämpi kuin mahdollinen tuleva isäpuoli ja että heille tulee hyvä olo siitä, kun voidaan olla vieläkin yhdessä välillä ja tehdä normaaleita asioita, joita ennenkin. Tuo 'kaikkea kivaa exän kanssa' on kyllä aikamoista liioittelua.

Jos nykyinen kärsii tilanteesta, niin silloin hän ei ehkä sopeudu kuvioihin ja hänen on tosiaan lähdettävä.

Oon muuten samaa mieltä, mutta mun mielestä myös se uusi mies voi tulla osaksi perhettä. Enkä nyt tarkoita mitään kimppakivaa vaan sitä, että lasten elämässä voi olla muitakin tärkeitä aikuisia kuin vanhemmat. Kyseessä ei kuitenkaan (ainakaan pitäisi...) ole mikään kilpailu siitä, että kuka on tärkein henkilö lapsen elämässä.

Tiedän perheen, jossa eronneen pariskunnan lapsi säälitteli uutta sisarpuoltaan, kun "hänellä on vain yksi isi".

Siis totta ihmeessä! Ja hän onkin lapsille tärkeä. Ei tässä siitä ole kysymys!! Vaan siitä, että hän haluaisi että lasten isä poistuisi kuvioista kokonaan ja olisi vain se etäisä, joka tapaisi lapsiaan kerran kahdessa viikossa. SIITÄ TÄSSÄ ON KYSYMYS! Ei myöskään siitä, että uusi mies sysättäisiin pois kaikesta tai jätettäisiin pois sukulaisvierailuilta, ei! Vaan enemmän hän niillä käy kuin ex-mies. Kuitenkin hän kokee asian niin, että on häiritsevää kun lapset näkevät isäänsä välillä(!) useammin kuin häntä itseään.

 

Mä ymmärrän miestäsi hyvinkin. Kun aattelen itseäni samankaltaseen tuilanteeseen, en hyväksyis semmosta, et mun mies viettäs noin paljon aikaa ex vaimonsa kanssa (miehelläni ei siis ex vaimoa ole, mutta JOS olis). Kavereita voi olla exän kans, ja lasten takia se on jopa suotavaa et exään on hyvät välit. Mutta itse henkilökohtasesti en hyväksyis noin kiinteää suhdetta exän kans.

Ajatteletko siis, että sinun mielihalusi/mustasukkaisuutesi on tärkeämpää kuin mahdollisten lasten hyvä olo? Surullista.

Silläkö taataan lapsille hyvä ole, et äiti tekee kaikkee kivaa jatkuvasti sen exän kanssa? Eikä ole kykeneväinen rakentamaan uutta normaalia parisuhdetta (MUN mielestä uuden suhteen rakentamiseen EI kuulu se, et exän kans häärätään jatkuvasti yhdessä, tehdään kaikkee kivaa, tavataan yhteisiä vanhoja sukulaisia jne)?

Lapsille taataan hyvä olo sillä, että lasten äiti ja isä tulevat hyvin juttuun eronkin jälkeen, eikä lapset joudu katselemaan äidin ja isän riitoja jatkuvasti. Mutta lapset voivat olla varsin onnellisia, vaikka äidillä olisikin uusi suhde uuden miehen kanssa, ja äiti jättäisi ex miestään pienemmälle huomiolla kunnioittamalla UUTTA kumppaniaan (jos uusi mies joutuu kärsimään alituisesti exästä, niin silloin hän ei mielestäni saa kunnioitusta osakseen suhteessa. Uuden kumppanin toki pitää hyväksyä ex osaksi naisen ja lasten elämää, mutta kohtuus kaikessa).

No tämä on vain mun näkemys. Tiedän montakin uusioperhettä, jossa lapset ovat onnellisia äidin ja hänen uuden kumppaninsa kanssa, ja suhde lasten isäänkin on kunnossa sekä äidillä että lapsilla!

Huomaa, että sinä et ole samaisessa tilanteessa. Väitän, että lapsille se oma isä on kuitenkin tärkeämpi kuin mahdollinen tuleva isäpuoli ja että heille tulee hyvä olo siitä, kun voidaan olla vieläkin yhdessä välillä ja tehdä normaaleita asioita, joita ennenkin. Tuo 'kaikkea kivaa exän kanssa' on kyllä aikamoista liioittelua.

Jos nykyinen kärsii tilanteesta, niin silloin hän ei ehkä sopeudu kuvioihin ja hänen on tosiaan lähdettävä.

