** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.9 **

Marjutan kyllä ne näytettiin..jotakin siellä heilahti, mutta nyt ajattelin että saattoi se olla napanuorakin. Kiveksiä ei esitelty, ne käsittääkseni voi nähdä erillisinä valkosina pisteinä. Ens viikolla on uusi aika jossa vauvaa taas katsotaan niin saa tosiaan nähdä mitä silloin sanotaan Ja onneks kaikki sänkyjutut ym. on neutraaleja mutta kavereilta oon saanut paljon poikien vaatteita..toisaalta en tiedä haittaako joku vaaleansininen body jos on sitten pinkit housut ja villatakki, ja vastaavasti siniset housut pinkin paidan kanssa. En usko että lapsi saa traumoja

Valkovuotoa on ollut runsain mitoin, ja pikkuhousunsuojia on ollut pakko käyttää. Öisin tosin en oo käyttäny, ja nyt viimesen kolmen viikon aikana oon huomannu että se vuoto on ällöttävän ruskehtavan vihertävää eikä lähde edes 90 asteen pesussa ihan puhtaiks housut. Kaikki tulehduskokeet otettiin eikä niistä löytynyt selitystä.

Liitoskipuja on ollut noin viikolta 20..nyt ne vaan pahenee. Kävelen koirien kanssa enää kolme kertaa päivässä kilometrin matkan, ja siinä liikkuessa ne hiukan hellittää mutta se liikkeelle lähtö on tuskaa. Varsinkin jos istuu kovalla tuolilla ensin..lauantaina erehdyin käymään prismassa puolen tunnin automatkan päässä ja olin illalla tosi kipeä.

Amanda tämä mun kaveri on ainakin selkeesti useimmiten selkä oikealle päin liikkeet tuntuu enemmän vasemmalla. Se on hienoo seurata kun tyyppi vaihtaa kylkeä kun näkee miten peppu menee tosta mahan yli toisele puolelle

Nimi mulla on mietittynä molemmille..pojalle tulee mun äidinäidinisältä etunimi ja isäni isältä toiset nimet, tytölle taas mun isänisänäidiltä etunimi ja äidinäidinäidiltä toinen nimi. Mikäli siis vauva on yhtään nimien näköinen.

Muutama viikko vielä odotettavaa..onneks oon voitonpuolella (vain mun kokemus asiasta koska oon kurkkua myöten täynnä tätä jo..)

 

cilia, meillä sukupuoli näkyi kyllä niin selkeesti, ettei siitä voinu ees itsekään erehtyä. Mutta poika esitteli kyllä vehkeitään aika monesti suoraan meitä kohti haarat levällään, joten teki tutkimuksen helpoks. Onneks monet vauvojen jutut on kuitenkin tosi neutraaleja, joten käy tytölle tai pojalle!

Millon muuten teillä muilla on vika toka neuvolalääkäri? Mä en muistanu kysyä. Onkohan se joskus rv 36? Pitää kysäistä neuvolasta.

 

mua hieman ahdistaa työkkärin täti.. kun olen siis työtön, ja työkkärin tätin mielestä mun ois pakko hakea vielä koulutusta ja työtä, mutta kuka ihme ottaa mut töihin kun jäisin kuitenkin mammalomalle toukokuun puolessa välissä? että yrittää vaan ite hakee tässä tilanteessa töitä, plus että ei sais enää nostella painavia jne.. viime vuoden puolella oli ihan turha ajatellakaan töiden hakemista kun oksennus lensi joka päivä aamusta iltaan...

nimistä meillä on kummallekin ollut nimet valmiina jo pidemmän aikaa.. sekä pojan että tytön nimessä on hieman sukujuuria jommalta kummalta puolelta

meidän pikkunen pyörii ja hyörii kovasti tuolla masussa.. nyt kun on vielä tilaa... voi olla että ensin potkii tonne ylös, sit tuntuu kun muljahtelee ja seuraavaks potkii ihan eri puolelle mahaa toisaalta sit jos on ns. "hiljasempia" päiviä niin heti huolestuttaa, vaikka sekin vissiin ihan normaalia.. eihän meilläkään oo joka päivä samanlainen tai yhtä aktiivinen...

ensimmäistä kertaa eilen ruokaa laittaessa mulle iski ärsytys siitä että maha on tiellä! siis nyt jo?! mitä se on sit sanotaan kymmenen viikon päästä, että jees.. tosin eilen nyt ärsytti moni muukin asia..

muutto lähestyy ja se aiheuttaa varmasti mussa ylimäärästä kireyttä. nyt tosin hieman helpotti kun saatiin muuttoauto varattua. oispa jo ohi koko muutto.. ja 6.3. päästään kultsin kans sit tampereelle rentoutumaan

myymeli&pikku neiti 21+5

 

Kirjota Myymeli jo siihen työhakemukseen että olet raskaana, ja vielä muka jäämässä äitiyslomalle sen 50 päivää ennen laskettua aikaa niin en usko että olet tarpeeksi "pätevä" edes haastateltavaksi Ettei pääse se työkkärintäti antaan mitään lausuntoo ettei sua edes kiinnosta hakea töitä..tosin en tiedä voiko niin tehdä, kun omasta työttömyydestä on 6v aikaa. Ja odotappa semmoset 17-18 viikkoa niin sitten se maha vasta tiellä onkin ei vaan, siihen ehtii tottua, niin ei sitä oikeastaan huomaa kun kumarrellessa

Amanda se vika neuvolalääkäri olis mulla ollu viikolla 35, mutta samalla viikolla oli tays:n käynti niin sitä ei sitten ollut ollenkaan..

tai en minä itseasiassa oo yhtään näissä viikoissa mukana enää kun laskettu aika on vaihtunu niin moneen kertaan 4-5 viikon sisällä kuitenkin pitäis syntyä siksi tää niin jänskää aikaa onkin, koska ensimmäisen lasketun ajan perusteella ens viikko ois viikko 40..ja toisaalta kun mä ite tiedän ettei oo kun yks mahdollisuus koska lapsi on alkunsa saanut niin sen on myös oltava se oikea, vaikka ne lääkärit kuinka tolkuttaa vauvan pienuutta viikkoihin nähden. Eihän se viimeksi vastannut edes niitä pienempiä viikkoja, mutta kasvaa kuitenkin tasaisesti niin en ymmärrä miksi se joillekkin lääkäreille on niin suuri ongelma. Tosin tämä viimekertainen oli mukava, ja sillä ei ollut ongelmaa Mutta tuolta Tampereen keskusäitiysneuvolasta ei jääny kovin hyvä maku eikä varsinkaan luottavainen tai rauhallinen fiilis yhdenkään käynnin jälkeen..

