Näykkiminen/pureminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nanna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

nanna

Jäsen
09.04.2004
335
0
16
Taitaa tulla lähtö nyt meitin sekarotuiselle koiruudelle. On näykkinyt esikoista pienestä lähtien, muutamia kertoja, ilman, että jälkiä jäänyt. Nytpä teki sitten "jäljellisen" näykkäsyn tai kait sen vois lukea jo miltei puraisuun.

Alussa se liittyi ruokaan taikka puruluuhun, kupit ja luut karsittiin kokonaan pois, ja esikoinen sai antaa koiralle ruuan yms. Eli totuttelua, että myös pienikokoiset ihmiset ovat koiraa ylempänä arvojärjestyksessä.
Ovat leikkineet, koira vetänyt talvisin esikoista pulkassa yms. kivaa.
Mutta nyt kävi koiran otteet "kovemmiksi", olen ihan ällikällä lyötynä :'(

Mitä olette tehneet tämmöisessä tilanteessa, jos jollain tämmöstä edes on käynytkään? Koira vaan pois, vai ?
Itseäni alkoi kyllä pelottaa, koska kuopuskin tuossa opettelee liikkumista, ja koiran hampaat on aina tossa lattiatasossa. Aika vahtimiseksi menee, ja todella stressaavaksi tämä elämä tulee. Vaihtoehtona etsiä uusi koti, missä ei ole lapsia?
Kärsii kait se koirakin, jos ostan sille kuonokopan tai pidän aina eri huoneessa?
Lenkille pääsee kuitenkin 3 kertaa päivässä, pituudet vaihtelevat. Luulen vaan, että koira saattaisi "eristyksestä" vielä naksahtaa pahemminkin?
:(
 
minkä rotuinen koira sulla on? uros vai narttu? minkä ikäinen? onko kastroitu? siinä on niin paljon asioita mitkä pitää ottaa huomioon ennen kun voi sanoa tapauksesta mitään. miten koira on muuten peruskoulutettu? käyttekö tottelevaisuuskoulutuksessa, vai onko koira ns. "sohvakoira"?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 24.05.2005 klo 12:11 tsägä kirjoitti:
minkä rotuinen koira sulla on? uros vai narttu? minkä ikäinen? onko kastroitu? siinä on niin paljon asioita mitkä pitää ottaa huomioon ennen kun voi sanoa tapauksesta mitään. miten koira on muuten peruskoulutettu? käyttekö tottelevaisuuskoulutuksessa, vai onko koira ns. "sohvakoira"?

Sekaisin jotain metsästysveristä seisojaa ja noutajaa. On koulutettu, tottelee hyvin, narttu (ei leikattu). Käytetty metsällä, toimii hyvin. Kasvanut lapsen kanssa pienestä pitäen yhdessä.

Totta, tässä on tosi paljon miettimistä, ihan suoralta kädeltä ei uskalla vedellä johtopäätöksiä, että nukutetaanko pois vaiko uusi koti. Seitsemättä vuotta kun se tuossa on pyörinyt.
 
Onhan tuo vähän huono tilanne, koska lapsi on kuitenkin aina etusijalla koiraan nähden... Onko koira edes häpeissään kun sitä torutaan näykkimisestä? Meillä ei onneksi ole tuollaista tilannetta tullut eteen, mutta pienempänä koira oppi olemaan näykkimättä kun lyötiin aina kuonolle ja vieläkin kun se välillä innostuu niin näpäytän kuonolle ja ymmärtää heti että teki väärin...
Minkä ikäinen teillä vanhin lapsi on? Osaisiko hän `antaa samalla mitalla´ koiralle takaisin?
Helppohan se on näin sanoa, mutta itse en jäisi odottamaan että pureeko koira joskus pahemmin lasta kun tulee sellainen tilanne, vaan antaisin luultavasti koiran pois. Sitten on tietysti kysymys että haluaako joku ottaa koiran joka näykkii lapsia, ei ole kovin ystävällistä käytöstä, kun se voi koiran vanhetessa mennä vaan pahemmaksi...
Vanhempieni koira oli pienempänä tosi lapsirakas ja ystävällinen mutta vanhempana alkoi murista lapsille joten mun porukat lopetti sen koska ei halunneet ottaa riskiä et lapsenlapsille sattuis jotain :(
Eiköhän teillä kuitenkin vielä iloksi muutu asiat :)
 
Kiitos Annu lohduttavista sanoista :flower:

Tää on kertakaikkiaan hämmentävä ja ikävä tilanne.

