No onpas soppa. Raskaana, en tosin omalle miehelle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No siis huh! Elämmekö tosiaan 2010-luvun Suomessa vai jossain arabivaltiossa?! Siis nainen on raskaana toiselle miehelle kuin aviomiehelleen ja ihmiset katsovat oikeudekseen ruveta heittelemään sukuelimeen viittavia törkeitä termejä, huorittelemaan ja komentelemaan, mitä tehdä. Jopa niin pitkälle, että naisen seksuaaliset valinnat määrittäisivät hänen kelpoisuutensa äitinä ja ihmisenä!? Uskomatonta...

On tietenkin miestäsi kohtaan epäoikeudenmukaista, että petät häntä. Ihan riippumatta siitä, vaikka suhteenne olisi pystyyn kuollut. Ensin jätetään, sitten etsitään uusi petikaveri. Mutta tämähän on se ihanne, ja hei, lets face it, varmaan aika moni pettää joskus jotakuta. Ja jokainen valehtelee jostain läheisilleen. Ja välillä satutamme rakkaitamme. Se on inhimillistä.

Ehkäisy VOI pettää ja sinulla on käynyt paska tuuri.

Kuitenkin loppupeleissä se on SINUN mahdollinen tuleva lapsesi ja tämän mahdollisen lapsen elämä, josta puhutaan. Kyse ei ole parisuhteestasi, ei kummastakaan miehestä eikä mistään moraalisista liirum laarumeista. Jos sinä haluat lapsen, jopa sellaisessa skenaariossa, että jäät sen kanssa yksin, niin se on hyvä valinta. Jos et halua lasta, abortti on hyvä valinta.

Toivon sinulle paljon jaksamista, abortti on aina raskas kokemus ja se jättää henkisesti usein tyhjän olon, vaikka se olisi oikea ja paras ratkaisu. Jos haluat jatkaa miehesi kanssa, ehdottaisin, että haette apua ongelmiinne. En ymmärrä, mitä hyötyä miehellesi olisi tietää uskottomuudesta, jso et aio tehdä sitä toiste ja lähdette fiksaamaan viilentyneitä välejänne? Jos taas aiot jäädä nykyiseen suhteeseesi ja pettää uudestaankin, niin sinun pitäisi kertoa, koska miehesi ansaitsee saada valita, jääkö hän suhteeseen, jossa toinen tapaa toisia vai käveleekö hän ulos ovesta. Voisit myös itse ottaa eron, jos elät ilman seksiä ja toivoisit saavasi kokea läheisyyttä ja että sinulla olisi seksielämä? Mutta tämä on vain minun käsitykseni "reilusta", sinulla on ehkä jokin toinen käsitys. Muista, että vuodet kuluvat niin saamarin salakavalasti ja huonossa suhteessa kuluu helposti 10 vuotta elämästä hukkaan, jos ei tee oikeita päätöksiä ja rohkeita ratkaisuja.
 
Joka toinen nainen on pettänyt kumppaniaan seksuaalisesti, miehistä vain joka viides. Ilman seksiä ja henkisellä tasolla ero on vielä suurempi.

Miten tähän on tultu?
 
Minun, tai tulevien lapsieni kuolemaa voi täällä jokainen moraalin nimissä toki toivoa. Kiviä saa heittää, se tuntuu olevan uskonnollisten tapa, vaikka kai senkin, kuten syntyvyyden säännöstelyn raamattu kieltää.

Uskottomuuteni miestä kohtaan on tietoinen valinta, jonka olen tehnyt jo hyvän aikaa sitten. Kumppanuus ja kahden ihmisen välinen intiimi suhde eivät aina kulje käsikädessä, ikävä kyllä. Toisinaan, vaikka romanttinen rakkaus olisi kahden ihmisen välillä kuollut, ei tarkoita sitä että ihminen olisi kylmennyt sisältään niin paljon että ei sitä intiimiyttä kaipaisi.
 
Minun, tai tulevien lapsieni kuolemaa voi täällä jokainen moraalin nimissä toki toivoa. Kiviä saa heittää, se tuntuu olevan uskonnollisten tapa, vaikka kai senkin, kuten syntyvyyden säännöstelyn raamattu kieltää.

Uskottomuuteni miestä kohtaan on tietoinen valinta, jonka olen tehnyt jo hyvän aikaa sitten. Kumppanuus ja kahden ihmisen välinen intiimi suhde eivät aina kulje käsikädessä, ikävä kyllä. Toisinaan, vaikka romanttinen rakkaus olisi kahden ihmisen välillä kuollut, ei tarkoita sitä että ihminen olisi kylmennyt sisältään niin paljon että ei sitä intiimiyttä kaipaisi.

