No sankoo nyt kuka on korkeakoulutettu?!?

[niin]

Siis tuon nimitysasian takiahan on monet teknilliset korkeakoulut muuttaneet nimensä tekn,yliopistoiksi, erottuakseen. Kannattaisikin enemmän puhua ylemmästä korkeakoulututkinnosta erona korkeakoulututkintoon.

 

[vieras]

No kyllä mun käsityksen mukaan amk:kin on korkeakoulu, johan se seisoo siinä sanassakin: ammattikorkeakoulu. Ne jotka muuta väittää, ei varmaan päässy yliopistoon.

HAH hah hah!

Juuri tuota ujutustekniikka aikaisemmat ammattiopistot juuri (pelkällä!) nimenmuutoksellaan tavoittelivatkin.

Esim. teknisellä puolella on ollut yhtäältä tekninen opisto, josta valmistui insinöörejä, ja sitten teknillinen korkeakoulu, josta valmistuis korkeakouluinsinöörejä, eli Diplomi Insinöörejä (DI)

Terveydenhuollon alalla oma opsitotason koulu sairaanhoitajilla, ja sitten taas korkakoulutasolla lääketieteellinen tiedekunta, josta lääkärit ja vähän muutakin.

Edelleen vain ja ainoastaan yliopistotasoinen (=aiemmin vain ja ainostaan ns. korkeakoulu) tutkino korkeakoulututkinto, nykyään tuo ammattikorkeakoulu-nimitysuudistus vain sotkee asioita.

Yhtä hyvin voidaan siis sanoa, että eihän tuo ammattikorkeakoulu ole mikään korkeakoulu, johan siinä sanassakin on ammattikoulu - kyseessähän on pikemminkin ammatitutkinto - ei mikään korkeakoulututkinto.

Mutta se ihan virallisesti on korkeakoulu, joten miksi vouhkaat?

 

[Annu]

Kun osa täällä sanoo ettei ammattikorkea ole korkeakoulutettua, vain yliopisto ja osa sanoo et kumpikin.

Molemmat on korkeakouluja, mutta ainoastaan yliopistosta valmistuu akateemisia.

 

[vieras]

No kyllä mun käsityksen mukaan amk:kin on korkeakoulu, johan se seisoo siinä sanassakin: ammattikorkeakoulu. Ne jotka muuta väittää, ei varmaan päässy yliopistoon.

HAH hah hah!

Juuri tuota ujutustekniikka aikaisemmat ammattiopistot juuri (pelkällä!) nimenmuutoksellaan tavoittelivatkin.

Esim. teknisellä puolella on ollut yhtäältä tekninen opisto, josta valmistui insinöörejä, ja sitten teknillinen korkeakoulu, josta valmistuis korkeakouluinsinöörejä, eli Diplomi Insinöörejä (DI)

Terveydenhuollon alalla oma opsitotason koulu sairaanhoitajilla, ja sitten taas korkakoulutasolla lääketieteellinen tiedekunta, josta lääkärit ja vähän muutakin.

Edelleen vain ja ainoastaan yliopistotasoinen (=aiemmin vain ja ainostaan ns. korkeakoulu) tutkino korkeakoulututkinto, nykyään tuo ammattikorkeakoulu-nimitysuudistus vain sotkee asioita.

Yhtä hyvin voidaan siis sanoa, että eihän tuo ammattikorkeakoulu ole mikään korkeakoulu, johan siinä sanassakin on ammattikoulu - kyseessähän on pikemminkin ammatitutkinto - ei mikään korkeakoulututkinto.

Tämä on ihan yleinen harhaluulo vaikka tietysti tietyillä aloilla siirtymävaihe olikin mitä oli.

Esimerkiksi tradenomin ja merkonomin koulutus poikkeaa toisistaan ihan olennaisesti, vaikka samoista juurista se ponnistaisikin.

 

[.]

Lyhyesti vielä siis:

Amk -tutkinto on tosiaan alempi korkeakoulututkinto ( ~"kandi)

Maisterintutkinto on ylempi korkeakoulututkinto

Molemmat ovat korkeakoulututkintoja, mutta eritasoisia
(=eri laajuus (ja "syvyys"))

 

[Anna Suukko]

Miksi yleensäkin olisi tehty tälläinen amk-tutkinto yliopistotutkinnon rinnalle, jos ne olisivat saman arvoiset tutkinnot? Kaksi rinnakkaista järjestelmää ihan huvikseen? Kai sitten olisi vaan lisätty yliopistopaikkoja ihan roimasti. Jotain eroa niissä siis täytyy olla. Mielikuvan tasolla yliopistotutkinto kuulostaa korkeammalta kuin amk-tutkinto, mutta sitä en tiedä, kumpi loppujen lopuksi antaa paremmat valmiudet, riippuu varmaan työtehtävistä.