Lapset on kuitenkin tärkeimpiä. Meillä ton koiran luonto on aika kova, joten en oikein usko, että vanhempi lapsi pystyis antamaan takaisin, kun ei kuitenkaan ole vielä kauheen paljoa koiran pään tasoa korkeammalla itsekään, koira vois vaan "intoutua" siitä lisää.
Meilläkin on lävästy kuonoon kunnolla, mutta oikeastaan vain yhden kerran aivan itseteossa kiinni saatuna. Nytkin oli tärkeämpää tutkia lapsi ja vammat, ennenkuin pystyi koiraa höykyttämään.
Luulen, että koira kuitenkin tiesi, kun menin lapsen kanssa viereen, ja otin kuonosta kiinni ja pamautin nenälle. Koiraa hävetti. Vaikea vaan sanoa, osasiko enää yhdistää tapahtumaan.

Johonkin aikuiseen perheeseen meidän koiruus olisi sopiva, on muuten ihan kuuliainen ja kiltti tapaus, totteleekin ihan hyvin. Mukava lenkkikaveri.

Katellaan nyt tässä miehen kanssa, että mitä tehtäis, toivottavasti pian löytyy ratkaisu.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 24.05.2005 klo 13:52 Nanna kirjoitti:
Luulen, että koira kuitenkin tiesi, kun menin lapsen kanssa viereen, ja otin kuonosta kiinni ja pamautin nenälle. Koiraa hävetti. Vaikea vaan sanoa, osasiko enää yhdistää tapahtumaan.

Ei koira tuota enää osannut tapahtumaan yhdistää, joten ihan turhaan kävit koiraa pamauttamassa. Samoin koira ei ymmärrä lyömistä rangaistukseksi. Toki se tuntuu koirasta epämiellyttävältä ja koskeekin, mutta se ei ymmärrä mikä tarkoitus sillä on. Eikä koira myöskään tunne häpeää, se on inhimillinen tunne johon koira ei kykene.

Toivottavasti saatte kuitenkin ratkaistua asian parhain päin, oli ratkaisu sitten mikä tahansa. Itse todennäköisesti luopuisin koirasta mikäli näykkiminen olisi toistuvaa ja meillä jos koirat puree muita perheenjäseniä, niin silloin ne kyllä tietävät leikkivänsä hengellään :kieh:
 
Koira ei todellakaan osaa hävetä, kuten edellinen jo sanoi. Tuossa kuvailemassasi tilanteessa koira pelkäsi ja osoitti alistuvansa. Koiraa ei kannata mäjäytellä kuonolle, sillä voi olla pahemmat seuraukset kuin uskotkaan. Koira ei kunnioita väkivaltaista ihmistä, vaan sitä, joka hallitsee sitä henkisesti. Lyöminen saattaa jopa lisätä näykkimistä.

Millaisia johtajuusharjoituksia olette tehneet koiran kanssa? Koiralle pitää osoittaa selvästi, että te pomoina ette ikinä missään tapauksessa hyväksy suojeluksessanne olevan lapsen puremista. Minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Lapsi voisi esimerkiksi antaa koiralle ruuan/lelut ja sitä ennen pyytää vaikka istumaan tms. Lisäksi komentaa koiran pois huoneesta tai tieltään (te varmistatte, että koira myös tekee sen) jne. Pikkuhiljaa jäätte itse seuraamaan vaikka eri huoneeseen niin, ettei koira näe teitä ja tarvittaessa autatte, jolloin koira oppii, ettei se voi lusmuilla. Harjoitelkaa päivittäin aina sopivan tilaisuuden tullen ja myös ulkona. Koiran on ymmärrettävä, että lapsikin on sen pomo ja sitä ei tule kyseenalaistaa missään tilanteessa.