Mä en saa mitään erityisiä tuntemuksia sun teoista, en siis "tuomitse", mutta ihmettelen suuresti, miksi hemmetissä sä olet vielä sun nykyisen miehesi kanssa?

Mua ihan aidosti hämmästyttää ja kiinnostaa, MIKÄ saa ihmisen elämään tuollaisessa parisuhteessa? Ja kun teillä ei ilmeisesti vielä lapsiakaan ole, eli ei asiaa voi silläkään selitellä?
 
Mua vähän ihmetyttää tuo uskonnollisuus-kortti. Kai nyt lähes kaikki ihmiset pitävät pettämistä vääränä, olivat uskossa tai eivät? Ihan normaalia oikeustajua, ettei hyväksy pettämistä.
 
Siis ihanko totta joku ihmettelee ap:n saamat "tuomiot"? Ap ei pidä pettämistä vääränä ja voisi tilanteen tullen jopa ryhtyä suurempaankin petokseen, eli salaamaan isyyden mieheltään, lapselta ja lapsen biologiseltä isältä. Tosi julma temppu olisi. Eri asia katua virheitään kuin olla sitä mieltä, ettei ole tehnyt mitään väärää ja olla täysin välittämättä muista kuin itsestään.
 
  • Tykkää
Reactions: Rockwood
Miten ihmeessä se minusta tekisi "paremman ihmisen" ja ansaitsisin sympatiaa sen vuoksi, että kokisin tehneeni väärin, ruoskisin itseäni ja katuisin?

Olen tehnyt valintoja aikuisena ihmisenä, ihan täydessä järjessä ja ymmärryksessä, säälittävämpää olisi mielestäni rueta jälkeenpäin rueta "kelkkaa kääntämään". En kadu valintoja, jotka olen sydämmellä ja järjellä tehnyt (en suinkaan sillä pillulla).

Tänään lääkäriaika, jossa haetaan puoltoa keskeytykselle. Tuntuu aika raskaalta.
 
Mä ihmettelen miksi olet yhä yhdessä miehesi kanssa kun seksielämännekin on kuollut eikä lapsiakaan ole. Meinaatko jatkaa tuota parisuhdetta ja pettämistä jatkossakin?
 
Mä en saa mitään erityisiä tuntemuksia sun teoista, en siis "tuomitse", mutta ihmettelen suuresti, miksi hemmetissä sä olet vielä sun nykyisen miehesi kanssa?

Mua ihan aidosti hämmästyttää ja kiinnostaa, MIKÄ saa ihmisen elämään tuollaisessa parisuhteessa? Ja kun teillä ei ilmeisesti vielä lapsiakaan ole, eli ei asiaa voi silläkään selitellä?


Sitoumus, kumppanuus, "helppo elämä", rakkauskin omalla tavallaan?

Tämä on niitä melko perinteisiä tarinoita. Rakastutaan, rakennetaan yhteinen elämä, ja sitten vaan vuosien saatossa päädytään nukkumaan eri huoneissa, ja huomataan että rakkaus on vaihtunut kumppanuuteen. Ei se, että kahden ihmisen välillä ei ole eroottista latausta tai perinteistä romanttista suhdeta, tarkoita sitä etteivätkö kaksi ihmistä voisi valita elää yhdessä. Ei se ihmisen rakkaudenkaipuu kuitenkaan siihen kuole, että se suhteessa kuolee. Rakkautta, ja ihmissuhteita on monenlaisia. Tietysti, jos ideaalitilanteessa elettäisiin, haluaisin tietysti että minulla ja miehelläni olisi myös rakkaussuhde eroottisessa mielessä, mutta eihän tämä maailma ole täydellinen, eikä kaikkea voi saada, eikä toiselta ihmiseltä (etenkään sellaiselta jota rakastaa), voi vaatia sitä, että toinen tekisi toisen onnelliseksi tai edes tyydyttäisi toisen tarpeet, jos tunne ei ole molemminpuolinen.

Mieheni kanssa asia on sovittu, että ei kukaan voi toiselta seksiä kieltää, ei kumminkaan päin. Ei näistä suhteen ulkopuolisista asioista kuitenkaan kotona puhuta.
 
Sitoumus, kumppanuus, "helppo elämä", rakkauskin omalla tavallaan?