Muoks muoks kun tuli yksi asia vielä mieleen.. Oletteko muut huomanneet että teillä olis empatia/sympatiakyvyssä tapahtunut muutoksia?? Toisaalta oon hyvin tunteellinen mutta toisaalta jotkut asiat ei kiinnosta p***an vertaa.. Jotkut afrikan nälkälapsien mainokset tai se kun täällä palstalla oli linkki uutiseen jossa kerrotaan kuinka israel kiduttaa lapsia ei hetkauta millään lailla. Jos lapsi tai sen vanhempi on tuttu niin sitten kiinnostaa.. Tajusin vaan kun sunnuntaina lapseni isä soitti että hänen kaverinsa 2v lapsi(en oo koskaan nähny kaveria enkä lasta) on juonu mökillä jotain saunatuoksua että mitä pitäs tehdä. Vastasin ihan spontaanisti että "sitä tarttis varmaan vahtia vähän paremmin" ja sain monet vihat päälleni..oon ollut ennen sairaalassa ensiavussa töissä, joten se ehkä sai soittaan mulle. Oon toisaalta vähän hämmentyny koska oon yleensä ollu auttavainen ja ainakin neuvonut mihin eteenpäin voi ottaa yhteyttä. Lapseni isä aikoo kuulemma ottaa tämän välinpitämättömyyden esiin sitten kun lapsen huoltajuusasioita sovitaan, mutta siihenki oma suhtautuminen on että siitä vaan..minä en ollu paikalla lasta vahtimassa enkä minkäänlaisessa vastuussa kyseisestä lapsesta. Tää ei oo kuitenkaan ainoa evvk-tapaus ja siksi kävin kyselemään onko muilla vastaavaa esiintyny..

 

Noniin, mehän ei itse oltais sitä sukupuolta mitenkään tajuttu... kun kysyin asiaa, niin kätilö äkkiä tsuumas sivukuvan alaruumiista ja näytti, että toi on reisiluu ja tossa olis niinku tommonen uloke, että vähän pojalta se näyttäis. Ja sanoi, että hän oli jo aikaisemmin huomaavinaan, että se olis poika. Mutta kehotti toki varmistamaan synnytyslaitoksella. Ja mä olen juurikin surrut sitä, että vauvanvaatteet on niin sukupuolisidonnaisia jotenkin. Vaikea löytää muuta kuin vaaleansinistä ja vaaleanpunaista. Mutta tosi on, että jos tuolta mahasta puskeekin ulos tyttö, niin pari pinkkiä vaatetta muuttaa kokonaisuuden kyllä rajusti. Muissa kamppeissa mä suosin harmaata ja mustaa ja muita "aikuisvärejä", joten niiden osalta ei ongelmaa. Keltaista myös käytän.

Mä olen nyt keksinyt toisenkin syyn sairauslomalle: mitäköhän pomo tykkää, jos terkkari kirjottaa poissaolon syyksi "kivuista johtuvan rintaliivittömyyden aiheuttama siveettömyyden tunne töissä". En meinaan eilen pystynyt koko työpäivää pitämään rintaliivejä (tai urheilutoppia), kun ne niin ikävästi sattuu tuohon rintalastan tienoille. Kiva täällä toimistolla pyöriä pitkät päällä... Mulla on nyt tasan yhdet rintsikat joita voin pitää, kävin eilen ostamassa toiset ja ne testissä tänään.

Aamuisin oon väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessä. Herään kipuihin ja särkyihin sen 6 kertaa yössä. Lisäks meillä näyttäis töissä olevan työpöytä- ja tietokonepula, kun uusia palkataan meidän raskautuneiden tilalle, joten mun olis kyllä parempi vapauttaa oma työpisteeni heidän käyttöönsä...

Marjutan hankitteko Citykopan vai quadroliftin? Stockalta sais nyt quadroliftin hintaan 220e -kanta-asiakaskupongeilla 40e = 180! Hyvä hinta. Muualla sen hinta taitaa pyöriä 230e kieppeillä.

Amanda mä en tiiä milloin se toinen ja viimeinen lääkäri on, mutta aika sinne etsitään ens neuvolassa, joka on rv 33+5.

Valkkarin ärsytyksen minimoimiseen suosittelen sitä Elivon maitohapoilla terästettyä intiimipesunestettä.

Myymelin työkkärin täti vaikuttaa tosi ruudinkeksijältä. Näyttäis semmosen työnantajan, joka palkkaa raskaana olevan naisen... Milloin se teidän muutto olikaan?

Meidän "poitsu" on hengannut samassa asennossa jo tosi pitkään. Peppu vasemmalla ja potkut oikeaan kylkeen tai kylkiluihin ylös. Ehkä öisin, jos nukun oikealla kyljellä, niin veivaa peppunsa oikealle, mutta kyllä mun hereilläolon aikana on aina samoinpäin. Ja toki huolestun tasaisesti kummastakin: liikkumattomuudesta ja hervottomasta potkinnasta. Onko sillä kaikki hyvin?

