Neljännestä kuumeilevia??

Onko joukossa muita neljännen vauvakuumeen kanssa painivia?

Itsellä kuume ollut pitkään noususuhdanteinen ja nyt jo suorastaan polttelee Itsellä nyt kp 5/?. Pillereitä syönyt viime menkkoihin asti, nyt lopetin ne. Mies on vielä vain puolittain mukana juonessa, mutta eiköhän se siitä lämpene silläkin. Ei ainakaan täysin tyrmännyt kun ilmoitin etten halua enää syödä pillereitä. Joten jänniä aikoja tässä nyt elellään....

 

:wave: Meillä tarkoitus aloittaa yritys kesällä eli toistaiseksi ei yritetä. Tosin ehkäisynä kondomi ja välillä se tahtoo unohtua

Nimimerkin takia pitää kysyä, että joko on viimeinen kirja luettu?

 

mä olen alkanut kuumeilla. mutta arveluttaa miten jaksan ku kolme nytten joilla ikää 3.5v ja kaksoset 2v. ennen en ole mitenkään suunnitellut raskauksia vain ovat saaneet tulla jos tullakseen. olen miettinyt että jos kesällä poistattais kierrukan ja sitten vasta alkais yrittää niin jäisin reilu vuoden päästä äippälomalle jos onni on myötä. kauhulla jotenkin ajattelen että jos en jaksakkaan niin hyvin kuin näiden kolmen kanssa mutta sitten olen ajatellut että helpompaa toisaalta elämä on kuin nyt koska en kävisi töissä ja työ on raskain osa mun elämää. kertokaa kokemuksia neljännestä. meillä tavallaan viides mutta neljän kanssa ei eletty ku esikoinen menehtyi 7kk ikäisenä. olen tosi tyytyväinen kolmen lapsen kanssa mutta jokin mussa vain tahtoo vauvaa vielä. =)

 

Minä kuumeilen, mies ei :/ . Eli kyllä mun tuohon miehen tahtoon on taivuttava ja tämä karvas kalkki nieltävä. Silti vielä elän jossain oudossa toivossa, että "ihme" tapahtuisi ja sitäpaitsi ainahan saa haaveilla...

 

Berry76: todellakin olen potter-fani kuten nimimerkki osoittaa
Uusin kirja suomeksi on nyt luennan alla. Olen tosin jo viime vuonna lukenut kirjan englanniksi joten tiedän mitä tuleman pitää. Olen muuten itsekin vm.76 :wave:

 

Noita: itsellä oli todella raskasta kun kolmas vauva syntyi. Ikäeroa keskimmäiseen 1,5v ja esikoinenkin oli vain 3,5v kun kuopus syntyi. Kyllä siinä monet väsymysitkut piti itkeä kun tuntui ettei riitä mihinkään eikä jaksa. Onneksi minulla on ihana mies joka on aina auttanut lastenhoidossa ja selvisin tuosta ajasta "vähällä". Melkein meinasin vaipua jonkunlaiseen masennukseen mutta onneksi mies tuki ja hoiti myös minua ja siitä selvittiin.
Nyt kun kuopuskin on jo neljä vuotta niin tuntuu kuin ensimmäistä vasta kuumeilen. Tilanne on ihan uusi. Ja uskon että vanhemmat lapsetkin ottas vauvan ilolla vastaan ja olis kyllä auttavia käsiä minulle
:heart: Meillä siis kolme tyttöä (7½,5½,4) - erittäin lapsirakkaita ovat ja vauvoista tykkäävät.