Etsipä netistä Googlella juttuja johtajuudesta ja tehkää harjoituksia aluksi vaikka lapsen ollessa sylissä.

Itselläni koira yritti samaa, joskin lievemmin. Kaksivuotias lapsemme osaa jo hyvin pistää koiran järjestykseen pienellä opastuksella. :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 24.05.2005 klo 22:00 Sae kirjoitti:
Koira ei todellakaan osaa hävetä, kuten edellinen jo sanoi. Tuossa kuvailemassasi tilanteessa koira pelkäsi ja osoitti alistuvansa. Koiraa ei kannata mäjäytellä kuonolle, sillä voi olla pahemmat seuraukset kuin uskotkaan. Koira ei kunnioita väkivaltaista ihmistä, vaan sitä, joka hallitsee sitä henkisesti. Lyöminen saattaa jopa lisätä näykkimistä.

Millaisia johtajuusharjoituksia olette tehneet koiran kanssa? Koiralle pitää osoittaa selvästi, että te pomoina ette ikinä missään tapauksessa hyväksy suojeluksessanne olevan lapsen puremista. Minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Lapsi voisi esimerkiksi antaa koiralle ruuan/lelut ja sitä ennen pyytää vaikka istumaan tms. Lisäksi komentaa koiran pois huoneesta tai tieltään (te varmistatte, että koira myös tekee sen) jne. Pikkuhiljaa jäätte itse seuraamaan vaikka eri huoneeseen niin, ettei koira näe teitä ja tarvittaessa autatte, jolloin koira oppii, ettei se voi lusmuilla. Harjoitelkaa päivittäin aina sopivan tilaisuuden tullen ja myös ulkona. Koiran on ymmärrettävä, että lapsikin on sen pomo ja sitä ei tule kyseenalaistaa missään tilanteessa.

Etsipä netistä Googlella juttuja johtajuudesta ja tehkää harjoituksia aluksi vaikka lapsen ollessa sylissä.

Itselläni koira yritti samaa, joskin lievemmin. Kaksivuotias lapsemme osaa jo hyvin pistää koiran järjestykseen pienellä opastuksella. :)

Näitä kikkoja on jo kokeiltu, eli lapsi antaa ruuan, komentaa, koira myöskin tottelee lapsen käskystä, antaa lapsen koskea ja tutkia vaikka tassua yms. Mutta sitten tuleekin näykkiminen jossain yht`äkkisessä tilanteessa, joista emme ole koiraa saanut kiinni kuin yhden kerran. Nämä kaikki on tapahtuneet juuri silloin, kun itse emme ole olleet näkemässä.
Ja nämä kaikki konstit on käytössä ihan jokapäiväisessä arkielämässä.
Meidän lapsemme on eskari-ikäinen, joten ei ihan pienestä enää ole kyse.
Nyt sitten pelkäänkin, että milloin koira alkaa kuopusta näykkimään. Silmät saisi olla selässäkin.
Koiraa on pyydetty vauvan luokse, on kyllä tutustunut, nuollut yms. En vaan ole uskaltanut edes vessassa käydä, etten olis vauvaa siirtänyt lattialta siksi aikaa pois.

Siinä olette tietty ihan oikeessa kaikki, että eihän koiralla sellasia "tunteita" ole kuin ihmisellä, ja pelon puolellehan se on varmaan mennyt kun johtaja tuijottaa vihaisesti ja toruu. Turhaahan se on, eihän koira pysty edes minuutin takaista asiaa enää yhdistämään toiseen asiaan.

