I
i
Vieras
Amk on on alempi korkeakoulututkinto. Yliopisto ylempi. Kyllä Amk:stakin saa hyvä tasoista opetusta. Että silleen.
V
vieras
Vieras
K
Ksantippa S.
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Diplomaattista puhetta, kuomaseni. Tekee tässä itsellänikin mieli alkaa tarkennella, että en ole tässä ihmisiä paremmuusjärjestykseen laittamassa, pohdin vain, mitä muodollisia koulutuksia pidän vaativimpina.
Arvostuksistahan siinä nimenomaan on kysymys. Tuo mainitsemasi kumuloituva osaaminen on juuri se, joka saa minut arvostamaan musiikin ja kuvataiteen tekijöitä erityisen paljon: kyky käyttää kaikkea osaamaansa ja yhdistellä siitä uutta.
Tietenkin tähän voi todeta, että juuri taiteen alalla maisterin paperit ovat täysin yhdentekevät, jos ihmiseltä muuten puuttuu luomisen halu tai keinot.
S
Saraldo
Vieras
Mä olen itse käynyt ammattikorkeakoulun eikä se ole mun mielestäni verrattavissa yliopistoon ja kauppakorkeaan. Se on tosiaan alempi korkeakoulututkinto ja nuo muut ylempiä. Ja mä lasken korkeakoulutetuiksi nuo ylemmät korkeakoulututkinnot. Tai niin kuin työslangilla: akateemiset.
Mutta arvostus on mulla molempia kohtaan sama. Mä arvostan kaikkia kouluasteita, sillä kaikkia niitä tarvitaan.
Mutta arvostus on mulla molempia kohtaan sama. Mä arvostan kaikkia kouluasteita, sillä kaikkia niitä tarvitaan.
Alkuperäinen kirjoittaja varma tieto:
Eikö tää suunnilleen näin mee.
Se, onko sillä mitään merkitystä, on eri asia. Voi kunpa ihmiset oppis arvostaan omaa koulutustaan, ja vielä parempi: myös muiden koulutusta. Oli se sitten korkeampi tai matalampi kuin heidän omansa.
Y
"yo-ope"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No voi kai niitä verrata kuka haluaa, mut eivät ole sama asia. Eli amk:n tutkinnolla et pääse suoraan jatkaan yliopistoon maisteriks, jotakin korvataan EHKÄ jos pääset (pääsykokeella tmv) yliopistoon. Sen sijaan nykyisin kandi voi vaihtaa toisen alan maisteriopintoihin, tosin yleensä vaaditaan ns siltaopinnot.
T
Turkilmas
Vieras
Juu, kuten täällä moni onkin sanonut, niin korkeakouluja on ammattikorkeat, yliopistot, kauppakorkea ja teknillinen korkeakoulu. Ja myös ammattikorkeasta valmistuneella voi olla ylempi korkeakoulututkinto. Mies suunnittelee jatkavansa inssin opintoja 2 vuotta, jolloin se tosiaan on ylempi korkeakoulututkinto, ts. samalla tasolla kuin diplomi-insinööri.
Muoks: ja itse olen merkonomi, sekä tradenomiopiskelija. Tottakai tradenomi on korkeampi tutkinto kuin merkonomi ja taas ekonomi korkeampi kuin tradenomi. Kuitenkin sekä tradenomi että ekonomi on korkeakoulututkintoja.
Muoks: ja itse olen merkonomi, sekä tradenomiopiskelija. Tottakai tradenomi on korkeampi tutkinto kuin merkonomi ja taas ekonomi korkeampi kuin tradenomi. Kuitenkin sekä tradenomi että ekonomi on korkeakoulututkintoja.
Alkuperäinen kirjoittaja Faktaa:
Peesailen entisenä amk:laisena ja nykyisenä yliopisto-opiskelijana. Ero on iso ja nimenomaan jälkimmäisen hyväksi.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ylempi amk-tutkinto ei anna pätevyyttä virkaan, jossa tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto. Asia, joka pitäisi kyllä korjata koska koulutustakin annetaan.
T
Turkilmas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja opiskelijaäiti-69:
Mä taas ihmettelen tätä ajatustapaa. Tai siis kun mun mielestä jokaisella koulutuksella on paikkansa ja ne kaikki on yhtä hyviä omaan tarkoitukseensa.
Ammattikoulusta valmistuu käytännön työn tekijöitä ja siksi teoreettinen puoli opinnoissa ei ehkä ole kovin vaikeaa. Käytännön puoleen taas syvennytään tarkasti.
Ammattikorkeasta valmistuu esimiehiä, joilla pitää olla sekä käytännön kokemusta että teoreettista puolta hallussaan. Kumpaakin sopivasti, jotta tietää mitä työ on käytännössä, mutta osaa myös sen teoreettisen puolen.
Yliopistosta valmistuu johtajia, tutkijoita jne, jotka eivät tarvitse niinkään käytäntöä työssään vaan pikemminkin teoriaa. Siksi aineet menevät syvästi teoreettiselle puolelle ja käytäntöä opiskellaan vähän tai lainkaan.
P
plot
Vieras
vähän vielä sekottaisin pakkaa..