Juu en ole samassa tilanteessa. Mutta en silti yhdy väitökseesi. Mun mielestä lapsille on kuitenkin selkeämpää, että jos erotaan, niin se myös lapsille pitäisi tehdä tavallaan selväksi, että nyt heillä on kaksi perhettä. Miten se lapsen mieltä sekoittaa, jos välillä ollaan perheenä, välillä ei, ja mahdollisesti siinä joukossa on sitten vielä molempien vanhempien uudet kumppanitkin joiden kanssa on sitten ne omat perheet vielä erikseen...

Ja ainakaan se ei todellakaan ole uuden kumppanin kunnioittamista, jos juttu on niin, et jos hälle ei sovi semmonen et ex kumppani kuuluu hyvinkin kiinteesti tähän uusioperheeseen, niin sitten ei kun uudelle kumppanille vaan potkua persauksille... Eli uuden kumppanin pitäs hyväksyä kaikki, hänen mielipiteillään ei ole väliä...

Niin ja tolla "kaikkea kivaa" jutulla tarkotin siis just tota sukulointia, kahvittelua ym tapailua. aattelitko et tarkotin jotain "sellaista" kivaa, vai mikä siinä liioittelulta kuulosti?

 

Juu en ole samassa tilanteessa. Mutta en silti yhdy väitökseesi. Mun mielestä lapsille on kuitenkin selkeämpää, että jos erotaan, niin se myös lapsille pitäisi tehdä tavallaan selväksi, että nyt heillä on kaksi perhettä. Miten se lapsen mieltä sekoittaa, jos välillä ollaan perheenä, välillä ei, ja mahdollisesti siinä joukossa on sitten vielä molempien vanhempien uudet kumppanitkin joiden kanssa on sitten ne omat perheet vielä erikseen...

Ja ainakaan se ei todellakaan ole uuden kumppanin kunnioittamista, jos juttu on niin, et jos hälle ei sovi semmonen et ex kumppani kuuluu hyvinkin kiinteesti tähän uusioperheeseen, niin sitten ei kun uudelle kumppanille vaan potkua persauksille... Eli uuden kumppanin pitäs hyväksyä kaikki, hänen mielipiteillään ei ole väliä...

Niin ja tolla "kaikkea kivaa" jutulla tarkotin siis just tota sukulointia, kahvittelua ym tapailua. aattelitko et tarkotin jotain "sellaista" kivaa, vai mikä siinä liioittelulta kuulosti?

Mitä jos lapset osaavat mainiosti jo puhua ja tuoda kantansa julki, ja sanovat, että näin on paras? Tuleeko meidän aikuisten silti tietää asia paremmin, kuten sinä näemmä tiedät?

Uuden kumppanin mielipiteillä on tietenkin väliä, mutta en hyväksy sitä, että hän koittaa puskea lasten isän kokonaan pois kuvioista, täydelliseksi etävanhemmaksi.

Kaikkea kivaa on samanlaista kaikkea kivaa, kuin teen muidenkin ystävieni kanssa muutenkin. Saatan käydä porukalla syömässä niin, että mukana on ystäviäni sekä äitini, esimerkiksi. Ja kahvilla taatusti käymme. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että uuden miehen kanssa näitä kahvihetkiä on kuitenkin ihan joka päivä.

 

exäsi ENTINEN koti. Nykyisen miehesi NYKYINEN koti. Hänelläkin on sananvaltaa ketä kotiinsa tahtoo.

 

sellaiselta tyrannilta, joka sanoo miten tehdään ja jos ei onnistu niin potku persiille.

toivottavasti nykyisesi lähteekin, kyllä hän löytää naisen, joka on hänestä kiinnostunut eikä exän hyvinvoinnista...

 

näin helposti mammat hylkäis sen lapsen ajattelun ja ryntää uuden miehen mukaan

 

exäsi ENTINEN koti. Nykyisen miehesi NYKYINEN koti. Hänelläkin on sananvaltaa ketä kotiinsa tahtoo.

Ei tämä ole nykyinen koti kuin minulle ja lapsilleni.

 

Juu en ole samassa tilanteessa. Mutta en silti yhdy väitökseesi. Mun mielestä lapsille on kuitenkin selkeämpää, että jos erotaan, niin se myös lapsille pitäisi tehdä tavallaan selväksi, että nyt heillä on kaksi perhettä. Miten se lapsen mieltä sekoittaa, jos välillä ollaan perheenä, välillä ei, ja mahdollisesti siinä joukossa on sitten vielä molempien vanhempien uudet kumppanitkin joiden kanssa on sitten ne omat perheet vielä erikseen...

Ja ainakaan se ei todellakaan ole uuden kumppanin kunnioittamista, jos juttu on niin, et jos hälle ei sovi semmonen et ex kumppani kuuluu hyvinkin kiinteesti tähän uusioperheeseen, niin sitten ei kun uudelle kumppanille vaan potkua persauksille... Eli uuden kumppanin pitäs hyväksyä kaikki, hänen mielipiteillään ei ole väliä...

