Nykyinen mies ei siedä ajatusta exästä, saati yhteistä aikaa tämän kanssa. Nykyinen vaihtoon?

Ehkäpä mies antais kans periks jos sais sulta vastakaikua edes johonki sovintoon? Mut jos ootte molemmat kaivautunu taisteluasemiin omaan ajatukseen ja molemmilla on se ajatus et ei anna periks ku ei se toinenkaan kuitenkaan anna myöden niin erohan tosta tulee väistämättä. Et ole kertonut vaikka sitäkin on kyselty et mitä olet ehdottanut parannukseksi tilanteeseen? Siis muutaki ku sun tapa tai ovesta ulos?

Ai, mielestäni olen... No, toistamiseen. Eli olen sanonut että voimme kyllä vähentää tapaamisten määrää, joissa kaikki ovat paikalla, mutta tietyissä rajoissa. Kokonaan en niitä suostu lopettamaan. Se olisi väärin lapsia kohtaan, minua ja exää kohtaan JA NYKYISTÄ kohtaan, koska näin hänelle tulisi vääränlainen illuusio siitä, että hän hallitsee sekä minua ja lapsia ja meidän elämäämme täysin, ja sanelee mitä teemme ja kenen kanssa tapaamme ja miten usein.

No oletko antanut jotain konkreetista sanomiesi lisäksi? ihmiset yleensä uskoo mitä näkee eikä mitä vaan kuulee. Olisit itsekin paremin oikeutettu vaatimaan "vastapalvelusta" kun teet itse alotteen toista ajatellen

 

En itse asiassa viitannut suoranaisesti sinun kirjoitukseesi ollenkaan. =) Jos tuo ap:n kertoma pitää paikkansa, niin nykyinen kumppani ei halua exää lähimaillekaan.

Se on ihan ymmärrettävää, että uusi kumppani (etenkin jos on itse lapseton) pelkää oman asemansa puolesta jo lastenkin takia, saati jos suhde exään on tiivis. Mutta jotenkin minusta silti pitää ymmärtää se, että lapset ja exät olivat ensin, sitten tulevat vasta nykyiset kumppanit.

Ajattelen varmaan liikaa lasten kannalta tätä asiaa ja kuvittelen tilanteita aina lasten näkökulmasta.

Minusta moni muukin, oikeastaan kaikki ovat ketjussa ajatelleet lasten näkökulmaakin tässä, ethän ota itsellesi siitä erityistä "kunniaa"? =)



Tuo sanavalintasi, ensin ja sitten ajattellaan usein ja luulen että tiedostamatta, arvojärjestyksenä, eikä niinkään kronologisena asiana. Minä ainakin sain kauhean pitkään kuulla tietyiltä tahoilta, että miehelläni on se ensimmäinen vaimo ja sitten minä, se toinen. Joskus sanoin ko ihmiselle, että hei minä olen nyt se vaimo ja ensimmäiseksi sanottu ja tarkoitettu on nyt entinen.

 

Sinä haluat nyt ymmärtää koko asian aivan väärin, joten lienee turha jatkaa keskustelua. Olet ilmeisesti lukenut koko ketjun, mutta takerrut vain tuohon. Siis kyllä välitän exästäni aivan valtavasti, tietysti. Välitän myös monesta muusta ystävästäni aivan valtavasti, enkä kestä ajatusta, että menettäisin heidät. Minulle tämä on luonnollista, koska ihmiset ovat minulle tärkeitä....

Heh, kyllä tässä ulkopuolisena saa kyllä aivan erilaista kuvaa. "Iihmiset tärkeitä..." Ainakaan puolisosi ei vaikuta olevan sinulle kovinkaan tärkeä, ei mitenkään erityinen, merkittävä, jnpp. "Hieman" "vitsikästä".

Miestäni kuvaat rivien välissä paremmin todellisuutta, kuin mitä ehkä ymmärrätkään, ehkä parisuhteestakaan noin yleensä.

 

Kyllä mäkin katsoisin kieroon jos ukko viettäis noin paljon aikaa exänsä kanssa.