En tiedä, mitä nyt sitten jatkossa. Tuntuu, että yksikin näykkäisy on liian paljon, mitäs jos seuraavaksi osuukin silmän kohdalle? Sitä en haluaisi jäädä oikeastaan edes odottamaan.
Vaikeita asioita päätettäväksi. Tämä kun ei ollut eka näykkäisy. :'(
 
Luovuin toisesta koirasta ja kissasta,kun tulin raskaaksi.Koira oli purrut vieraita,enkä uskaltanut ottaa riskiä.Tiedän,että vahinko OLISI tapahtunut.Kissamme nukkui aina kaulan ja naaman päällä.Ja oli sisäkissa,joten elo olisi ollut pelkkää vahtimista.Luopuminen oli rankkaa,mutta aika parantaa haavat ja vauva oli ja on aina tärkein.Itse en uskaltaisi enkä jaksaisi elää ainaisessa pelossa.Tottakai jokainen koira voi joskus purra,mutta mielestäni kerran purrut herkemmin tekee sen uudestaan.Ja itse syyttely tulee sen jälkeen varmasti.Koira kun voi saada aikaan hyvinkin pahaa jälkeä.Päätös on taatusti vaikea,mutta lapsuudesta nauttiminen menee kuin hukkaan,jos silmissä pitää olla koiran liikkeet koko ajan.
 
meillä on kanssa pieni lapsi ja 3 isoa koiraa ja jokus tulee niitä tilanteita et koira näykkäsee ja välillä kunnollakin. koskaan koira ei ole sitä tehny meidän vanhempien nähden, vaan aina piilossa. poikani on todella hyvä koirankäsittelijä ja ottaa "komennon" jos niin haluaa, ja koirat tottelee ja siksi ihmettelin niitä näykkimisjuttuja. aloin salaa seuraamaan koiria ja poikaa kun ne jäi keskenään ja huomasin että poika kiusasi koiria kun en ollut paikalla (mitä ei ikinä tehnyt meidän läsnäollessa) ja niin hiljaa ja salakavalasti ettei olis huomannu ellen olis nähny. oliskohan teillä sama juttu et lapsi kiusaa tai "tunkee koiran reviirille"? aina ei pidä etsiä syytä pelkästään koirasta. onko muuten koirallasi juoksu tulossa tai valeraskaus, koska sekin saattaa kiristää koiran pinnaa.
 
Syitä voi olla monia,mutta niitä kun ei koskaan saa varmuudella karsittua:(Meillä pienet koirat"älähtävät"jos saavat kipeetä jäävät jalkoihin tms.ja poistuvat paikalta sohvan alle.Kun tilanne rauhoittuu tulevat taas mukaan toimintaan.Kyllä "tervepäinen"koira väistää,mikäli saa mahdollisuuden.Vahinkoja kuten päälle kaatumisia yms.jossa koira saa todella kipeetä ei ole onneksi vielä tullut.Koirilla kun on vaisto puolustaa itseään hampailla,kun todella sattuu.Isojen palveluskoirieni kanssa en ole kuullut älähdyksiäkään,vaikka ovat päin menneet ja lujaa.Se on aivan koiran luonteesta kiinni.Ja hullun tuurista,niinkuin elämä joka lailla muutenkin.Mutta miten paljon lapset menettäisivät ilman karvakorvien tuomaa rakkautta ja läheisyyttä.Hellyttävää on kun pienin 3v nukahtaa päikkäreille iso karvanen tyyny pään alla =) Voimia sinulle ja toivon,että saatte asiat järjestymään :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2005 klo 09:58 Möllibulli kirjoitti:
Ekasta näykkäsystä pitäis kyllä koira toimittaa pois. Ei niitten kanssa paranen leikkiä. Jos ei sulaudu lauman alimmaiseks ni sit pois.
Helposti ne piirteet vaan pahenee. Mun sukulaisilla oli kultainennoutaja ja TOSI KILTTI kunnes eräänä päivänä puri tosi pahasti perheen lasta
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2005 klo 17:36 galateija kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2005 klo 09:58 Möllibulli kirjoitti:
Ekasta näykkäsystä pitäis kyllä koira toimittaa pois. Ei niitten kanssa paranen leikkiä. Jos ei sulaudu lauman alimmaiseks ni sit pois.
Helposti ne piirteet vaan pahenee. Mun sukulaisilla oli kultainennoutaja ja TOSI KILTTI kunnes eräänä päivänä puri tosi pahasti perheen lasta
mitä ihmettä te oikeen yleistätte :o HALOO JÄRKI HOI! ei se mitään jos lapsi kusaa koiraa ja koira puolustautuu, niin heti piikille vaan. vi'tun kusipäät. eikö niitä lapsiakin kannattais kouluttaa. vaikka koira on laumassa alimmaisena, niin kyllä se saa itseänsä puolustaa.
 