Eli musta tulee lto eli kasvatustieteen kandi yliopistosta, meillä ei ole suoraa maisteriopiskeluoikeutta, toki voidaan hakea erikseen omaan varhaiskasvatuksen maisteriohjelmaan. olenko mä korkeastikoulutettu?? Vai ehkä vasta kun teen maisterin? akateeminen kaiketi olen kun yliopistoa käyn...
Eli musta tulee lto eli kasvatustieteen kandi yliopistosta, meillä ei ole suoraa maisteriopiskeluoikeutta, toki voidaan hakea erikseen omaan varhaiskasvatuksen maisteriohjelmaan. olenko mä korkeastikoulutettu?? Vai ehkä vasta kun teen maisterin? akateeminen kaiketi olen kun yliopistoa käyn...
V
vieras
Vieras
S
siiri
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja opiskelijaäiti-69:
Ylipäätään tämä jaottelu on minusta ihan turhaa. Siihen virkaan haetaan tietyn ammattinimikkeen omaavaa henkilöä jonka koulutustaso loppujen lopuksi riippuu eniten alasta. Meillä esim. ylin johtaja talossa on diplomi-insinööri, mutta hänellä on tohtoreita alaisinaan. Sillä koulutuksen tasolla ei ole merkitystä, vaan sillä mihin on kouluttautunut.
?
.
Vieras
..en ole tässä ihmisiä paremmuusjärjestykseen laittamassa, pohdin vain, mitä muodollisia koulutuksia pidän vaativimpina.
Arvostuksistahan siinä nimenomaan on kysymys. Tuo mainitsemasi kumuloituva osaaminen on juuri se, joka saa minut arvostamaan musiikin ja kuvataiteen tekijöitä erityisen paljon: kyky käyttää kaikkea osaamaansa ja yhdistellä siitä uutta.
Tietenkin tähän voi todeta, että juuri taiteen alalla maisterin paperit ovat täysin yhdentekevät, jos ihmiseltä muuten puuttuu luomisen halu tai keinot.[/quote]
Tavallaan vaativinta on osata pitää yllä oikeaa asennetta (sanotaan sitä nyt vaikka kliseisesti nöyryydeksi tekemistensä sekä elämän ja itsensäkin edessä), mitä sarkaa sitten kyntääkään; käytännöllisempää tai teoreettisempaa (muodollisuuttakin ajatellessa). Musiikissa usein nämä molemmat yhdistyvät vieläpä tavalla, jolle vetää vertoja vain harvat tehtävät ja osaamisen totettamisen lajit muualla. Sellaisen edessä voi joskus vain mykistyä ja vaikuttua tuloksista.
Monilla muodollisen koulutuksen aloilla vastaava sanojen lihaksi tuleminen jää tapahtumatta, eikä sitä aina kait edellytetäkään. Usein riittää, että se sivistys on siellä taustalla jossain, kuitenkin edellytyksellä, että aina tarvittaessa oikeat asiat (ja tieto) tulee esille.
Luovilla aloilla kaikkeen tällaiseen on usein muita paremmin kasevettu kiinni. Monilla muilla muodollisen koulutuksen aloilla pitkäkään koulutus ei välttämättä tuota oikein hedelmää, ja tavallista onkin, että vaativakin koulutus jääkin muodolliseksi. (maisterin/tohtorin... paperit ovat täysin yhdentekevät, jos ihmiseltä...jokin puuttuu) Silti se kummasti jossain katsotaan hyvinkin "pätevöittäväksi". Siksi "korkeakoulutus" kait myös herättää helposti keskusteluakin.
Musiikissa esim. tapahtuu käytännön osaamisen osoittamisen näkokulmasta karsintaa pitkin pitkää linjaa, siksikin sillä saralla pitkälle päässeitä on helppo arvostaa. Jossain muualla taas vaativakin teoreettinen koulutus on joskus läpäistävissä, vaikkei asiasta juuri mitään tunntu ymmärtävänkään. Tosin korkeakoulutus on usein "vain" sivistystä, iste soveltaminen pitää oppia työelämässä ja kehittää sitä myöten omaa ammattitaitoaan. Tässä asia kiertyy tullaan takaisin viestin aloitukseeni: Asenteeseen.
Y
Yksvaan
Vieras
N
no
Vieras
Y
Yksvaan
Vieras
Y
YAMK
Vieras
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanu kannan, että yamk-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja sen perusteella tämän tutkinnon suorittanut on pätevä hakija kaikkiin toimiin ja virkoihin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. ks http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/opiskelu_ja_tutkinnot/?lang=fi
V
"vieras"
Vieras
Kyllähän ammattikorkeakoulu on periaatteessa korkeakoulu, mutta tasoero on varsin suuri verrattuna yliopistoon. Minä tiedän joitain, jotka ovat ensin suorittaneet tutkinnon AMK:ssa ja sitten menneet opiskelemaan samaa alaa yliopistoon ja monella on vaikeuksia jo ihan ensimmäisillä kursseilla, vaikka niiden pitäisi kyllä olla ihan helppoja jos on tutkinto jo samalta alalta...
V
"vieras"
Vieras
ainakin tänä Akavan sivujen mukaan
**Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö.''
**Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö.''