 

pollomuhku:meillä mies on kuumeillut tosi kauan. monesti ollaan pohdittu syitä siihe että haluamme lisää lapsia. nyt jo on aika haasteellista arkielämä välillä. koitamme järjestää lapsille kivoja päiviä koko perheen kesken kun vain olemme samaa aikaa terveitä. asuntojärjestelyt ja auto mietityttää, mutta onko ne kuitenkin vain pinnallisia asioita...haluamme lapsille mahdollisimman paljon aikaa ja kunnon elinolo suhteet. onko se niin että vanhemmant ovat itsekkäisitä jos lapsia tulee paljon ja muut eivät saa sitä aikaa niin paljon vai riittääkö sisarusten seura.. vaikeeta selittää..sitä myös olen miettinyt että vaikka vauva aika menisi hienosti niin mitä sitten kun neljäs tulee uhmaikään ja olenkin jo työelämässä takaisin. en halua että lapset kärsii jos tuleekin eteen jommankumman vanhemman väsyminen ja sitä kautta meille riitoja. saan kyllä olla kiitollinen että mies hoitaa lapset hienosti vaikka olisin poissa pitkän aikaa. ei tarvitse sanoa erikseen mitä pitää tehdä. hän itse sanoi että esikoisen menehtyminen teki sen että osaa arvostaa omaa lastaan ihan eritavalla.

 

Noita Ensiksi, pahoittelut esikoisesi kuoleman johdosta :hug: Jaksamisesta, meillä on pojat nyt 11v, 8v ja 2v. Tavallaan kolmonen oli jo 'iltatähti'. Hyvin olen nyt jaksanut, kun on 'vain' yksi pieni, kahden isomman kanssa oli välillä rankkaa, kun keskimmäinen oli todella itkuinen ja huonouninen vauvana. Nyt kuitenkin nelosta kuumeillaan, oli jo tuloillaan viime syksynä, mutta oli kohdunulkoinen raskaus :/

Lynx Meillä oli pitkään noin eli minä kuumeilin ja mies ei. Tuon km:n jälkeen sitten käytiin asiasta pitkät keskustelut ja mieskin sanoi vielä haluavansa lapsia, muttei vielä. Eli tuo kesä otettiin silloin puheeksi ja katotaan nyt, siirtyykö se vielä vai alkaako tositoimet silloin.

pollomuhku Meillä esikoinen on kova potter-fani ja meinasi silloin, kun 7. ilmestyi englanniksi, että ois pitänyt se ostaa ja mun suomentaa hänelle se sitten Malttoi kuitenkin odottaa tuota suomenkielistä ja sai sen nopeasti luettuakin, joten olen minäkin saanut nyt koko sarjan luettua. Viime kesänä aloin lukemaan kirjoja, esikolla on ne kaikki. Ensimmäisen tosin luin jo tuossa aikoja sitten pojille ääneen pienissä pätkissä :kieh: Mutta hyvä kirjasarja kyllä oli.

 

välillä poden vauvakuumetta ja välillä en!
meillä on nuo kaksoset vasta 1v1kk ja niissäki piisaa hommaa iha kahen eestä
mut toisaalta haluaisin sen mahdollisen neljännen tähä tuplien perään eikä isolla ikäerolla.
mies ei oo ollenkaa vastaan ajatusta neljännestä!

 

Joo, siis mulla kans kova vauvakuume. Ja neljäs olisi uusi vauva. Meillä nyt tyttö 7v, poika 5v ja poika 11kk. Nyt olis haaveissa kuopukselle kvaeria, kun on kuitenkin 4 vuotta ikäeroa seuraavaan. Kovasti ollaan keskusteltu asiasta ja ollaan jätetty hautumaan. Kesällä olis sit tarkoitus katsoa uudelleen, vieläkö ollaan samaa mieltä ja sit mahd. yritystä käyntiin.
Mua kans mietityttää asunto ja auto, mutta toisaalta olen sitämieltä, että ulkoinen ei ole se kaikkein tärkein juttu.