Tämä on niitä melko perinteisiä tarinoita. Rakastutaan, rakennetaan yhteinen elämä, ja sitten vaan vuosien saatossa päädytään nukkumaan eri huoneissa, ja huomataan että rakkaus on vaihtunut kumppanuuteen. Ei se, että kahden ihmisen välillä ei ole eroottista latausta tai perinteistä romanttista suhdeta, tarkoita sitä etteivätkö kaksi ihmistä voisi valita elää yhdessä. Ei se ihmisen rakkaudenkaipuu kuitenkaan siihen kuole, että se suhteessa kuolee. Rakkautta, ja ihmissuhteita on monenlaisia. Tietysti, jos ideaalitilanteessa elettäisiin, haluaisin tietysti että minulla ja miehelläni olisi myös rakkaussuhde eroottisessa mielessä, mutta eihän tämä maailma ole täydellinen, eikä kaikkea voi saada, eikä toiselta ihmiseltä (etenkään sellaiselta jota rakastaa), voi vaatia sitä, että toinen tekisi toisen onnelliseksi tai edes tyydyttäisi toisen tarpeet, jos tunne ei ole molemminpuolinen.

Mieheni kanssa asia on sovittu, että ei kukaan voi toiselta seksiä kieltää, ei kumminkaan päin. Ei näistä suhteen ulkopuolisista asioista kuitenkaan kotona puhuta.

Hetkonen, siis eikai se kipinä ikinä palaa suhteeseen jos seksin ollessa ongelma käännytään jonkun panon puoleen! Se erilleen kasvaminen kun ei tapahdu,jos sen ei anna tapahtua,tosin se vaatii tietoista pysähtymistä! Menkää ennemmin parosuhdeterapeutille(psykoterapeutille).
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Sitoumus, kumppanuus, "helppo elämä", rakkauskin omalla tavallaan?

Tämä on niitä melko perinteisiä tarinoita. Rakastutaan, rakennetaan yhteinen elämä, ja sitten vaan vuosien saatossa päädytään nukkumaan eri huoneissa, ja huomataan että rakkaus on vaihtunut kumppanuuteen. Ei se, että kahden ihmisen välillä ei ole eroottista latausta tai perinteistä romanttista suhdeta, tarkoita sitä etteivätkö kaksi ihmistä voisi valita elää yhdessä. Ei se ihmisen rakkaudenkaipuu kuitenkaan siihen kuole, että se suhteessa kuolee. Rakkautta, ja ihmissuhteita on monenlaisia. Tietysti, jos ideaalitilanteessa elettäisiin, haluaisin tietysti että minulla ja miehelläni olisi myös rakkaussuhde eroottisessa mielessä, mutta eihän tämä maailma ole täydellinen, eikä kaikkea voi saada, eikä toiselta ihmiseltä (etenkään sellaiselta jota rakastaa), voi vaatia sitä, että toinen tekisi toisen onnelliseksi tai edes tyydyttäisi toisen tarpeet, jos tunne ei ole molemminpuolinen.

Mieheni kanssa asia on sovittu, että ei kukaan voi toiselta seksiä kieltää, ei kumminkaan päin. Ei näistä suhteen ulkopuolisista asioista kuitenkaan kotona puhuta.

No et kyllä vaikuta kovin onnelliselta. Kannattaisiko miettiä koko kuvio uudestaan?
Pidät lapsen? (Minkä ikäinen olet?, Muistathan että harvoissa tapauksissa abortti johtaa lapsettomuuteen...?) Rakastatko miestä jonka kanssa petit?
 
Jos koskaan tulen lapsia tekemään, haluan heidät vakituiseen parisuhteeseen ja vakituiseen elämäntilanteeseen.

En koe olevani valmis äitiyteen, vaikka olenkin jo lähemmän 30 vuotias, enkä ole varma haluanko omia lapsia koskaan, vaikka rakastankin lapsia ja työskentelen heidän kanssaan.

Mies, jolle olen raskaana, ei halua lapsia, enkä pysty näkemään meitä vakituisessa parisuhteessa. En pysty näkemään itseäni vakituisessa suhteessa kenenkään muun kuin mieheni kanssa.
 
keskeytys huomenna. Sivusuhde katkaistu, en pysty salaamaan tälläistä asiaa ja jatkaa tapaamisia

Miehen kanssa tilanne sama. On jotenkin helvetin lohdutonta, että ei voi puhua näin isosta asiasta sille ihmiselle, jonka kanssa on tottunut kaiken jakamaan, eikä voi luottaa "siihen omaan kallioonsa"
 

Yhteistyössä