Amk -tutkinto oli luotava, sillä Suomesta puuttui kokonaan tuo kandi -tasoinen koulutus, joka on yleinen muualla maailmassa. Eli ihmiset opiskelevat ensin kandin tutkinnon ja halutessaan vielä maisterin tutkinnon päälle. Työelämässä oli myös paljonkin tilausta ihmisille, jotka on koulutettu tällä tasolla. Monilla aloilla kun on paljon tehtäviä, joihin ei tarvita maisteritutkinnon erikoistumista ja teoriapohjaa.

Amk -tutkinto on tosiaan alempi korkeakoulututkinto ja maisterintutkinto ylempi korkeakoulututkinto -kumpikin siis ovat korkeakoulututkintoja vaikkakin eritasoisia.

On se kumma miten nämä käsitteet on suomalaisilla yhä niin hukassa.

Kiitos tästä selvennyksestä. Olisi vielä ollut mukavampaa, jos olisit pystynyt vastaamaan loppuun asti asiallisesti ilman palstalle tyypillistä asenneongelmaa.

Lisään vielä, että omiin opintoihini kyllä kuului myös kandivaihe... (yliopistossa)

Anteeksi asenteellisuuteni. Ei ollut niinkään juuri sulle tarkoitettu kuin yleensä tähän ketjuun kirjoittaneille..

Jonkin verran aiheesta satun tietämään, sillä äitini loi uransa kehittäen tätä nykyistä ammattikorkeakoulujärjestelmää. Toinen perheenjäseneni on työvoimapoliittisissa tehtävissä ja sitä kautta myös tiedän faktaa siitä, että amk -tutkinnon luominen on onnistunut varsin hyvin, sillä työllistyminen on kauttaaltaan ollut erittäin hyvää.

Saat anteeksi Olisinhan mäkin voinut olla heti närkästymättä. Huomasinkin, että tiedät paljon asiasta ja vastauksesi oikeasti selvitti minulle tätä koulutuskuviota. Kiitos siitä!

 

[vieras]

Jos jotkut sekoittavat akateemikon ja korkeakoulutetun...? Akateeminen henkilö on yliopistotutkinnon suorittanut.

 

[Miili]

AMK on alempi korkeakoulututkinto. Yliopisto taas ylempi korkeakoulututkinto. Kummankin itse käyneenä, pidän ainoastaan yliopiston käyneitä korkeakoulutettuina.

Näinhän se on. Kandi on kans alempi korkeakoulututkinto, eli voi käydä yliopistoa mut ei tee gradua niin on alempi korkeakoulututkinto.

 

[mielenkiintoista..]

Turhaanhan maisterin tutkinnon suorittaneet ottaa amk -tutkinnon olemassaolosta, asemasta tai arvosta hernettä nenäänsä. Eihän mikään uhkaa maisterin tutkinnon asemaa koulutusjärjestelmässä, tietenkään!
Vai tuntuuko heistä ehkä epäreilulta se, että on opiskellut niinkin pitkään ja sitten koulutusta vastaavia töitä ei löydy...?

 

[Huom]

Miksi yleensäkin olisi tehty tälläinen amk-tutkinto yliopistotutkinnon rinnalle, jos ne olisivat saman arvoiset tutkinnot? Kaksi rinnakkaista järjestelmää ihan huvikseen? Kai sitten olisi vaan lisätty yliopistopaikkoja ihan roimasti. Jotain eroa niissä siis täytyy olla. Mielikuvan tasolla yliopistotutkinto kuulostaa korkeammalta kuin amk-tutkinto, mutta sitä en tiedä, kumpi loppujen lopuksi antaa paremmat valmiudet, riippuu varmaan työtehtävistä.

Amk -tutkinto oli luotava, sillä Suomesta puuttui kokonaan tuo kandi -tasoinen koulutus, joka on yleinen muualla maailmassa. Eli ihmiset opiskelevat ensin kandin tutkinnon ja halutessaan vielä maisterin tutkinnon päälle. Työelämässä oli myös paljonkin tilausta ihmisille, jotka on koulutettu tällä tasolla. Monilla aloilla kun on paljon tehtäviä, joihin ei tarvita maisteritutkinnon erikoistumista ja teoriapohjaa.