 

Tällä myös kuumeillaan neljännestä. Poika 8½ ja tytöt 6½ ja 2v. Haluaisin neljännen alle 3v. ikäerolla tuohon kolmoseen. Mies on jo sanonut tavallaan, että sillekkin passaa. Suoraa vastausta ei ole kylläkään tullut. Tänään sanoi kun yritin saada suoran kyllä vastauksen, että ei ole kumpaankaan suuntaan mitään sanomista. Ei ole mitään vastaan jos tulis lisää lapsia, muttei mitään syytä miksi välttämättä lisää haluaisikaan. Ota tuostaki selvää. Totesi sitten vaan, että turhaa edes kyselet kun olet jo selvästi asian päättänyt . Ei taida vaan haluta myöntää, että olis kiva jos tulis lisää lapsia. Oli kuulemma jummasta kummasta iltapäivälehdestäkin ihaillu pientä vauvaa jolla oli lotto-potkupuku päällä. =)

 

Saako liittyä joukkoon =)

Meillä työn alla nelonen, tosin mulla selvästi "aktiivisemmin" kuinmiehellä. Se ei paljon mun touhotuksesta perusta, suhtautuu järkevästi. Ilman ehkäisyä on oltu viime heinäkuusta asti, sen jälkeen keskenmeno viikolla 7+ marras-joulukuun taitteessa. Nyt yk 3 keskenmenon jälkeen, kp 42/40, hirveät raskausoireet mutta testi pysyy tiukasti negana. Kai mun kierrot on jotenkin päin prinkkalaa, kun on ennen ollut täsmälliset 28 päivää, ja nyt pillereiden jälkeen on venyneet yli 40 päivän.

Lapset meillä 10v poika, 9v poika ja 6v tyttö. Itse olen 29v.

Johjo: Mäkin muuten ihailin sitä suloista lottovoittoa Kelpais mullekin! Toivottavasti sen todennäköisyys olis suurempi kuin miljoonapotin...

Pollomuhku: meidän ipanat on kaikki kovia potter-faneja; ääneen luetaan nyt Liekehtivää pikaria. Itsellä menossa Puoliverinen prinssi - eli ihan niin tehokas en oo ollut että kaikki olisin jo lukenut =) Mut on ne hieno kirjasarja ja tarina.

 

Tervetuloa vaan sinäkin joukkoon kuumeilemaan Aubrieta :wave:

Mulla nyt menossa kp 10/28? Ja nyt oikein jännällä odotan pääsiäistä kun silloin on luultavimmin ovulaatiopäivä käsillä! Eli jos ahkerasti pupuilee viikonloppuna niin voi hyvinkin tärpätä Mies ei vastusta muttei hihku riemustakaan. Eli uskon ettei pahastu vaikka raskautuisinkin vaikka hän onkin tyytyväinen myös tähän tilanteeseen näitten 3 pikku prinsessan kanssa. Kun oli puhetta että jätän pillerit pois, sanoin miehelle että jos kumeja haluaa niin saa mies itse niitä ostaa, minä en osta! Mutta eipä tuo ainakaan vielä ole mitään kumeja kotiin kantanut ja ollaan kyllä harrastettu petipuuhiakin ahkerasti :kieh:
Jos nyt siis tärppäisi, la olisi tuolla joulukuun puolella. Olen jo kauan haaveillut jouluvauvasta. En tiedä miksi. Olen vain sellainen jouluihminen että ois ihana saada pieni joulutonttu syliin tuhisemaan :xmas: Saa nähdä toteutuuko haaveeni...

 

Uusille tervetuloa :wave:

pollomuhku tärppionnea :heart:

(.) Mä odottelen menkkoja, km:n jälkeen oli 2 kiertoa 26 päivää, nyt on kp 29. Tosin bongasin oviksen ja sen perusteella täti saapuu ke-to. Pienenpieni mahdollisuus ois ylläriin, mutta todellakin niin olematon, etten uskalla edes haaveillakaan sellaisesta. Vaikka oishan se ihanaa :heart:

 

Meillä eskari-ikäinen tyttö, 5v. poika ja 7kk tyttö. Kovasti tekisi vielä mieli sitä neljättä pienokaista, mutta iskän mielestä nämä kolme riittävät. Vauvakuumeeni jyllää kovasti, kun tiedän, että ikämme puolesta se on tehtävä tässä parin vuoden sisällä tai sitten ei enää koskaan. Toivottavasti saan mieheni vielä innostumaan asiasta. Olishan se nyt mukavaa saada tälle meidän nuorimmallekin kaveri. Sitä paitsi kotimmekin on tarpeeksi iso tällaiselle "suurperheelle" eli vain auto menisi vaihtoon... ja se nyt menisi vaihtoon todennäköisesti muutenkin tässä muutamien vuosien sisällä, kun on jo sen verran vanha.