On kaks ihan eri asiaa olla hyvissä väleissä ja kaveri exän kanssa kun pistää se ex kokonaan nykyisen miehen edelle.


Miks sulla muuten on edes nykyinen jos se ex on tärkeämpi?

 

En itse asiassa viitannut suoranaisesti sinun kirjoitukseesi ollenkaan. =) Jos tuo ap:n kertoma pitää paikkansa, niin nykyinen kumppani ei halua exää lähimaillekaan.

Se on ihan ymmärrettävää, että uusi kumppani (etenkin jos on itse lapseton) pelkää oman asemansa puolesta jo lastenkin takia, saati jos suhde exään on tiivis. Mutta jotenkin minusta silti pitää ymmärtää se, että lapset ja exät olivat ensin, sitten tulevat vasta nykyiset kumppanit.

Ajattelen varmaan liikaa lasten kannalta tätä asiaa ja kuvittelen tilanteita aina lasten näkökulmasta.

Minusta moni muukin, oikeastaan kaikki ovat ketjussa ajatelleet lasten näkökulmaakin tässä, ethän ota itsellesi siitä erityistä "kunniaa"? =)



Tuo sanavalintasi, ensin ja sitten ajattellaan usein ja luulen että tiedostamatta, arvojärjestyksenä, eikä niinkään kronologisena asiana. Minä ainakin sain kauhean pitkään kuulla tietyiltä tahoilta, että miehelläni on se ensimmäinen vaimo ja sitten minä, se toinen. Joskus sanoin ko ihmiselle, että hei minä olen nyt se vaimo ja ensimmäiseksi sanottu ja tarkoitettu on nyt entinen.

No, minusta aika moni nytkin vain puhuu muka lasten näkökulmasta asettumatta kuitenkaan oikeasti lasten asemaan ja ajatellen kuitenkin ensisijaisesti omaa aikuisen etuaan.

Totta kai sen uuden nyxän näkökulmasta hän on ykkönen, mutta minusta kronologisesti ja arvojärjestyksessä ensimmäisiä ovat kuitenkin ne lapset, jotka siinä alunperinkin ovat olleet. Lapsi on kuitenkin siinä sopassa se haavoittuvin osapuoli.

En tiedä, minä en osaa nähdä tuossa ap:n suhtautumisessa exäänsä ja lapsiinsa mitään ongelmaa, sen sijaan ajattelen, että hänen nykyinen kumppaninsa on epävarma omasta asemastaan ja luultavasti ihan suotta. Sitä en osaa sanoa miten siitä yli pääsee, toivottavasti ainoa konsti ei ole taas uusi ero...

 

En tiedä, minä en osaa nähdä tuossa ap:n suhtautumisessa exäänsä ja lapsiinsa mitään ongelmaa, sen sijaan ajattelen, että hänen nykyinen kumppaninsa on epävarma omasta asemastaan ja luultavasti ihan suotta. Sitä en osaa sanoa miten siitä yli pääsee, toivottavasti ainoa konsti ei ole taas uusi ero...

Luulen ja kuten itsekin muistaakseni kirjoitit, että se johtuu juurikin siitä, ettet ole ollut sellaisen suhteen mikään osapuoli, mikä on tietysti hieno asia eikä sinulta voi sitä odottaakaan. =) Ei siinä minustakaa ole ongelmaa,miten ap suhtautuu exäänsä ja lapsiinsa, mutta siinä on minusta jonkunlainen ongelma, miten hän suhtautuu uuteen suhteeseensa.

Ja anteeksi ap, kun tässä sivussa keskustelemme sinusta kuin tuntisimme sinut

 

Tässä jankutetaan nyt niin samaa asiaa jatkuvasti ja toistetaan kysymyksiä, joihin olen vastannut jo useita kertoja, että mikäli ne vastaukset kiinnostavat naljailua enemmän, niin löydätte ne kyllä tästä ketjusta jo

En ole glorifioinut nykyistä, koska mielestäni hän tekee väärin koittaessaan kieltää minulta kontaktin johonkin tiettyyn ihmiseen, vaikka se olisi miten exäni.