Amk -tutkinto on tosiaan alempi korkeakoulututkinto ja maisterintutkinto ylempi korkeakoulututkinto -kumpikin siis ovat korkeakoulututkintoja vaikkakin eritasoisia.

On se kumma miten nämä käsitteet on suomalaisilla yhä niin hukassa.

Kyllä Suomessa on jo tosi pitkään ollut mahdollisuus suorittaa kandin tutkinto.

Kandin tutkintoa varten tuli hakea yliopistoon. Eli käydä läpi sama hakuprosessi kuin maisterintutkintoonkin, vaikka päämäärä olisi ollut eri. .

Eihän sen yliopistoon pääsemisen pitänyt olla mikään ongelma. Toisissa ketjuissa on puhuttu paljon siitä, että kuka hyvänsä pääsee yliopistoon. Ja nyt sen yhtäkkiä onkin ongelma?

Sinä puhuit vain siitä, että Suomessa ei ollut mahdollista suorittaa kandin tutkintoa. Sinulla ne tässä hatarat tiedot on...

 

[Huom]

Turhaanhan maisterin tutkinnon suorittaneet ottaa amk -tutkinnon olemassaolosta, asemasta tai arvosta hernettä nenäänsä. Eihän mikään uhkaa maisterin tutkinnon asemaa koulutusjärjestelmässä, tietenkään!
Vai tuntuuko heistä ehkä epäreilulta se, että on opiskellut niinkin pitkään ja sitten koulutusta vastaavia töitä ei löydy...?

Älä ystävä hyvä yleistä. Kyllä meitä maistereita on paljonkin ns. koulutusta vastaavissa tehtävissä...

Eikä itselläni ainakaan mene yhtään hernettä nenään yhtään mistään tutkinnosta, ei AMK eikä muustakaan.

 

[vieras]

Itse pidän vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ns. korkeasti koulutettuina, vaikka amk nimessä korkeakoulu onkin.

Peesi tähän. Itse olen opiskellut molemmissa.

Peesaan. Taskussa yliopiston paprut ja meneillään amk opinnot.

 

[dfs]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa

 

[Ksantippa S.]

Korkeakoulututkinnon suorittanut ja korkeasti koulutettu eivät tarkoita samaa. Korkeakoulututkintoja ovat yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot, kuten täällä on jo moneen kertaan todettukin.

"Korkeasti koulutettu" taas kertoo ihmisestä suhteessa yhteisöönsä tai kulttuuriinsa, tai mihin häntä halutaankaan verrata. Kehitysmaassa yhdeksän vuotta koulua käynyt voi olla jo korkeasti koulutettu. Suomessa taas oli ainakin muutama vuosi sitten tavoitteena, että yli puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. En pidä heitä kaikkia korkeasti koulutettuina.

Mielestäni korkeasti koulutettuja suomalaisessa yhteiskunnassa ovat esimerkiksi lääketieteen lisensiaatit, tekniikan, luonnontieteiden ja filosofian tohtorit, tuplamaisterit, musiikin maisterit, oikeustieteen maisterit jne. Joku toinen saattaisi laatia toisennäköisen listan.

 

[dffd]

Totta. Ainakin sillä tekniikan alalla, jossa itse työskentelen, amk-insinöörit ja DI:t ovat työhönottotilanteessa varsin eriarvoisessa asemassa. He eivät todellakaan ole työnantajan silmissä tasa-arvoisia koulutuksen suhteen.

Ei tietenkään, koska amk-insinööri on alempi korkeakouluaste ja DI ylempi. Opintoviikoissa on eroa DI:n hyväksi.

 

[aply]

No itse olen sosionomi ja käynyt siis amk:n ja meidän työpaikka kyllä määrittää mut korkeakoulututetuksi, voin esim. hakea yksikönjohtajaksi.

Kuka vaan voi hakea, eri asia kenellä oikeasti mahikset paikka saada....

 

[Gluteus maximus]

minä en pidä itseäni korkeakoulutettuna vaikka olen amk:sta valmistunut. Ei esim. TKK.ta ja AMK:ta voi edes verrata keskenään. Ainakin minun kokemuksellani minun opiskeluni oli kirjekurssi mieheni opiskelujen rinnalla. :/

 

[.]