Niin ja tolla "kaikkea kivaa" jutulla tarkotin siis just tota sukulointia, kahvittelua ym tapailua. aattelitko et tarkotin jotain "sellaista" kivaa, vai mikä siinä liioittelulta kuulosti?

Mitä jos lapset osaavat mainiosti jo puhua ja tuoda kantansa julki, ja sanovat, että näin on paras? Tuleeko meidän aikuisten silti tietää asia paremmin, kuten sinä näemmä tiedät?

Uuden kumppanin mielipiteillä on tietenkin väliä, mutta en hyväksy sitä, että hän koittaa puskea lasten isän kokonaan pois kuvioista, täydelliseksi etävanhemmaksi.

Kaikkea kivaa on samanlaista kaikkea kivaa, kuin teen muidenkin ystävieni kanssa muutenkin. Saatan käydä porukalla syömässä niin, että mukana on ystäviäni sekä äitini, esimerkiksi. Ja kahvilla taatusti käymme. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että uuden miehen kanssa näitä kahvihetkiä on kuitenkin ihan joka päivä.

Oletko ap?

Kysyit asiasta mielipidettä, kerroin omani. Musta tuntuu, et sun kannattaa ehkä sit laittaa nykyinen miehes vapaille markkinoille, katselemaan kumppania joka osaa arvostaa häntä, ja kellä ei ehkä sitten ole exää ja lapsia... Sä voit ihan hyvin tehdä exäs kans niitä juttuja mitä haluat, tottakai, mutta sun ei kannata sit odottaa nykyseltä kumppaniltas niille hyväksyntää, jos uus kumppani ei kerran niitä juttuja hyväksy. Eiks asia oo ihan selvä niin? Teette niinkun parhaaks katsotte, niin et kaikilla on hyvä olo? Eihän sun kannata nykyses kans olla, jos teillä ei kerran juttu luista....

 

näin helposti mammat hylkäis sen lapsen ajattelun ja ryntää uuden miehen mukaan

 

Siis totta ihmeessä! Ja hän onkin lapsille tärkeä. Ei tässä siitä ole kysymys!! Vaan siitä, että hän haluaisi että lasten isä poistuisi kuvioista kokonaan ja olisi vain se etäisä, joka tapaisi lapsiaan kerran kahdessa viikossa. SIITÄ TÄSSÄ ON KYSYMYS! Ei myöskään siitä, että uusi mies sysättäisiin pois kaikesta tai jätettäisiin pois sukulaisvierailuilta, ei! Vaan enemmän hän niillä käy kuin ex-mies. Kuitenkin hän kokee asian niin, että on häiritsevää kun lapset näkevät isäänsä välillä(!) useammin kuin häntä itseään.


Nyt alkaa ehkä pikkuhiljaa kuvio selkenemään. Kun ette asu yhdessä niin kerrot että näillä mennään, (vähän tosin voisit ehkä miettiä tuota suht kiinteää exää ) mutta jos se ei miehelle sovi niin voivoi, lapsetonta naista etsimään.

 

sellaiselta tyrannilta, joka sanoo miten tehdään ja jos ei onnistu niin potku persiille.

toivottavasti nykyisesi lähteekin, kyllä hän löytää naisen, joka on hänestä kiinnostunut eikä exän hyvinvoinnista...

Voi kauheeta Kyllä tässä on edelleenkin kyse lasten hyvinvoinnista, ex tulisi varmasti toimeen ilman minuakin En vain käsitä tätä, että yhäkö pitäisi ikäihmisenä käyttäytyä kuin mikäkin teini ja asettaa uusi rakkaus kaiken muun (jopa lasten...) edelle?

 

näin helposti mammat hylkäis sen lapsen ajattelun ja ryntää uuden miehen mukaan

 

Oletko ap?

Kysyit asiasta mielipidettä, kerroin omani. Musta tuntuu, et sun kannattaa ehkä sit laittaa nykyinen miehes vapaille markkinoille, katselemaan kumppania joka osaa arvostaa häntä, ja kellä ei ehkä sitten ole exää ja lapsia... Sä voit ihan hyvin tehdä exäs kans niitä juttuja mitä haluat, tottakai, mutta sun ei kannata sit odottaa nykyseltä kumppaniltas niille hyväksyntää, jos uus kumppani ei kerran niitä juttuja hyväksy. Eiks asia oo ihan selvä niin? Teette niinkun parhaaks katsotte, niin et kaikilla on hyvä olo? Eihän sun kannata nykyses kans olla, jos teillä ei kerran juttu luista....

Juu. En ihan ymmärrä, että miten arvostaminen liittyy tähän? Arvostan moniakin asioita, mutta lasten hyvä olo menee silti ihan kaiken muun edelle. Joka ikisen kaksilahkeisen mieliteon tai mustasukkailun edelle. Aivan sama mitä he keksivät.

