Vissyliini närästyksestä sen verran, että jos nyt jo noin närästelee, niin luultavasti se on kymmen- ellei satakertaista 30+ viikoilla.. mulla oli ainakin. söitpä tai joitpa ihan mitä tahansa niin oli suunnilleen oksennus kurkussa. välillä ei sit tehny ees mieli syödä mitään kun kaikki närästi, ja sit välillä tuli olo että samapa tässä on syödä oikeen kunnon närästysruokaa kun joka tapauksessa on se olo. mitä lähemmäs laskettua mennään, sen pahemmaksi se käy, KUNNES, ah, vauva alkaa laskeutua ja masu antaa mahalaukulle ja ruokatorvelle taas tilaa. mä kyllä mieluummin juoksen tunnin, tai jopa puolen tunnin välein kusella kun masu painaa, kun kärsin sitä närästystä.. mulla ei renniet juurikaan auttanu.. mut vinkkinä, kokeile perunajauhovettä. halpaa ja toimivaa ja ennen kaikkea, ei vaarallista vauvalle. eli kylmään veteen (ihan lasillinen) laitat pari teelusikallista perunajauhoja ja vetäset kitusiin.. mun mummo tota mulle ehdotti, ite joskus aikoinaan raskauksien aikana sitä käyttäny kun ei ollu rennietä
me käytiin ekaa kertaa perheen voimin pidemmällä reissussa. anoppilassa etelä-suomen suunnalla. mennessä tytsy nukku koko matkan, kerran jo piti ihan herätellä syömään. takas tullessa tuli väsykiukku alkumatkasta, aloin laulaa sille tuttua laulua (istuin siis etupenkillä ja tyttö kaukalossa takana) ja heti hiljeni ja nukahti
näköjään toimii tuokin... hassua. yöt oli tossa viime viikolla tosi hankalia, tyttö kun heräs syömään niin sit kiukuttiin pari tuntia keskellä yötä, mut nyt muutama yö on menny kun unelma.. toivottavasti jatkuu ja alkais tulla pientä rytmiä elämään
tänään lähtee mies (ihan kohta itseasiassa) töihin ekaa kertaa vauvan syntymän jälkeen, hiukan jänskättää miten sitä yksinään täällä pärjää, vaan kaippa tässä pärjäillään
ens vloppuna oiskin sit jo ristiäiset..
myymeli & pikku neiti 3vko2pvä