Entäs jos koiran käyttäisi lääkärillä varmuuden vuoksi, ettei sillä ole kipuja tms? Esim selkäkivut voivat ilmetä juuri noin.

Koira voi tosiaankin myös hermostua jostakin, mitä lapsi tekee. Itsestäni tuntuu välillä, että pitäisi olla silmät selässäkin, kun lapsi osaa kyllä olla oikein nätisti koiran kanssa minun nähteni, mutta kun käännän selkäni niin saattaa yllättäen vaikka halata tai läpsäistä tms, jota hän ei osaa vielä mieltää huonoksi jutuksi. Onneksi koiruus on aika pitkäpinnainen, eikä vähästä hermostu mutta ymmärrän hyvin, jos koira nappaa kun tuollaista jatkuu kauan.

Koirahan voi myös alkaa ennakoida ja näykkäisee jo valmiiksi "varmuuden vuoksi" jonkin pienen liikkeen takia vaikkei mitään olisi vielä tapahtunutkaan? Yritä vaikka tarkkailla piilosta miten lapsi käyttäytyy silloin, kun et itse ole näkemässä.

Onko koiralla oma rauhallinen lepopaikka, jossa sitä ei häiritä?
 
Mullekkin tuli mieleen ensimmäisenä kivun pois sulkeminen, eli eläinlääkärillä käynti. Koira kun on kuitenkin jo aika iäkäs. :(
Vaikea asia, mutta jos meillä koira alkaisi puremaan niin kyllä se saisi lähteä. On se koirallekkin stressaavaa jos ei viihdy uuden laumanjäsenen kanssa.. Jos tämä uusi jäsen olis toinen koira asia ratkeaisi tietenkin uuden koiran pois viennillä, mutta tässä tilanteessa voi olla fiksumpi toimia toisinpäin.. ;)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2005 klo 22:29 mammalia kirjoitti:
Mullekkin tuli mieleen ensimmäisenä kivun pois sulkeminen, eli eläinlääkärillä käynti. Koira kun on kuitenkin jo aika iäkäs. :(
Vaikea asia, mutta jos meillä koira alkaisi puremaan niin kyllä se saisi lähteä. On se koirallekkin stressaavaa jos ei viihdy uuden laumanjäsenen kanssa.. Jos tämä uusi jäsen olis toinen koira asia ratkeaisi tietenkin uuden koiran pois viennillä, mutta tässä tilanteessa voi olla fiksumpi toimia toisinpäin.. ;)

Eläinlääkärillä kävi tutkimuksessa, erään toisen vaivan takia, eikä mitään tavallisesta poikkeavaa löytynyt.
Ja meidän koira on tehnyt tätä pennusta, alle vuoden ikäisestä lähtien. Joten en usko, että sairaudesta kuitenkaan on kyse.

Tuossa juuri erään koiraihmisen kanssa keskustelin, ja hän oli sitä mieltä, että yleensä noi näykkimisjutut vaan pahenee iän myötä, voipi olla että koirasta on kuitenkin luovuttava. :(
 
onko teidän koirat tyhmiä??
Jos on joskus kielletty ,muistaa kyllä!
meidän koira sillon tällön päästää matolle öisin, aamulla ei sitten hyppää sänkyyn eikä tule tervehtimään, vasta joskus puolen päivän jälkeen uskaltaa juosta ovelle jos pissattaa!

Itse laittaisin koiran pois tai ehkä lopettaisin sen koska ollut teillä jo noin kauan niin kaipaisi vain takaisin teidän luoksenne, eikä saisi enään kunnolla yhteyttä uusiin omistajiin.. Sanoisin että koiralle ja teille parasta olisi lopetus... :'(
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2005 klo 11:41 jannuska kirjoitti:
onko teidän koirat tyhmiä??
Jos on joskus kielletty ,muistaa kyllä!
meidän koira sillon tällön päästää matolle öisin, aamulla ei sitten hyppää sänkyyn eikä tule tervehtimään, vasta joskus puolen päivän jälkeen uskaltaa juosta ovelle jos pissattaa!