Samirja ja Potkupallo - tai nyt hikkapallo

 

Heippa kaikille! Uskaltaudun vihdoin tännekkin ilmoittautua, jos vielä mukaan mahtuu yksi kolmekymppinen ekakertalainen.. :wave:
Alkuraskaus on mennyt enemmän tai vähemmän erilaisissa pelkotiloissa, kun np-ultran jälkeen pamahti riskiluku 1:30. Biobsiaan ei kuitenkaan menty (lähinnä km-pelon vuoksi), vaan ollaan omalla kustannuksella käyty yksityisellä ultrissa.

Tänään sitten oli tuo virallinen rakenneultra, ja siellä ei yhtään soft markeria näkynyt, eikä muutakaan huolestuttavaa (paitsi iso perunanenä ), joten kai sitä voisi vähittelen alkaa uskoa, että ehkä kaikki onkin hyvin =). Ja tyttöä on meille nyt kahteen kertaan lupailtu. :heart:

Muuten olen päässyt aika helpolla (?), toki pahoinvointia on ollut ja iho kukkinut, mutta muuten olen pystynyt tekemään kaikkea mitä normaalistikin (urheilut yms.).

Eli LA 4.7., ikä 30v., synnäri LS ja tyttölupaus

Maanu ja Kepa 19+6

ps. Tuosta empatia/sympatiakyvyttömyydestä, teen potilastyötä psykiatriassa, ja KYLLÄ.. kauheasti joutuu tsemppaamaan ja pinnistelemään. Sitten kuitenkin tänään kun odottelin ultraa, kuulin hoitajan kertovan toiselle, kuinka hänen koiransa oli edellisenä päivänä lopetettu.. Menin sitten valmiiksi itkuisena ultrahuoneeseen sisään . Eli jotkut asiat itkettää kovasti, mutta toiset taas.. EVVK.

 

Samirja; meillä on quadrolift, ostettiin silloin samaan syssyyn kun vaunujen runkokin. Ovat mustaa nahkaa. Nyt sitten löytyi käytettynä mutta tosi hyväkuntoisena vielä Emmaljungan First Class 0+ -kaukalo, valkoista nahkaa aivan ihana! kunhan vaan saa adapterin jostakin ostettua niin kaukalo käy samaan vaunurukoon kiinni.

Hitto joo tuon vuodon kanssa; nyt kun oon yrittänyt olla ilman pikkuhousunsuojaa niin tuntuu että on pissat housussa koko ajan ja sitten kirvelee ja pakko pestä monta kertaa päivässä ja pesu ärsyttää ja kierre on valmis. Viime yönä en pystynyt siltä kirvelyltä nukkumaan, menin sitten ja rasvasin koko alakerran Bepanthenilla jo helpotti.. toivottavasti on turvallista käyttää tota Bepanthenia, mutta niin siinä ainakin luki että pitäis olla ok käytettäväksi myös raskauden aikana.

Täytyy ottaa torstaina lääkärin kans puheeksi. Mua vaan ällöttää itseäni se koko lääkärineuvola, en tykkää sisätutkimuksista yhtään..! Ja varsinkin nyt kun tiedän että alapää vuotaa jatkuvasti, mitähän se lääkärikin ajattelee.. noh ehkä se on nähnyt "pahempiakin" tapauksia.

Mitään liitoskipuja tai muuta mulla ei ole ollut onneksi, alaselkää/takalantiota jomottaa aina välillä mutta nykyään aika harvoin. Enempi rajoittaa tosiaan tuo maha, kun ei pysty kunnolla esim. laittaa sukkaa jalkaan tai kenkää..

Mulla tuo EVVK-asenne on tullut myös töihin! (mutta toisaalta purskahdin itkuun tänään kun aamulla kauppakeskuksessa oli SPR:n työntekijät laulamassa rakkauslauluja ja jakamassa ilmaisia haleja.. että silleen)
Ei kiinnostaisi enää tippaakaan raahautua toimistolle.. eikä etenkään koittaa löytää järkeviä vaatteita, jotka mahtuis päälle eikä näyttäisi ihan säkeiltä. Oon nimittäin aiemmin suosinut jakkupuku/kauluspaita -tyyliä, no nyt on pakko välillä olla mammafarkuissa ja neuleessa kun ei vaan mahdu.. huoh. Noh onneksi nämä on vaan ulkonäköseikkoja ja vauvalla tuntuu kaikki olevan ihan hyvin

marjutan ja Muru 27+4

 

Hei!

Piti ihan kirjautua sisään ja tulla kyselemään kuin urheilutoimittaja Lallaan ja Samirjan fiiliksiä. Wau kun olette jo pitkällä! Maaliviiva häämöttää! Mitkä on tunnelmat? Onko todellinen olo että nyt olette jo tuossa vaiheessa?

Itselläni on vieläkin vähän surullinen mieli Sintun puolesta. Oli niin ikäviä uutisia hällä.

Hyviä vointeja kaikille taas! Täällä suunnassa kaikki kunnossa, yritän aktivoitua tuossa kunhan pääsen lähemmäksi kolmosella alkavia viikkoja. Amanda onkin jo pääsemässä sinne, onnea!

Ja Maanulle tervetuloa!

GK30 ja Mönki 26+4

 

Maanu tervetuloa mukaan:wave:

Samirja nyt vaan sairauslomalle, mars!! Kyllä nuo oireet jo ihan vakuuttavilta kuulostavat ja lepohan on nyt tärkeää, että jaksaa sitten synnytyksen ja sen jälkeisen ajan.

Itsellä rakenneultra onnellisesti takana ja kaikki hyvin. Nyt on tosi helpottunut olo ja nyt voi niitä hankintojakin ruveta miettimään. Poika siellä selvästi oli.

