Tosin mainintasi siitä, että sitä ravintosisältöä, hyödyllisiä hivenaineita ja vitamiineja joita lapsi ei saisi muuta kautta, erittyisi äidinmaitoon enää tuon. 1-vuoden jälkeen on hyvin vähäistä jos tarjolla on lapselle normaalia terveellistä ruokaa, WHO:n suositus jatkaa imetystä vähintään 2-vuotiaaksi johtuukin siitä, että köyhien ihmisten mahdollisuus turvata lapsen ravinnon monipuolisuus ei ole sama kuin meillä rikkailla länsimaisilla, joten näillä suosituksilla turvataan heikoimpien ravinnon mahdollisimman hyvä saanti. Se, että länsimainen äiti imettää lasta hyvinkin pitkään, vaikkei sille löydy fysiologisia, sosiaalisia tai psyykkisiäkään syitä (ts. äidin ja lapsen väliseen turvalliseen ja hyvään, lasta tukevaan vuorovaikutukseen on olemassa huomattavasti tehokkaampia keinoja kuin tissin imemisen tukemien) johtuu äidin pelosta irrottautua lapsesta, luoda turvallinen mahdollisuus harjoitella elämässä väistämättö eteen tulevia epäonnistumisia. Äiti ei halua sanoa ei, koska lapsi pettyy eikä äidillä ole kykyä kestää lapsen pettymyksen mukanaan tuomaa vihaa ja surua, joka luonnollisesti elämään kuuluu.
Vetoaminen siihen, että 100 vuotta sitten tehtiin näin on naurettavaa, äiti riistää mahdollisuuden lapseltaan pärjätä elämässä, heikentää lapsen mahdollisuuksia omasssa ikäryhmässään ja asettaa lapsen heikompaan asemaan vs. kolmevuotias ymmärtää hyvin, että tissin imeminen ei kuulu siihen ikään ja se joka imee tissiä, joutuu auttamatta muiden silmissä heikompaan asemaan. Puhumattakaan siitä, että lapsi itse päättää ettei tarvitse suojaa pakkasella käsiinsä ainoana motiivina se, että hän päättää, ei niinkään se, onko kylmä vai ei. Näin saadaan lisää lapsia ja nuoria, joita ei määrrää opettaja, ei poliisi eikä tuomari.