Suurimman virheensä hän tekee kuitenkin siinä, että ilmoittaa minulle, koska lapsillani olisi oikeus tavata isäänsä, ja se olisi kerran kahdessa viikossa.

Ehkä nuo ovat teille sitten jotain osoituksia siitä, etten arvosta nykyistä miestäni, enkä totta puhuakseni juuri tällä hetkellä, kahden edellisen kappaleen asioista johtuen liiemmälti arvostakaan, koska mielestäni hän ajattelee vain ja ainoastaan nyt itseään tässä asiassa.

Suhteen olisi oltava tasa-arvoinen, enkä minäkään sanele kenen kanssa hän voi ystävä olla. Oli kysymys jostain entisistä seksisuhteista tai rakkaussuhteista tai mistä hyvänsä. Ja jos minä en sanele, niin pitäisikö minun silti vain alistua näihin vaatimuksiin? Mielenkiintoista ajattelumallia toki tuokin... Että minä teen väärin kaikinpuolin, pitäisi vain alistua. Alistua ja alistua. Puolison tahtoon. Niinhän kunnon naiset tekevätkin

Ehkä minulla ei tosiaan ole tulevaisuutta tämän nykyiseni kanssa, vaikka hän miten jo hinkuukin naimisiin asti ja iltatähteä puuhailemaan. Lupaa vaikka kuun taivaalta, kunhan hänet asetellaan kultavadille ja isän asemaan, ja todellinen isä syöstään asemastaan pois - täysin.

Kiitoksia, saitte minut kyllä ajattelemaan tätä asiaa toiseltakin näkökulmalta. Huomasin taas, miten aikuiset niin herkästi mainostavat ajattelevansa lapsiaan, mutta tosiasiassa tärkeintä on aina se aikuisten oma tahto. Kuten tässäkin tapauksessa nykyisen miesystäväni tahto teidän mielestänne

Mukavat päivänjatkot kaikille

 

Ehkä minulla ei tosiaan ole tulevaisuutta tämän nykyiseni kanssa, vaikka hän miten jo hinkuukin naimisiin asti ja iltatähteä puuhailemaan. Lupaa vaikka kuun taivaalta, kunhan hänet asetellaan kultavadille ja isän asemaan, ja todellinen isä syöstään asemastaan pois - täysin.

Kiitoksia, saitte minut kyllä ajattelemaan tätä asiaa toiseltakin näkökulmalta. Huomasin taas, miten aikuiset niin herkästi mainostavat ajattelevansa lapsiaan, mutta tosiasiassa tärkeintä on aina se aikuisten oma tahto. Kuten tässäkin tapauksessa nykyisen miesystäväni tahto teidän mielestänne

Mukavat päivänjatkot kaikille

Täällä tietääkseni ei ole kukaan sanonut, että sun pitäisi antaa nykyisesi rajoittaa lapsien ja exäsi tapaamista vaan ainoastaan sinun ja exäsi tapaamista. Et ilmeisesti halua sitä nähdä ja ilmeisesti haluat lukea tahallisestikin rivienvälistä itsellesi mieluiseen tapaan. Tiedä, vaikka toimit täysin samoin nykyisesi kanssa ja nykyisesikään ei tarkoita sitä, mitä sää luulet sen tarkoittavan...

Mutta itse teet päätöksesi. llmeisesti kuitenkin siltikin näette nykyisesi kanssa eri valossa suhteenne, jos toinen jo miettii iltatähteäkin ja sinä et pidä miestä edes ystävänä.. ehkä vaan pieni "uusi tuttavuus".

Mutta hyvät illan jatkot ja voimia päätökseenne!

 

en viitsinyt lukea koko ketjua, mutta sen vaan sanon, etten minäkään ymmärtäisi noin kiinteitä välejä ex:n kanssa. mulla on asialliset välit ex:n kanssa, muttei me silti vietetä aikaa ja sukuloida kimpassa. minä hoidan itse vierailuni molempien sukujen kanssa, hänen vierailuista ei minulla ole haisuakaan. sama koskee nykyistä miestäni ja hänen ex-vaimoaan.

