Nuorempi Mies

Hyvää kesän alkua kaikille =)

Haluaisin lukea kokemuksia/kommentteja naisilta joilla on ollut huomattavasti nuorempi mies ja miehiltä joilla on ollut vanhempi nainen.... Voiko se todellisuudessa toimia??

Olen itse tavannut 7v nuoremman miehen, aika kiva paketti =D Koskaan aikaisemmin minulla ei ole ollut nuorempaa miestä....Mutta en koe olevani mitenkään ikärasisti tai muuta sellaista... KIRJOITTAKAA kokemuksianne!! Neuvoja niitä tarvitsevalle =)

 

5 vuotta itseäni nuoremman miehen kanssa naimisissa, tapasimme 20/25 ikäisinä. Ei tuollainen ikäero ole merkinnyt yhtikäs mitään...

 

Naimisissa 11 vuotta nuoremman miehen kanssa, yhdessä jo seitsemän vuotta. Ja aina paranee! Olemme jostain kumman syystä samalla aaltopituudella molemmat: maailmankatsomukset ovat samat, seksi sujuu, harrastukset ovat samoja, vain musiikkimaussa ja ruokamieltymyksissä on jonkin verran eroja.

Sukulaiset katsoivat meitä aluksi vähän kieroon, mutta suut ovat vähitellen menneet suppuun kaikilta. En näytä miestäni vanhemmalta, vaan mies tuntuu ""rypistyvän"" samaan tahtiin kuin minäkin, ja meitä luullaankin usein samanikäisiksi; onpa jopa luultu, että minä olisin häntä nuorempi.

Mutta eikai tässä loppuseltaan sen kummempaa ole kuin tavallisessakaan parisuhteessa: kun on yhteistä tekemistä ja kemiat pelaa, kun ollaan tasapainoisesti sekä kavereita että rakastettuja, tulevaisuus näyttää valoisalta.

 

samaa mieltä

Ei se ikä merkitse, jos muuten on samalla aaltopituudella ja muutenkin yhteiset tavoitteet parisuhteessa.

 

Äidilläni on 17 vuotta nuorempi mies. Ovat olleet 10v. yhdessä! Hyvin toimii. Jos ajatukset ovat samalla aaltopituudella niin miksei?!

 

Itsellä ""seksisuhde"" nuorempaan...Minä 23v ja tämä ""poika"" 17v...Kovat on pojalla halut

 

minulla ja miehelläni on 9 vuotta ikä eroa...miestäni se ei ole haitannut eikä nyt juuri minuakaan kuin joskus kun ikää on jo yli kolmekymmenta ja mieheni 24 v...
suhdettani en vaihtaisi pois missään hinnasta kukaan ei usko mua niin vanhaksi ja näytän nuorelta.

 

Sama homma kuin Koppelolla, tosin ei olla avio- vaan avoliitossa. Olen miestäni reilu 10 v. vanhempi ja silti on elämänkatsomukset kuin toisilleen luodut, samoin harrastukset sun muut kiinnostuksen aiheet. Olemme parhaat ystävät ja rakastavaiset

 

minun kaikki poikaystäväni ovat olleet mua nuorempia, yhtä lukuunottamatta.
Nyt seurustelen 22 -vuotiaan kanssa, itse olen 26 vuotias. ja hyvin meillä ainakin vielä menee.
musiikkimaku, ajatusmaailma ja haaveet ovat samantyyllisiä. joten älä katso sitä ikää, ihmiset ovat erillaisia, jotkut pysyvät aina pikkupoikina, jotkut aikuistuvat jo 17-vuotiaana.
Onnea sinulle!

 

Minkä ikäisiä olette?

Minua on pyytänyt treffeille mies, joka on 9 v. nuorempi, olen 45 v. Miehen viimeisin suhde kaatui siihen, että vähän alle nelikymppinen naisystävä halusi kuumeisesti lasta, miehellä ei ollut samaa tarvetta. Sanoin miehelle, että hänen pitäisi katsella vähän nuorempia, mies sanoi; tai vanhempia. Mies kyllä luuli, että olen häntä nuorempi, 28-30 v. Johtuiskohan ravintolan pimeydestä?

 

Mulla on myös ollut järjestäin kaikki miesystävät nuorempia kuin minä. Kavereilta on tullut kuultua kaikenlaista piikittelyä pedofiilista kehdonryöstäjään Kun pokasin nykyistäni baarin hämyssä kaksi vuotta sitten, ajattelin, että tuo nyt ainakin on mua vanhempi. Karu totuus paljastui myöhemmin: mies oli minua miltei seitsemän vuotta nuorempi.

Sovimme toisillemme kuin nappi paitaan, mitä nyt joskus vitsaillaan toisillemme, että olisikos jo aika vaihtaa nuorempaan, molempien.

 

Hauska lukea että muillakin ihmisillä on samat kokemukset ja mielipiteet kuin itselläni.

Itse seurustelen itseäni 7-vuotta vanhemman naisen kanssa ja en ole kertaakaan katunut tai harmitellut valintaani, jos sitä nyt niin voi sanoa

Ajatukset ja unelmat menevät käsikädessä koko ajan, joten kaikki miehille. ""Ei aina kannata tuijottaa sinne nuorempaan kohti"". Ja mikäs tässä olla Toyboy.