Töihin on jo nyt sellainen asenne, että ei jaksa eikä huvita, mutta vielä pitäis jaksaa. Viime yökin meni 3 tunnin unilla, joten kyllä varmasti jään paljon ennen varsinaista lomaa saikulle, jos uniongelmat jatkuu tällaisina/vielä pahenee. Kätilö puhui eilen unilääkkeistäkin, mutta ei nyt tekis mieli loppuraskautta mennä lääkkeidenkään voimalla, ehkä muutamia päiviä korkeintaan.

 

Kaneli, onnea ultrakuulumisista! Mahtavaa, että kaikki oli hyvin! Tervetuloa poikaporukkaan!

Samirja, ihan huippu kommentti toi "kivuista johtuvan rintaliivittömyyden aiheuttama siveettömyyden tunne töissä"... Taidan lainata sitä miespomolle jossain vaiheessa. Mullakin nimittäin sama rintalastan kipu edelleen, vaikka onkin nyt ehkä vähän helpottanu. No, nää oireet tulee ja menee, joten ota niistä sitten selvää! Eilen lenkkeilin ihan kivuttomasti, vaikka viime viikolla nivuset kipeytyi aika nopsaa hiihdellessä.

Mulla on meneillään muutama tosi kiva työprojekti, jotka saan juuri ja juuri hyvälle alulle ennen äitiyslomaa, joten huvittavasti jopa toivon, etten joutuis liian aikaisin jäämään pois. Lisäks sijaiselle pitäis parissa viikossa perehdyttää asiat, koska aloittaakin vasta pari viikkoa ennen mun pois jäämistä. Muutenkin mulla on jotenkin hirvee hinku tehdä asioita nyt töissä hyvin ja mahdollisimman pitkälle ”valmiiks”. Stressiä oon yrittäny välttää, mut välillä sekin meinaa puskea päälle. Pari kuukautta sitten olin jo pikkasen hällä väliä -asenteella, joten en tajua, mistä tää äkillinen motivaatiopuuska tuli! Ehkä siks, et nyt tosiaan on kivoja, uusia projekteja, jotka on mun käynnistämiä ja siks niin ”omia”, että haluun niiden menevän putkeen. No, eiköhän se luopuminen sit lopulta onnistu, kun alkaa äippäloma lähestyä. Ja kyllä mä sitäkin ja ennen kaikkea vauvan syntymää odotan kuin kuuta nousevaa!

Amanda ja Sulo 29+0 - jipii!

 

Kanelille onnittelut ultrakuulumisista ja Maanulle tervetuloa kolmekymppisten joukkoon!

Hitsin hurjaa Amanda, miten pitkällä sä jo olet! Suhun jotenkin aina vertaan itseäni, kun tiiviimmin molemmat tuolla kuumeilijoiden joukossa oltiin samaan aikaan. Itsestä aika kuluu kamalan hitaasti, mutta perässä kaiketi kuitenkin tullaan

Kela toimi täällä päin tosi nopeaan, kerrankin voi olla tyytyväinen! Perjantaina laitoin äippäpaperit sinne ja eilen oli tehty päätökset netin mukaan. Virallinen äippäloma alkaa siis 5.5. Jotenkin ihan tosi vaikea uskoa, että kaksi ja puoli kuukautta enää tuohon etappiin. Miten kauan teillä muilla on muuten kulunut päätöksestä siihen, että äippäpakkaus on tullut perille? Tuskin maltan odottaa, että pääsee hipelöimään vauvanvaatteita :heart:

Tyyppi on alkanut nyt potkia ihan tosissaan. Ihania, ihania potkuja ja aina vain lujempia! Mutta ei ne silti ihan aina kovin kivoja ole, nimittäin Tyyppi harrastaa nyt päivittäin potkuharjoituksia tuonne alaosastoon. Kohteena ilmeisesti virtsarakko ja muut härpäkkeet... :| Välillä ihan vihloo rakkoa, kun niin kovasti potkuttelee, auts! No, ei saa valittaa, sillä hiljaisempina päivinä tulee heti huoli, että onko kaikki hyvin. Oletteste muuten huomanneet, että särkylääke rauhoittaisi vauvaa? Otin nimittäin aamulla pääkipuun lääkkeen ja tänään on Tyyppi ollut selvästi rauhallisempi kuin moneen päivään, vasta nyt illalla on potkuja tuntunut enemmän. Voikohan särkylääke tosiaan vaikuttaa vauvaan masussa noin paljon? Harvoin onneksi tulee särkylääkkeitä otettua, joten Tyyppikään ei niistä joudu kärsimään.

Sellaista taas tänne. Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Sara ja Tyyppi 23+3

 

Kääk täällä on hirveen aktiivisesti käyty keskustelemassa!

Kiitokset tsemppaamisesta :heart:, tulevat tarpeeseen tässä vaiheessa! Onneksi flunssa tuntuu ehkä vähän helpottavan, niin mielialakin kohentuu. Kai loppuajan kärsimättömyys on luonnon oma keino kannustaa synnyttämään Olen muuten Amandan lailla pelännyt lapsiveden tihkumista, kaiken muun lisäksi.

Amanda, meidän pikkuinen on vahvasti vasemmistossa ja pää alaspäin (potkut ja möyrimiset oikealle kylkiluihin, väliin ja alle), ilmeisesti nyt myös jonkin verran alempana kuin aiemmin. Ja se on kuulkaa hienoa se (tämä kannustukseksi erityisesti Amandalle, Samirjalle ja muille rintalastan kipuilijoille sekä närästyksestä kärsiville), sillä em vaivat ovat kuin ovatkin helpottaneet jo reilusti ennen varsinaista vapautusta! Tietysti laskeutumisesta on seurannut enemmän painetta alakertaan.