...
Mielestäni korkeasti koulutettuja suomalaisessa yhteiskunnassa ovat esimerkiksi lääketieteen lisensiaatit, tekniikan, luonnontieteiden ja filosofian tohtorit, tuplamaisterit, musiikin maisterit, oikeustieteen maisterit jne. Joku toinen saattaisi laatia toisennäköisen listan.

Aina vain selvä asia puhuttaa, mutta sitäkin ihmettelen, miksi Ksantippa edellyttää tuossa kohdassa edellyttää kriteerinään luonnontieteiden osalta tohtorin tutkintoa, mutta musiikissa riittää maisteri.

Tämä vieläpä vaikka lääketieteen kohdalla menee lisurikin, vaikka se on tavallaan sen korkeakouluasteen "perustutkinto", ja vasta siitä edenneet ovat tohtoreita tai erikoistuneita.

Teknisellä puolla DI on akateeminen perustutkinto, ja lisuri jo jatkoa sille ja tehtorin tutkinto edelleen vielä lisää. No, nykyään jo voi edetä totoriksi suoraan DI tutkinnosta, mutta eipä joku aika sitten.

 

[.]

Ei esim. TKK.ta ja AMK:ta voi edes verrata keskenään.

Siinäpä rehellinen vastaus, ja vieläpä kokemuksen äänellä.

 

[Ksantippa S.]

Kiva, kun tartuit, pistenimimerkki, tuohon musiikin maisteriin. Heitin sen hatusta, herättääkseni keskustelua. Ja siitäkin syystä, että tiedekorkeakoulujen rinnalla usein jätetään mainitsematta taidekorkeakoulut.

Useimmat musiikin maisterit ovat aloittaneet soitinopintonsa alakouluiässä. Ei ole liioittelua sanoa, että he ovat kouluttautuneet ammattiinsa yli kymmenen vuotta jo ennen kuin ovat varsinaisia opintojaan aloittaneetkaan.

Moni suorittaa diplomi-insinöörin tai kasvatustieteiden maisterin tutkinnon neljässä vuodessa. En mitenkään halua heitä väheksyä, hieno suoritus, joka vaatii motivaatiota ja lahjoja. Mutta on paljon aloja, joilla neljässä vuodessa valmistuminen ei ole opintosisällöistä johtuen mahdollista.

Olisin voinut toki kirjata mukaan tekniikan lisensiaatin, mutta niitä tutkintoja nykyään käsittääkseni harvemmin tehdään. Lääketieteen (ja eläinlääketieteen) lisensiaatin tutkinto taas on perustutkinto, mutta maisterin tutkintoa laajempi. Kuten sanottu, jonkun toisen lista olisi toisenlainen. Keitä sinä laskisit korkeasti koulutetuiksi?

 

[näin]

Itse pidän vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ns. korkeasti koulutettuina, vaikka amk nimessä korkeakoulu onkin.

Peesi tähän. Itse olen opiskellut molemmissa.

Peesaan. Taskussa yliopiston paprut ja meneillään amk opinnot.

Peesaan myös. Mielestäni kummallakaan ei saavuteta korkeasti koulutetun statusta. Koulutettu alkaa olemaan jatko-opiskelujen loppuvaiheessa. Itse sain yliopisto-koulutuksella huonon työpaikan ja hyvän palkan. Nyt haen amk:sta tavallista duunarinvirkaa ja mielestäni se "korkea" sana on siinä yhteydessä vain vitsi.

 

[näin]

Itse pidän vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ns. korkeasti koulutettuina, vaikka amk nimessä korkeakoulu onkin.

Peesi tähän. Itse olen opiskellut molemmissa.

Peesaan. Taskussa yliopiston paprut ja meneillään amk opinnot.

Peesaan myös. Mielestäni kummallakaan ei saavuteta korkeasti koulutetun statusta. Koulutettu alkaa olemaan jatko-opiskelujen loppuvaiheessa. Itse sain yliopisto-koulutuksella huonon työpaikan ja hyvän palkan. Nyt haen amk:sta tavallista duunarinvirkaa ja mielestäni se "korkea" sana on siinä yhteydessä vain vitsi.

Jos nyt jatkan hieman esimerkeillä, niin di on mielestäni vielä tavallisesti koulutettu ja tekniikan alalla väitteleminen on korkean koulutuksen rajalla.

Lääketieteessä erikoistumisopinnot suorittanut on korkeasti koulutettu. Se nappaa sen 10-13 vuotta.

 

[huoh...]