 

Seurustelen 6 vuotta nuoremman miehen kanssa, molemmat 20-30 välillä, en ole huomannut iän haittaavan.
Päinvastoin, kultani on järkevämpi kuin monet vanhemmat tyypit, mutta tärkeintä on että muut jutut loksahtaa yhteen ja luonteet sopii. Tunteet vie usein voiton järkiasioista, eli ei kannata turhaan ikäeroa miettiä, koska musiikki- tai muita makueroja voi olla iästä riippumatta.
Ulkopuolinen arvostelu varmasti enemmän asiassa arveluttaa, mutta tuskin jatkuu kun muut huomaa, että onnellisuus ei ole iästä kiinni.

 

Minulla on itseäni lähes 12 vuotta nuorempi mies, naimisissa ollaan seitsemättä vuotta. Tiesin heti hänet tavattuani, että tässä Se Oikea nyt on - mutta en ikäeron takia kuvitellutkaan häntä saavani; olin varma etteivät moiset fiksut ja kauniit nuorukaiset tällaisiin täti-ihmisiin vilkaisekaan. Toisin kävi.

Me olemme luonteiltamme hyvin samanlaiset; olemme kiinnostuneita samoista asioista, harrastuksemme ovat samat, haaveilemme ja toivomme samoja juttuja elämältä. Ikäeromme ei meitä itseämme haittaa millään tavalla. Alkuun minusta tuntui mahdottomalta uskoa, että hän tosiaan tuntee minua kohtaan samaa kuin minä häntä, mutta siinä oli kysymys enemmänkin hänen koko persoonallisuudestaan kuin iästään.

Suurin osa ystävistämme suhtautui seurusteluumme ihan asiallisesti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Pari ystävää hyvin huolestuneina kyselivät, josko olen tietoinen siitä ettei tällainen suhde voi mitenkään kestää ja että mies viimeistään vuoden päästä lähtee etsimään omanikäistään seuraa. Odotan sitä edelleen. Sukulaisemme eivät kommentoineet ikäeroamme oikeastaan mitenkään. Äitini tosin salaa kysyä supatti minulta, että suoraanko tuo poika muutti kotoa sun luokse ja elätätkö sä sitä... No, äitini on muutenkin melko suorasukainen, eikä mitenkään pahalla tuotakaan tarkoittanut.

Koko suhteemme ajan olemme olleet tosi onnellisia, eikä kriisejä ole ollut. En näe mitään syytä miksemme olisi yhdessä loppuikäämme ja toteuttaisi niitä kaikkia yhteisiä haaveitamme.

Onnea matkaan Harrietillekin!

 

Olen vaimoani 10 vuotta nuorempi. On ihanaa rakastaa kypsää naista. Vuoron perään hillitsemme ja rohkaisemme toisiamme - tasapaino säilyy, on säilynyt jo vuosien ajan.

 

Hyvä ystävättäreni on avoliitossa ties kuinka monetta vuotta itseään seitsemän vuotta nuoremman miehen kanssa. Ystävättäreni täyttää viisikymmentä tässä kuussa.

Työtoverini samoin on varmasti jo kymmenettä vuotta avoliitossa itseään kuusi vuotta nuoremman miehen kanssa, ja heidän katseistaan näkee, että yhä edelleen ""salamoi"" (niin, työtoverini on sitten 52 vuotta)

 

Minulla on ollut ns.""vispilänkauppaa"" jo puolitoista vuotta, itseäni 14 v. nuoremman kaverin kanssa.Tästä jutusta ei vain taida tulla mitään,kun itse olen naimisissa ja hän avoliitossa.Halua kyllä olisi molemmilla,mutta ajatellaan ilmeisesti muidenkin tunteita kuin omia.
Tiedä sitten,jos oltaisiin molemmat vapaita...Mutta ikä ei kyllä olisi esteenä kummallekaan.

 

Hei olen lähes 50 v nainen ja viime vuosina miesystävät ovat jotenkin nuorentuneet. Tiiviissä seurustelusuhteessa olin 4 vuotta itseäni 14 vuotta nuoremman miehen kanssa. Suhde ei loppunut ikäeroon, vaan aivan muihin asioihin.
Numeroihin ei kannata tuijottaa, muut asiat ratkaisevat millainen suhde on. Joskus on vaan seksisuhde ja useimmiten syvempi rakkaussuhde. Varsinkin naiset antavat iän myötä paljon rakkautta ja läheisyyttä. Itsekin vielä taidan katsastella nuorempia miehiä. Onnea yritykselle.

 

Nykyinen poikaystävä on 6 v nuorempi. Myös 2 edellistä ihastusta olivat samanikäisiä.

En ole tarkoituksella etsinyt itseäni nuorempia miehiä. Uskoisin, että se vaikuttaa, että pukeudun aika trendikkäästi ja olen muutenkin aika räväkkä luonteeltani, joten saatan vaikuttaa ikäistäni nuoremmalta, kunhan ei heti kiinnitä huomiota silmäpusseihin...

Aiemmat suhteet eivät ole kaatuneet ikäeroon, vaan muihin juttuihin. Ainakin seksissä yhdistelmä nuori mies + itseluottamusta tihkuva kokenut nainen toimii erittäin hyvin. Myöskään kukaan miehistä ei ole pahastunut, että mulla on lapsia entisestä avioliitosta, sillä toisaalta omat lapset on myös merkki siitä, että tarvittaessa vielä vauvoja ehtii väsätä jos niikseen tulee.

Kumppaneiltani olen halunnut rehellisyyttä ja fiksuutta. Arvostan älyä (ei tarkoita samaa kuin paljon kouluja käynyt!) ja sitä, että viihdytään hyvin yhdessä myös sängyn ulkopuolella. Olen kova juttelemaan, joten älyllistä haastettakin ja pientä kinasteluakin voi olla hyvässä hengessä.