Ja tuo vika normilääkäri oli 36+2 neuvolan ajanlaskua.(Aika huimia cilia noi sun lasketun ajan heitot! Sulla on kyllä varmaan ekana jännät paikat meistä Tsemppiä ja mielenrauhaa!) Mä ajattelin, että lääkärissä olisi ollut ratkaisevaa tietoa tarjolla ja että tutkimus olisi suureellinnen ja epämielyttävä, mutta ei - pikasesti lääkäri vaan tunnusteli kohdunsuun ja keskittyi sitten enemmän asennon tunnusteluun vatsan päältä. (Sitä paitsi se on gynekologin ammatinvalinnan seurausta, että pääsee tutustumaan ruumiineritteisiin - mitäs läksivät!)

Ei voi myymeli olla noin hölmöä työkkärimeininkiä! En jaksa tosin uskoa, että kovin moni työnantaja olisi kauhean kiinnostunut palkkaamaan potentiaalisen sairaslomailija-kohtaäitiyslomalaisen, että siinä mielessä saat varmasti olla rauhallisin mielin.

Musta ainakin tuli jo ajat sitten hieman valikoivasti ymmärtäväinen Jotkut asiat herkistävät ja saavat osakseen empatiaa, toiset asiat tai varsinkaan ihmiset eivät.

Samirja KYLLÄ - nyt sulla on syy jäädä pois töistä. Uskoisin, että rintaliivittömyydelle löytyy ihan oma Kela-koodi! Mutta vakavasti ottaen, luulisi levosta olevan nyt kaikille (tärkeille eli sulle ja vauvalle) enemmän hyötyä kuin muutamasta hassusta pöydänvarauspäivästä töissä.

Tervetuloa Maanu! Hurjan kuuloinen alkuaika teillä ja tosi hienoa, että kaikki vaikuttaa nyt hyvältä. Nyt vaan nauttimaan vähän helpommista ajoista

GK - kiitos kysymästä, kyllä on vahvasti paksu olo ja monella tapaa tosi konkreettisesti tuleva äiti -meininki. Tänään oli viimeinen kerta synnytyslaulukurssia ja siellä oli ihan mahtavia juttuja varhaisesta vuorovaikutuksesta äänen avulla. Nyt tuntuu aivan luontevalta visioida jo pikkutyypin kanssa puljailua - ja huom tää on ollut mulle aika vaikeeta, kun en ole kauheasti pienten kanssa ollut ja aikaisemmin oli välillä sellanen olo, että tossa toi maha on, mutta ei kai sieltä nyt varsinaisesti mitään uutta ihmistä meidän perheeseen kuitenkaan pullahda.

Ihania uutisia Kaneli! Tuleepa nyt paljon poikalupauksia tähän pinoon. Millaisista hankinnoista ajattelitte aloittaa? Ja oliko siitä puhetta, että ootteko saamassa paljon kamaa lähipiiristä vai hankkimassa ihan omin päin? Varmaan aika vaikea asia tuo unilääkejuttu. Meillä oli muuten puhetta uniasioista tuolla synnytyslaulussa - voin kirjotella siitä vaikka privaatisti, jos kiinnostaa (kun tätä tekstiä on taas niin valtavasti muutenkin ).

Sitten jos ketäkin kiinnostaa opetella tuutulauluja ja on Spotify käytössä, niin Vox Silentiin Unen aika löytyy sieltä. Hilkka-Liisa selitti tuutulauluja varsin funktionaalisesti: tavoitteena ei niinkään ole kaunis tai "virheetön" laulu vaan mahdollisimman rentouttava, rauhoittava ja siten myös väsyttävä kokemus. Noita ei kuulemma saa kuunnella ratissa

Lallaa ja Pikku-Inkkari sanoo poks 37!

 

Sara, kyllä se aika tosiaan kuluu, vaikka vois se nopeamminkin mennä. Toisaalta eihän siitä oo kuin hetki, kun oltiin kuumeilijoissa ja nyt on rv 30 alkanut, jipii! Mulla äitiyspakkaus tuli parin viikon päästä papereiden saapumisesta. Oli kyllä upeeta hakea se postista! Mä en oo tarvinnu yhtään särkylääkettä (onneks) raskauden aikana, joten en tiedä, miten ne vaikuttaisi.

Lallaa, hyvä tietää et toi rintalastapaine saattaa helpottua loppua kohden. On se vaan huvittavaa, et kun joku vaiva loppuu, toinen alkaa. No, en valita! On tää raskaus vaivoista huolimatta niin onnellista!

Lallaa, mitä se unilaulujuttu oikein on?? Kuulostaa kiinnostavalta! Onko se siis joku Haikaranpesän juttu? Mulle on vieläkin aika mysteeri, että tuolla vatsassa on oikea ihminen, joka on tulossa meille pian. Jotenkin se tuntuu ihan absurdilta, vaikka sisarusten lapsia onkin ollu pitkään jo lähellä. Ei se silti oo sama asia ja koko synnytys ja muu on aika vieras juttu vielä. Mut eiköhän ne kaikki asiat vähän todemmaksi tule, kun viikot kasvaa - tai viimeistään, kun se nyytti isketään syliin.

 

Lallaa mielellään saat kirjoitella uniasioista, kaikki tieto tervetullutta Toki, jos Amandaa ja muitakin kiinnostaa, niin tällekin palstalle voit rustata.
En osaa vielä yhtään sanoa, mistä hankinnoista aloitetaan. Yksi työkaveri on luvannut myydä halvalla kaikenlaista, joten sieltä varmasti tulee hankittua osa ja osa sitten uutena. Siinä onkin varmasti aikamoinen viidakko ruveta selvittelemään mm. vaunujen ominaisuuksia. Ajattelin tilata myös Vauva-lehden, kun siinä hyviä tilaajalahjoja, mm. turvakaukalo, lehden ja kaukalon saa halvemmalla, kun mitä kaukalon hinta kaupassa. Niin ja pinnasänky tulee olemaan miehen vanha ja jotain ihania 70-luvun vaatteitakin hänen äidiltään kuulemma löytyy. Harmi, että meidän äiti hukannut ilmeisesti kaiken.