 

sellaiselta tyrannilta, joka sanoo miten tehdään ja jos ei onnistu niin potku persiille.

toivottavasti nykyisesi lähteekin, kyllä hän löytää naisen, joka on hänestä kiinnostunut eikä exän hyvinvoinnista...

Voi kauheeta Kyllä tässä on edelleenkin kyse lasten hyvinvoinnista, ex tulisi varmasti toimeen ilman minuakin En vain käsitä tätä, että yhäkö pitäisi ikäihmisenä käyttäytyä kuin mikäkin teini ja asettaa uusi rakkaus kaiken muun (jopa lasten...) edelle?

 

näin helposti mammat hylkäis sen lapsen ajattelun ja ryntää uuden miehen mukaan

No juuri näin ilmeisesti... Jos lapset haluavat olla näin ja ovat sen ikäisiä että heiltä voi mielipidettä kysyä, niin miksi ihmeessä on väärin tehdä niin, että heillä olisi mahdollisimman hyvä ja helppo olla, kun ero kuitenkin on raskasta heille? En vain osaa ymmärtää.

 

No minusta sun asenteesi on outo. Puhut nykyisestä miehestäsi kylmästi ja mietit "kiertoon laittamista". Ihan kuin rakastaman ihmisen edes voisi laittaa kylmästi "kiertoon" kuin jonkun koiran. Kirjoituksistasi saa sellaisen kuvan, että arvostat ja tykkäät selkeesti enemmän exästä kuin nykyisestäsi.

Ja en kyllä tajua minäkään, miksi pitäisi änkeä YHDESSÄ sukulaisiin. Miksi ihmeessä sukulaiset edes teidät kaikki "perheenä" vieraiksi ottaa? Ja miksi ihmeessä pidät vielä teitä yhtenä perheenä, jos totuus on, että olette eronneet ja on vain exän oma perhe, johon kuuluu hänen naisystävänsä (ja ehkä heidän lapset) ja sun oma perhe, jossa nykyinen miehesi taitaa olla pian "kiertoon laitettava tavara".

Tuntuu, että et ole ansainnut nykyistä miestäsi. Toista tulee kunnioittaa ja myös hänen tunteita tulee huomioita. TUlisi katsoa kaikille sopiva tapa toimia noissa asioissa. Jos nykyisesi haluat pitää, sun tulee tehdä myös kompromissejä, joissa miehelläkin on sanavaltaa. Ei kaikki voi mennä sun pillin mukaan. Lapset voisivat olla ihan yhtä onnellisia tavatessaan isäänsä esim. exän ja sen naisen kanssa. Et voi pitää itselläsi kahta perhettä. On joko sun ja nykyisen perhe tai sitten roikut exän "perheessä", jota todellisuudessa ei ole enää olemassakaan. On vain roikkumista suuntaan jos toiseen.

 

Oletko ap?

Kysyit asiasta mielipidettä, kerroin omani. Musta tuntuu, et sun kannattaa ehkä sit laittaa nykyinen miehes vapaille markkinoille, katselemaan kumppania joka osaa arvostaa häntä, ja kellä ei ehkä sitten ole exää ja lapsia... Sä voit ihan hyvin tehdä exäs kans niitä juttuja mitä haluat, tottakai, mutta sun ei kannata sit odottaa nykyseltä kumppaniltas niille hyväksyntää, jos uus kumppani ei kerran niitä juttuja hyväksy. Eiks asia oo ihan selvä niin? Teette niinkun parhaaks katsotte, niin et kaikilla on hyvä olo? Eihän sun kannata nykyses kans olla, jos teillä ei kerran juttu luista....

Juu. En ihan ymmärrä, että miten arvostaminen liittyy tähän? Arvostan moniakin asioita, mutta lasten hyvä olo menee silti ihan kaiken muun edelle. Joka ikisen kaksilahkeisen mieliteon tai mustasukkailun edelle. Aivan sama mitä he keksivät.

jos sanot, että " aivan sama mitä kaksilahkeiset (???) keksivät"

Juu... ymmärrän, ettet miestä tartte.

 

Öööö... tuota noin.

Jos vaimoni exä ramppaisi meillä kahvilla ja kihnuttaisi persettään meidän sohvassa ja sitten vielä vaimo luuhaisi exänsä sukulaisissa niin voisinpa kuvitella vetäväni vitut päähän ja herneet nekkuun.

Aloitusviestissä kerroit että tämä on iso ongelma. Juu-u, se on iso ongelma jonka sinä aiheutat. Halveksut ja nöyryytät nykyistä miestäsi lapsellisella käytökselläsi.