Itse laittaisin koiran pois tai ehkä lopettaisin sen koska ollut teillä jo noin kauan niin kaipaisi vain takaisin teidän luoksenne, eikä saisi enään kunnolla yhteyttä uusiin omistajiin.. Sanoisin että koiralle ja teille parasta olisi lopetus... :'(

Voihan se olla, että tavallisen tyhmä koira on :/
Kerran on näykkimisestä kiinni saatu, ja lait on luettu.
Ei taida tämän koiran kaaliin vaan mennä se, että näykkiminen on kiellettyä.
Täytynee alkaa tutuilta ihmisiltä kyselemään, josko ottaisivat koiruuden kotiinsa asustelemaan. Aikuisperheeseen se olisi aivan omiaan eikä varmaan kaipaisi niin kotiin jos olis tutut ihmiset siellä uudessa kodisssa.
Toisaalta, koirat kyllä unohtaa aikas nopeesti ja sopeutuvat uusiin olosuhteisiin :/
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2005 klo 11:18 Nanna kirjoitti:
Ja meidän koira on tehnyt tätä pennusta, alle vuoden ikäisestä lähtien. Joten en usko, että sairaudesta kuitenkaan on kyse.

Kertomastasi päätellen uskoisin, että koira luulee tehtäväkseen komentaa lapsia. Eli kun sinä olet näkyvissä, niin vastuu lapsista on sinulla, mutta kun sinä olet kauempana, niin koiran pitää vahtia, ettei lapset tee tuhmuuksia.
 
On ihan pakko tulla kommentoimaan kun tuolla aiemmin oli joku kirjoittanut et koira unohtaa/ei muista tehneensä hetki sitten tapahtunutta... Kyllä meidän koira muistaa!!! Välillä on tehnyt pahaa ja kun tullaan kotiin niin menee sängyn alle piiloon eikä tule tervehtimään! Meidän koira kyllä osaa olla häpeissään! Ihmettelen mistä tämä juttu on lähtenyt liikkeelle ettei koira muka muista asioita...? Samaten koirasta näkee välillä päälle päin kun on tehnyt pahaa, esim. on pureskellyt jotain luvatonta ja lköydän sen sauraavana päivänä, niin kyllä koira rietää jääneensä kiinni ennen kun ehdin ruveta torumaan...
Täytyy kuitenkin muistaa että kun käytte täällä kommentoimassa että jokainen koira on oma tapauksensa ja kaikkien kohdalla ei voi toimia samalla lailla, joten on epäreilua haukkua `vitun tyhmiksi´ meitä koiran omistajia tietyistä ratkaisuista... Ihminen on kuitenkin aina koiraa isommalla sijalla mitä päätösen tekoon tulee... Koiran on oltava se joka alistuu ja jos se ei onnistu niin asialle on tehtävä jotain...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2005 klo 15:03 Annu kirjoitti:
On ihan pakko tulla kommentoimaan kun tuolla aiemmin oli joku kirjoittanut et koira unohtaa/ei muista tehneensä hetki sitten tapahtunutta... Kyllä meidän koira muistaa!!!

Meilläkin tietää että on jotain luvatonta tapahtunut poissaolomme aikana jos koira tulee "vihellellen" ohimennen morjestaan tai ei tule ollenkaan. Kyllä ne tietää ;)
Mutta se tyyli mikä eräällä tuttavalla oli että koira päivällä, hänen paikalla ollessa, tuhosi tavaraa eikä sille mitään sanottu vasta kun mies tuli kotiin ja löylytti koiraa, on kyllä syvältä. Koira oli vielä erikoisen tyhmä koiraksi ja päälle ihan paniikissa kun ei koskaan tiennyt milloin tulee "turpaan" ja mistä syystä. :/ Mutta siinä tosiaan meni kauemmin kuin se hetki!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2005 klo 18:43 Sae kirjoitti:
Entäs jos koiran käyttäisi lääkärillä varmuuden vuoksi, ettei sillä ole kipuja tms? Esim selkäkivut voivat ilmetä juuri noin.