Lääketieteessä erikoistumisopinnot suorittanut on korkeasti koulutettu. Se nappaa sen 10-13 vuotta.

Tätä kun verrataan amk:n sairaanhoitajaan, joka monimuoto-opetuksessa opiskelee kolme päivää / kaksi viikkoa, niin ero on melkoinen. Samalla alalla kun yliopiston erikoistumisen jälkeen toisella "korkeasti koulutetulla" on takanaan se 10-13 vuotta opintoja, niin amk malliin "korkeakoulutettu" on opiskellut tehokkaasti noin vuoden verran. Sitten amk-koulutetut valittaa, kun heidän opintojaan ei noteerata.

 

[Autuaat pässit]

Lääketieteessä erikoistumisopinnot suorittanut on korkeasti koulutettu. Se nappaa sen 10-13 vuotta.

Tätä kun verrataan amk:n sairaanhoitajaan, joka monimuoto-opetuksessa opiskelee kolme päivää / kaksi viikkoa, niin ero on melkoinen. Samalla alalla kun yliopiston erikoistumisen jälkeen toisella "korkeasti koulutetulla" on takanaan se 10-13 vuotta opintoja, niin amk malliin "korkeakoulutettu" on opiskellut tehokkaasti noin vuoden verran. Sitten amk-koulutetut valittaa, kun heidän opintojaan ei noteerata.

Harva AMKin käynyt kuitenkaan väittää olevansa korkeasti koulutettu vaikka onkin ammattikorkeakoulun käynyt.

Soppaa voisi sekoittaa vielä ylemmällä AMK-tutkinnolla, eikö? Ja sitten ne vielä miettii miten amk-tutkinnon suorittaneet voisi "väitellä tohtoreiksi". Tulisiko meistä sitten ammattitohtoreita

 

[.]

Kiva, kun tartuit, pistenimimerkki, tuohon musiikin maisteriin. Heitin sen hatusta, herättääkseni keskustelua. Ja siitäkin syystä, että tiedekorkeakoulujen rinnalla usein jätetään mainitsematta taidekorkeakoulut.

Useimmat musiikin maisterit ovat aloittaneet soitinopintonsa alakouluiässä. Ei ole liioittelua sanoa, että he ovat kouluttautuneet ammattiinsa yli kymmenen vuotta jo ennen kuin ovat varsinaisia opintojaan aloittaneetkaan.
...
Keitä sinä laskisit korkeasti koulutetuiksi?

Vielä kivempi että vastasit Ksantippa S. Vastasitpa vielä niin hyvinkin! On tosiaan hyvä muistuttaa juurkin vaikeiden soittimien hallinnan vaatimasta pitkästä harjoitus ja koulutusrupeamasta. Itselläni vain joskus tuo "musiikin maisteri" särähtää sillä tavoin korvaan (sävelkorvan puutetta?) että vastaako se enää oikeata muusikkoa, tyyliii ´osaako musiikin maisteri soittaa mitään´. Taitavat muusikot ovat aina kulkeneet pitkän tien. Tärkeätä todellakin tiedostaa tuo.

Orkesterimuusikoilla on vielä valmistuttuaankin kovat pääsykokeet (suoranaiset soittokokeet) päästäkseen sitten valmistuttuaankin työtehtäviin sinfoniaorkesteriin esim. Ei juuri missään ole vastaavaa ja vastaavantasoista rekrytointikäytäntöä, ei vaikka mitä konsultteja siinä käytettäisiin.

Osaan kyllä arvostaa muusikoita esim. Silti vähän jäin miettimään pitäisinkö musiikin maisteria korkeastikoulutettuna. Yhtäältä en ole ajatellut tai askarrellut (tai nähnyt tärkeäksikään) tuollaita luokittelua olla korkeasti koulutettu. Koko esettelu ei tunnut relevantilta. Toisaalta kumuloituva osaaminen ja tieto (ja kaiken sen hyvä hallinta) on juuri se tunnusmerkistö, jonka perusteella asia pitäisi arvioida. Toisaalta kyse on myös arvostuksista. Mitä kukin arvostaa. Itselläni ihmisen (ja yksilön osaamisen) arvostus nousee ihan eri tekijöistä, kuin muodollisen koulutuksen määrästä ja laadusta. Siksikään en oikein osaa vastata suoraan kysymykseesi.

Kiitos kuitenkin esittämistäsi ajatuksista!
Niihin oli hyvä pysähtyä.

y.t
.