 

Kyllä nyt on jännitys huipussaan |O
Tänään kp14 ja pupuiltiin toissapäivänä ja tänä iltana ois taas tarkoitus houkutella mies saman peiton alle
Toisaalta tiedostan senkin etten välttämättä raskaudu heti pillereiden lopettamisen jälkeen mutta silti toiveet on korkealla. Toka raskaus alkoi nimittäin heti pillereiden jälkeen toka kierrossa kun sekstailtiin yhtenä ainoana päivänä, juuri ovulaation aikaan, ja heti tärppäs. Eli olen kait herkästi raskautuvaa tyyppiä, siltikin pitäs pitää jalat maassa ja pää kylmänä... Mutta kun haluan niin kovasti vauvaa ja mahdollisuuden raskauteen on erittäin loistavat juuri nyt.
Joten parin viikon päästähän se selviää onnistuimmeko.
Mies taitaa kans haluta lasta. Ei ainakaan ole mitään edes maininnut että pitäs jotain ehkäisyä käyttää =) Voi tätä jännitystä!

 

meillä on 4kk poika,2v4kk tyttö,5v10kk poika.
pojan odotus aikana mies sanoi ettei neljättä 7-10v ainakaan,jos ollenkaan.
mä sit oon hiljalleen löytäny järki syitä miksei neljättä ja oon hyväksyny sen.
nyt kun olen alkanu kattella pojan pieniä vaatteita myyntiin niin mies on "havahtunut" ja ruvennu puhumaan neljännestä.
mut mua mietityttää kuinka mä jaksan,auton pitääs vaihtaa suurempaan..

toisaalta haluaisin jo opiskelemaan ja aikuisten ihmisten ilmoille.
(viimmeeksi oon ollu 9 luokan koulun penkillä)
kun taas toisaalta olis ihanaa taas odottaa ja saada kolmannelle kaveri,pienellä ikäerolla..

 

mamma84: onpas hienoa että teillä mies kuumeilee! Kun yleisesti ottaen olen lukenut täällä (ja on omakohtaista kokemusta) siitä että nainen kuumeilee ja mies ei! Meilläkin mies oli melko tiukasti vastaan vielä joku aika sitten, nyt mennään "tulee-jos-on-tullakseen" -asenteella
Mulla nyt kp20 enkä malttas millään jaksaa odottaa ens viikkoon kun toivon mukaan pääsen testaamaan!!!

 

Täällä yksi neloskuumeilija kanssa. Tyttö syntyi 10/07 ja nyt jo kamala vauvakuume päällä.
Mutta miltei täysimetyksellä mennään, menkat kyllä tulleet jo riesaksi ja ilmeisesti ovistakin tekee. Saas nähdä kuin tuo imetys ehkäisee, koska tjotilla mennnään eteenpäin.
Peukkuja kaikille nelos jahtiin .

 

Mä olen taustaillut tässä jo tovin ja lueskellut viestejänne Liityn nyt sitten joukkoon.
Vauvakuume vaivannut tässä muutaman vuoden, välillä enemmän välillä vähemmän. Mies ei ole innostunut ajatuksesta, että neljäs tulisi. Ensi viikolla kierukka lähtee ja mies sitten huolehtikoon ehkäisystä, mikäli lapsia ei enää halua. Uskon vasta, kun hän käy sterilisaatiossa :kieh: .
Ikää mulla on jo kesällä 38v ja mies on 39v. Lapset ovat 11,9 ja 6.

 

Minä myöskin kovasti neljännestä haaveilen. Lapset ovat syntyneet 03, 05 ja 07. Mies ei ole vielä lämmennyt ajatukselle mutta toiveessa elän, että jospa pehmenisi vielä. Onhan tämä arki melkoista pyöritystä mutta kyllä tähän vielä yksi pieni mahtuisi :heart:

 

Hienoa että meitä neloskuumeilijoita on jo näinkin paljon

Itsellä jännät ajat menossa. Kp26 ja viikonloppuna toivon mukaan saan testata.