Sillekin löytyi muuten selitys, kun en tunne liikkeitä. Istukka edessä ja kätilö sanoi, että voi mennä vielä viikkoja, ennen kuin tuntuu.

Pieni loma edessä ja palailen maisemiin viikon päästä. Voikaa hyvin!

Kaneli ja Bebe poksuu 21

 

kylläpä oli itkupotkuraivaripäivä sillon ku viimeks kirjottelin.. kaikki ärsytti ja välillä itketti ja välillä kiukutti, ja sit kun tajus miten tyhmästä asiasta kiukkuaa niin alko kiukuttaa vielä enempi.. lopullisesti meni hermot kun kirjottelin tänne pitkät pätkät ja sit hävis koko teksti eikä mitää menny perille, tulin sit siihen tulokseen et parempi mennä pitkäkseen ja nukkuu hetki

niin, työkkärin tätistä.. mä olen kyllä töitä etsinyt ja senkin sanoin sille tätille, niinkuin myös sen että hain koulutukseen mutten päässyt (hmm, mistäköhän mahtais johtua..), mut ärsyttää asenne silti siellä, ihan kuin ne valmiiks ois jo sitä mieltä etten edes yritä.. ja kyllä mä ihan mielelläni töitäkin tekisin tässä vielä mammalomaan saakka, niin kauan kuin oma kunto kestäisi, mutta tosiaan, moniko työnantaja ottaa raskaana olevan töihin, ellei jo valmiiksi ole lyhyt pätkä, ja silloinkin työnantajan asenne on se ettei raskaana oleva jaksa tehdä töitä.. no, näillä mennään..

muutto lähestyy, 26.pvä ois muuttopäivä. yritän olla ottamatta ylimäärästä stressiä, mut eipä sille mitää mahda että vähän huolestuttaa mahtuuko kaikki kamat autoon, saadaanko kaikki pakattua ajoissa jne jne... oispa jo ohi.. onneks on se tampereen reissu siinä vähän muuton jälkeen, koirakin jätetään hoitoon siks aikaa

meillä ois ens viikolla se neuvola jossa saadaan noi kelan paperit.. samalla se on sit viimenen neuvola täällä, ja seuraavalla viikolla ois sit jo uudella paikkakunnalla neuvola jossa varataan sit myös neuvolalääkäriaika..

myymeli&pikku neiti 22+0

 

myymeli, itsekin olen tällä hetkellä työtön erinäisten juttujen vuoksi. Kävin tänään uusimassa työnhakua ja meilläpäin tuntui olevan aika kiva työkkäritäti. Nimittäin tilaisuus kesti kaksi minuuttia, kun sanoin, että jään äippälomalle 5.5. Kirjoitti koneelle työnhaun kestävän siihen asti ja kiitos näkemiin Totesi vain, että tuskinpa tässä mitään suurempia koulutuksia tai työnhakutoimenpiteitä kannattaa tehdä. Noh, olen samaa mieltä, vaikka toisaalta huvittaiskin löytää jokin pätkähomma pariksi viimeiseksi kuukaudeksi, vaikka vain puoli päivää tai jotain. Oman alan sellaiset duunit tuntuu vain olevan kiven alla, joten taidan keskittyä täysin vain nauttimaan vauvaprojektista kevään. Tsemppiä muuttoon!

Sara ja Tyyppi 23+4

 

Tervetuloa Maanu! Hurjahko alku teillä on ollut, mutta hienoa, että kaikki on nyt mallillaan.

Ja onnea Kanelille hyvistä ultrakuulumisista! Hyvää lomaa.

Mä oon nyt saikulla. Jippii. Kaks päivää Sen verran flunssaa pukkaa. No, maanantaina on neuvola ja kattoo nyt sitten jaksaako siellä mitä kinuta. Helpottaa jo tää, että edes pari päivää saa lepäillä rauhassa. Ja leipoa mokkapaloja!!! Mun on tehnyt niitä tosi kauan mieli. En oo semmosia leiponut varmaan reiluun 15 vuoteen, mutta nyt on voi patterin päällä pehmenemässä.

Meillä oli eka Haikaranpesän valmennus ja tykkäsin tosi tosi paljon. Ihanan informatiivista ja monipuolista ja asiallista. Ei mitään pelottelua eikä toisaalta vähättelyäkään. Todellakin toivon pääseväni sinne synnyttämään.

GK kiva kuulla sinustakin! Eipä tässä ole ajatukset vielä kovinkaan konkreettisia. Vaikea kuvitella sitä uutta elämää sitten, että minkälaista se on. Olokaan ei vielä ole niin tukala, että toivois synnytyksen oleva lähellä.

Mä oon ehkä tullut vain välinpitämättömäksi asioita kohtaan. Ei jaksa vaivautuu.

Sara mä en oo huomannut särkylääkkeiden vaikuttavan. Mut se voi johtua siitä etten oo kiinnittänyt asiaan huomiota. Ja minusta edelleen tuo kaveri on niin ailahtelevainen. Välillä tosi hiljainen ja välillä suorastaan kiusaa mua.

Jaahas, voi on pehmennyt. nammmmmmmm

Myymeli muista, että muutosta alkaa uusi elämä! Muuttaminen on minusta aina rasittavuudessaankin tosi innostavaa. Ja hyvältä kuulostaa teidän loma siihen päälle

Samirja ja Potkupallo 33+1

 

Sara ja myymeli, ikävää, että olette työtä vailla. Varmasti sitä myös kaipaa työn tekoa ja vauvan odottelu tuntuu pitkältä. Onhan se selvää, että työtä on vaikea saada vaan lyhyeksi aikaa. Tsemppiä!