 

näkökulmalta. Huomasin taas, miten aikuiset niin herkästi mainostavat ajattelevansa lapsiaan, mutta tosiasiassa tärkeintä on aina se aikuisten oma tahto. Kuten tässäkin tapauksessa nykyisen miesystäväni tahto teidän mielestänne

Mukavat päivänjatkot kaikille

Ja sun tahtosi, älä unohda sitä... SUN mielestä SULLA on oikeus tehdä kaikkea kivaa exän kanssa. SUN mielestä nykyisesi miehen tulee alistua SUN tahtoosi, sä et suostu antamaan tuumaakaan periksi siinä mistä SÄ tykkäät. Ainakin tämän kuvan viesteistäsi saa. Sä puhut täällä halveksuvasti nykyisestäsi.

Miksei SULLE kelpaa se että lapset viettää aikaa isänsä kanssa mutta SINÄ ET? Siksi koska se on SULLE mukavampi, ja välität exästäsi enemmän kuin nykyisestäsi. Sanoit että lapset on niin isoja että ymmärtää teidän eron, sillon ne ymmärtää myös sen ettei äiti ole aina mukana. Miksi SÄ et päästä irti? Tekopyhyyttä verhota omat mielihalut muka lasten eduksi.

Jos sun lapsilta kysyttäis, tuskin ne olisi halunneet eroa ensinkään. Aikuisten tahdosta sekin on mennyt.

 

Minun ystäväni Susannan, veljeni exä n tarina. Susanna tapasi "mukavan" miehen , Timon. Susannalla ja veljelläni yhteinen lapsi jonka huoltajuuden jakoivat sovussa. Kummityttöni on isänsä luona aina halutessaan mutta pääsääntöisesti asuu äidin luona. Välit asialliset ja yhteisillä synttäri ym kutsuilla molempien sukulaiset ym. Susanna tapasi siis Timon jolla kaksi lasta ja exä asuu naapurissa.Susanna ja Timo seurustelivat kaksi vuotta mutta kumpikin asuivat omissa kodeissaan. Timon mielestä se oli lasten etu että vanha koti säilyy. Ymmärrettävää..Tämä exä alkoi suhteen alussa milloin mistäkin syystä vierailemaan aina kun Susanna lapsensa kanssa oli Timon luona. Milloin mitäkin piti hakea tai tuoda. Susanna toivoi yhteistä kotia ja tulevaisuutta mutta exä hankaloitti tilannetta vaatimuksillaan ja tekemisillään.Timon exä oli lähtenyt toisen miehen takia avioliitosta ja jätti kodin ja lapset mutta kun Timo löysi itse ihmisen elämäänsä se ei tälle exälle sopinutkaan.No joka tapauksessa lopputulos kahden vuoden jälkeen se että exän kahvittelut jatkuvat ja exä halusi miehen ja lapset elämäänsä takaisin ja se Timon mielestä oli lasten etu. Näitä tarinoita varmasti jokaisella riittämiin

 

Minä hylkäsin miesystäväni sillä hän viettää aikaa lapsen kanssa yhdessä ex.nsä kanssa.Itse olen myös eronnut ja minun ex ei ylitä kynnystäni enkä minä hänen.Lapsen edun nimissä ei tehdä ihan mitä tahansa eikä lapsen etu kärsi,jos vanhemmat viettävät erikseen aikaa lapsensa kanssa. Kysessä ei ole mitään seksuaalista, mutta miesystäväni asettaa ex.nsä minun edelle vaikka hän voisi järjestää tapaamiset kaikkia kunnioittavalla tavalla.Lapsi on tärkeä ja ottaisin hänet mielellään asumaankin, mutta mielestäni ex on ex ja tulee vasta toisena eikä saa vaikuttaa uuteen liittoon.Meillä meni yli vuoden hyvin,mutta tämä asia klikkaa ja pahasti eikä kompromissia löytynyt. Minä välitän itsestäni eikä minun edelle aseteta yhtäkään naista.