 

Kysymys teille, joiden miehet eivät lämpene ajatukselle. Eli luuletteko, että saatte ylipuhutta miehen jossain vaiheessa? Onko mies suostunut helposti siihen kolmoseen? Ja miten vakaalla pohjalla miehen sana on?
Itsellä kun on niin ehdoton mies, että kun jotain päättää niin se pitää ja hän on todellakin sitä mieltä että EI ja jos puhunkin siitä niín oikein hermostuu ja sanoo minulle, että tämä asia on jo sovittu!! Ei sitä minun mielestä ole sovittu kun minä en ole sopinut mitään :/
Kolmonenkin oli jo puolivahinko ja aluksi miehelle sulateltava asia eli minun on varmasti unohdettava nämä haaveet täysin kokonaan. Ja kuten joku sanoi, ikää rupeaa olemaan sen verran että liikoja aikoja ei ole mietittäväksi...

 

Miehen taivuttelusta: Mä kyllä natisin ja painostin miestä melko paljon tuossa vuosi sitten kesällä. Siitä ei ollut mitään apua, mutta tulin sitten raskaaksi ( kerran oltiin ilman ehkäisyä ) ja ihan hyvin mies suhtautui asiaan, odotettiin innolla vauvaa. Mies pohti lähinnä kaikkea käytännön asioita eli auton vaihtoa ym. Mutta sitten tuo raskaus olikin kohdunulkoinen ja siis keskeytyi. Sen jälkeen puhuttiin asiat selväksi eli kerroin omasta vauvahaaveestani ja mieskin sanoi, että vielä haluaa lapsen, mutta ei vielä. Silloin sovittiin, että aloitetaan yritys nyt tulevana kesänä, mutta nyt taas on tilanne muuttunut ja ajankohta siirtyy tuonnemmaksi. Ei vielä ole asiasta sen tarkemmin juteltu, mutta kesällä viimeistään tuo keskustelu täytyy käydä. Mullakin kuitenkin ikää kohta 32 ja en kovin kauan halua asian suhteen odotella.

 

Meille ei sitten tullutkaan jouluvauvaa :'(
Menkat alko tuossa torstaina joten viime kierto oli 26. Nyt menossa kp5. Tilasin netistä ovistikkuja ja nyt oottelen niitä tulevaksi jotta ehtisin tikuttaa jo tässä kierrossa. Eli jos tulee yhtä lyhyt kierto niin ovis vois sattua ens viikonlopulle joten jännitystä ilmassa riittää

Berry76: ikävä kuulla että koitte keskenmenon. Toivotaan että teilläkin päästään pian "tosi toimiin" ja saatte neljännen nyytin.

Lynx: en tiedä osaanko vastata tuohon sun kysymykseen... meillä mies aluksi vitsaili asiasta ja vaihtoi puheenaihetta. Sitten kerran kun aikani jankkasin, se sanoi EI ja se tuntu tosi pahalle. Alkoi itkettää ja tottahan mieskin sen huomasi. Ja kai se tajusi että tämä asia on minulle tosi tärkeä. Aikaa kului ja omassa päässä tämä vauva-ajatus vain kirkastui. Ilmoitin sitten miehelle että nyt en enää halua syödä pillereitä ja vauva saa minun puolesta tulla jos on tullakseen ja annoin silti miehelle vaihtoehdoksi hankkia myös itse kumit mikäli haluaa ehkäistä. No ei se niitä tähän päivään asti ole hankkinut... Joten eiköhän mieskin vielä meillä ainakin halua sen yhden vauvan (tai kaksi, niinkuin itse vitsikkäästi totesi "kaksihan niitä on sitten tehtävä jotta on seuraa toisistaan ) Joten nyt on ihan hyvä olo. Viime kierrolla oli hyvät mahikset tärpätä mutta ovis tais olla aikaisemmin kuin luulin. Nyt siis alan tikuttaa ja toivotaan että tälle kierrolle tärppäis!