Mä sain kaverilta ison pinon Vauva-lehtiä ja luin niitä eilen illalla muutaman. Ja niistä iski ahdistava fiilis. Lehdet oli täynnä juttuja keskenmenoista, kohtukuolemista, sairaista / vammaisista lapsista, lapsettomuudesta, jne. Juuri sellaisia aiheita, joita ei ehkä nyt kannattaisi miettiä. Onhan niistä mielenkiintoista lukea joo, mutta mä huolehdin muutenkin ihan riittävästi, joten ne vaan antoi lisää vettä myllyyn. Nyt sit pyörii ne jutut mielessä ja taas mietin, et onkohan vauvalla kaikki hyvin, onkohan se terve, jne. Olisi ihanampaa vain ajatella, et kaikki menee hyvin! Pitää koittaa kääntää ajatukset taas iloisempiin ja siirtää loput lehden paperinkeräykseen.

Amanda ja Sulo 29+2

 

Amanda, juu olishan se toisaalta kiva olla töissä vielä pari kuukautta, mutta toisaalta ton mun diabeteksen kanssa on sen verran säätämistä, että aikalailla helpompaa on olla kotona, kun pystyy määrittelemään tasan tarkkaan milloin ja mitä syö, liikkuu ja nukkuu. En siis valita kohtaloani, parempi näin kuin sekoittaa yhtälöön vielä kiireinen työ ja stressi sitä kautta.

Stressiä tosiaan... Ehdin jo niin iloita siitä, että alkuraskaus on diabeteksen osalta mennyt aivan loistavasti. Nyt viimeiset pari viikkoa onkin sitten ollut pelkkää tappelemista sokerien kanssa. Insuliinin tarve nouseekin raskauden puolen välin jälkeen yleensä aika paljon, mutta en odottanut tällaista vuoristorataa. Hirveä stressi on päällä, kun parhaansa tekee, mutta ei millään pysy oman kroppansa perässä. Naikkarille olin jo yhteydessä ja sieltä tuli jotenkin aika mitättömät ohjeet; toisin sanoen insuliinia ei saisi nostaa ettei Tyyppi kasva liikaa, mutta korkeita sokeriarvojakaan ei saisi olla. No tota öö... Nyt jo olen vähähiilarisella ravinnolla; pois on pitkälti jätetty sokeri, peruna, vilja, riisi, pasta, hedelmät ja maitokin osaksi. Silti sokerit on nousussa, vaikka missään ihan hirveissä lukemissa ei ollakaan. Silti jokainen yksittäinenkin raja-arvon ylitys saa sydämen särkymään, kun pelottaa, että Tyyppi ei voi hyvin mun typerän kropan vuoksi. Tiedän toki, etteivät vielä yksittäiset ylitykset pitäisi vauvaan vaikuttaa, mutta omatuntoon ne kyllä pistää ja lujaa pistääkin! Oivoi. Ensi viikolla on taas verikokeet ja puolentoista viikon päästä Naikkarilla ultra ja lääkäri. Ehkä sieltä saisi apua eikä vain moitetta. Karmii koko vastaanotto, kun olen joiltakin diabeetikoilta kuullut aika ikävää juttua Naikkarin erikoislääkäreistä diabeetikoiden suhteen, jos sokeriarvot ei ole kunnossa : /

Semmosta tänne tänään. Ja anteeksi valitus! Helpottaa vähän oloa, kun voi jonnekin purkaa. Onneksi Tyyppi on ollut taas virkeä ja nytkin potkuttelee masussa äippää ilostuttaen. Rakas, rakas pikkuinen, kyllä me taistellaan loppuun asti, lupaan sen :heart:

Sara ja Tyyppi 23+5

 

Sara, älä välitä lääkäreiden tylyistä tai tiukoista kommenteista! Teet kaiken niin hyvin kuin osaat ja on jo huikeen hyvä, että saat ruokavalion piedettyä noin tiukilla. Eiköhän se pikkukaveri siellä voi ihan hyvin, vaikka pikkasen sokerit heittelisi. Nyt vaan samaa rataa loppuun saakka - enempää et voi tehdä!

 

Sara miten se insuliinin NOSTO muka vaikuttaa tyypin kasvuun?? Vai tajusinko nyt ihan oikein? Mulle on sanottu että nimenomaan pitää nostaa, jotta verensokerit ei oo liian korkeita koska ne korkeet sokerit just kasvattaa vauvaa.. :O Siitäpä syystä oon nyt kuluneen viikon aikana 2 kertaa nostanu Protaphane annosta kolmella yksiköllä. Mulla on tosi ihana lääkäri nyt, ja hän sanoi että ne äidin korkeat sokerit ei vahingoita vauvaa, ja vauva säätelee itse omat sokerinsa alle kuuteen. Tästä tosin seuraa se että syntyessään vauva jatkaa samaa ennenkun tottuu muuhun, ja yleensä viettää sokeritipassa aikaa. Mulle myös sanottiin että ne on aterioiden jälkeiset korkeat arvot jotka vauvaan vaikuttaa..itse en siis ole ottanu stressiä muusta kun niistä, ja toivon hartaasti että sinäkin pääsisit omasta stressistäs. Jos parhaansa yrittää niin enempää ei voi vaatia.

Mun laskettuaika tosiaan vaihtelee aika hurjasti, koska vauva ei suostu kasvamaan edes pienempien viikkojen alimmalla käyrällä..