Koira voi tosiaankin myös hermostua jostakin, mitä lapsi tekee. Itsestäni tuntuu välillä, että pitäisi olla silmät selässäkin, kun lapsi osaa kyllä olla oikein nätisti koiran kanssa minun nähteni, mutta kun käännän selkäni niin saattaa yllättäen vaikka halata tai läpsäistä tms, jota hän ei osaa vielä mieltää huonoksi jutuksi. Onneksi koiruus on aika pitkäpinnainen, eikä vähästä hermostu mutta ymmärrän hyvin, jos koira nappaa kun tuollaista jatkuu kauan.

Koirahan voi myös alkaa ennakoida ja näykkäisee jo valmiiksi "varmuuden vuoksi" jonkin pienen liikkeen takia vaikkei mitään olisi vielä tapahtunutkaan? Yritä vaikka tarkkailla piilosta miten lapsi käyttäytyy silloin, kun et itse ole näkemässä.

Onko koiralla oma rauhallinen lepopaikka, jossa sitä ei häiritä?

Peesaan 4 edellistä. Terveydelliset ja muut seikat ("vakoilemalla")kannattaa kyllä selvittää.

Jos teidän vaihtoehtonne jatkossa on nukutus tai uusi koti, suosittelen jälkimmäistä.

Jos koira on muuten hyvätapainen, terve ja toimii lisäksi metsälläkin, niin minusta paras ratkaisu olisi etsiä sille uusi koti, jossa ei olisi pieniä lapsia.

Joku saisi oivan kaverin ja harrastuskumppanin ja koira mahdollisuuden uuteen elämään

:)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2005 klo 15:03 Annu kirjoitti:
On ihan pakko tulla kommentoimaan kun tuolla aiemmin oli joku kirjoittanut et koira unohtaa/ei muista tehneensä hetki sitten tapahtunutta... Kyllä meidän koira muistaa!!! Välillä on tehnyt pahaa ja kun tullaan kotiin niin menee sängyn alle piiloon eikä tule tervehtimään! Meidän koira kyllä osaa olla häpeissään! Ihmettelen mistä tämä juttu on lähtenyt liikkeelle ettei koira muka muista asioita...? Samaten koirasta näkee välillä päälle päin kun on tehnyt pahaa, esim. on pureskellyt jotain luvatonta ja lköydän sen sauraavana päivänä, niin kyllä koira rietää jääneensä kiinni ennen kun ehdin ruveta torumaan...

Koira elää tässä hetkessä eikä osaa hävetä. Tuossa tapauksessa, jossa koira muka muistaisi tehneensä väärin ja menee sängyn alle piiloon, se todellisuudessa lukee omistajansa käytöstä. Et ehkä itse huomaa, mutta ilmeesi takuulla muuttuu ennekuin ehdit sanoa mitään, kun huomaat koiran tehneen jotain mielestäsi väärää. Koiran mielestä näytät silloin uhkaavalta ja se pelkää sinua, koska se ei tiedä mitä on tulossa. Olet ehkä torunut sitä joskus tällä tavalla (koiran mielestä) yllättäen ja se vaistoaa jo käytöksestäsi ja liikkeistäsi, että nyt on jotain vialla ja jotain kamalaa tapahtuu. Koira ei voi ymmärtää jälkeenpäin tulevaa rangaistusta eikä sillä ole muuta vaikutusta kuin että koira alkaa pelkäämään sinua näissä tilanteissa (ja takuulla jatkaa tuhojaan). Kokeilepa seuraavan kerran, kun koira tekee jotain väärin, olla aivan täysin noteeraamatta koko asiaa ja siivoat tuhot rauhassa vasta hetken päästä. Koira ei taatusti mene sängyn alle piiloon. ;) Aina pitäisi ajatella asioita koiran kannalta, ei meidän ihmisten.
 

Yhteistyössä