Lasketusta ajasta tuli mieleen kun sain tässä viestin lapsen isältä. Sisältö kuului: "koska se nyt syntyy, tarvis tietää miten sopii töitä ja laskettelureissun". Vastasin että en tiedä, enkä osaa ennustaa..(oon infonnut kyllä että en välttämättä joudukkaan siihen suunniteltuun sektioon) Vastaus oli että "Koita nyt vaan tietää niin pystyn suunnitteleen menojani. Toisten on kato käytävä myös töissä ja on varaa harrastaakkin." En ensin tiennyt itkeäkö vai nauraa kun joudun oikeesti oleen moisen mäntin kanssa pakon kautta tekemisissä..vastasin sitten että "arvioitu saapumisaika 03.03.12 klo 03.03.12" ja perään laitoin että en tosin ymmärrä miten se koskee sua millään lailla koska ennen seuraavaa päivää et sinne sairaalaan edes pääse. Noh..hänen mielestään hänellä on OIKEUS olla mukana synnytyksessä. Oon tuolla muualla hiukan tilannetta avannukkin, mutta en ole siis yhteenkään paperiin tms laittanut isän nimeä, ja nyt vimmoissani sanoin että sun oikeutes alkaa vasta dna-testien jälkeen.. En millään jaksais kyseistä ihmistä, ja sitä että mikään mun ehdottama kompromissi ei käy. Ajattelin etten tee asioista hankalia ja hoidan isyyden tunnustamisen ihan niinku kuuluu, mutta entistä vahvempana alkaa tuleen se ajatus että sanon ettei ole hajuakaan kuka on isä, ja kiellän sossua selvittämästä asiaa. Saahan kyseinen hlö sitten vaatia ne testit, mutta joutuu käsittääkseni ne myös maksamaan..oon koittanut puhua asiasta, ja sanonu ettei kannattais nyt tahallaan provosoida ja ärsyttää mua kun ei mun pinnani oo muutenkaan kovin pitkä nyt. Oon joka ikisen tekstiviestin säästäny, kun siellä on sellasta tekstiä josta luulen olevan mulle hyötyä siellä lastenvalvojalla, mennään sinne sitten mitä kautta tahansa puimaan tapaamisasioita.. Oli pakko avautua tästä asiasta, sori

 

Cilia kuulostaa uskomattomalta tapaukselta tuo mies! Vähän ku jostain leffasta. Vaan valitettavasti tuommoisia on olemassa. Hänellä kun ei ole tosiaan mitään oikeutta mihinkään ennen kuin hänet on isäksi todettu. Eikä mitään oikeutta tunkea synnytyssaliin ilman sun kutsua. Ikävää, että joudut tuommoista käymään läpi.

Diabeteksessa näyttäis olevan sama meininki kuin selkäsairauksissa: kaikki on sun ihan omaa syytä. Armoa ei anneta. Aika masentavaa. Sara sä kuitenkin tosissasi teet kaikkesi, että älä anna niiden hoitajien sua masentaa. Toivottavasti siellä Naikkarilla sattuis olemaan joku kohtuullinen ihminen sua silloin vastaanottamassa.

Amanda, mä tilasin Vauva-lehden, mutta kuten yleensä lehtien kanssa, mä en jaksa lukea juttuja... Nytkin luin vain turvakaukaloista kertovan jutun, koska se oli itselle ajankohtainen. Naistenlehdistä katson vain meikki- ja vaatearviot

Flunssa on nyt kovimmillaan. Ehkä ihan hyvä sairastaa, kun en mä vaan muuten malta levätä. Tosin nyt on niin hirveän kipeä kurkku, että on syötävä parasetamolia.

Hyvää viikonloppua!
Samirja ja Potkupallo 33+3

 

Samirja, oli niissä Vauva-lehdissä sit ihan hyviäkin juttuja - mulle sattui ilmeisesti ekoissa lehdissä just sellaisia kamalia aiheita eteen ja tuli kamala fiilis. Seuravissa mitä selailin, oli just tollaisia tuotearvosteluja ja kaikkea muuta tietoa.

 

Niin ja Samirja, pikaista paranemista!

 

Amanda ja Samirja kiitos tsemppauksesta. Ei kai tässä muuta voi kuin parhaansa tehdä ja parasta toivoa!

ciliaolen itsekin ollut tähän asti siinä luulossa, että vain korkeat sokerit (pitkä sokeri + aterian jälkeiset) aiheuttaa sikiölle kehityshäiriöitä raskauden alussa ja makrosomisuutta raskauden lopussa. Vaan niin tuo Naikkarin d-kätilö oli sitä mieltä, että insuliini on kasvuhormooni, joka myös vaikuttaa sikiön kasvuun. Että taiteilla tässä nyt sitten... Toivon kyllä saavani sen ateriainsuliinin, vaikka se sitten tarkoittaisi paria päivää sairaalassa (kammoan ajatustakin siitä, että pitäisi sinne mennä treenaamaan insuliinin kanssa pelaamista), mutta aika raskaalta tämän hetkinen elo tuntuu. Mitään ei voi syödä ja sokerit nousee silti. Huokaus.

No, iloisempi juttu on se, että tänään käytiin huomisen poksumisen kunniaksi ostamassa ensimmäinen iso hankinta Tyypille! Vähän hirvitti, kun toki pelkään huonoa karmaa tai jotain näillä tavarahankinnoilla aiheuttavani, mutta aika kivaa silti oli shoppailla Käytiin miehen kanssa Vantaan Variston Lastentarvikkeessa ja koska oltiin jo aikaisemmin asiaa mietitty, päädyttiin liikkeen remonttialesta ostamaan Maxi-cosi Cabriofix- turvakaukalo ja telakka. Kirpashan se alennustenkin kanssa lompakkoa, vaan onneksi Tyypille on raskauden alusta lähtien säästetty "rahastoa", josta sitten maksetaan nuo hankinnat. Emmaljungan duo edget ollaan päätetty myös ostaa, mutta niiden alennus oli niin minimaallinen, että jätettiin vielä kauppaan. Onhan tässä kuitenkin kolmisen kuukautta reilustikin aikaa alennuksia seurata ja kuosin väriäkin sekä runkoa miettiä.

Mutta juu, nyt on puoli iltaa ihmetelty uutta turvakaukaloa ja luettu käyttöohjeita (että osataan sitten ihan varmasti sairaalassa Tyyppi kaukaloon oikein asentaa... ehheh). Tyyppi tuntuu olevan tyytyväinen hankintaan, sillä niin innokkaasti on koko päivän potkutellut mahassa :heart:

Sara ja Tyyppi 23+6