H
Heema
Vieras
Nyt on pakko kirjoittaa... Osa vastanneista on oikeilla jäljillä, mutta valitettavasti suurin osa jossain aivan hukkateillä...
Koira ryhtyy näykkimään (komentamaan) lasta, koska johtajuus perheessä EI ole kunnossa ja koira pitää siksi omana velvollisuutenaan kouluttaa perheen lasta. Jos koira tietäisi olevansa lauman alin, se jättäisi nuorimmaisten kasvatuksen alfa-parin eli aikuisten tehtäväksi. Tätä tilannetta EI korjaa mikään lapsen tekemä "johtajuusharjoitus", koska alaikäinen (koiran silmissä tarkoittaa ei sukukypsää) EI VOI olla lauman johtaja. Aikuisten pitää huolehtia johtajuuskasvatuksesta koiran kanssa - lasten tehtävä on leikkiä ja lälliä koiraa. Ihan Ok on, että lapsi antaa koiralle ruuan ja jakelee makupaloja, mutta lapsi EI saa komentaa koiraa.
Koiran kuonolle lätkiminen on yksinomaan typerää. Koiralle opetetaan yksi kielteinen käsky - sana EI - mikä tarkoittaa aina ja joka tilanteessa "lopeta se, mitä olet tekemässä". Koira myöskään EI osaa "hävetä", EI muista mitä on tehnyt kuin kaksi sekuntia - sen sijaan koira kyllä reagoi ihmisen käytökseen, kun ihminen suuressa viisaudessaan kuvittelee, että koirallekin pitäisi jotenkin "mököttää" pitkän aikaa sen jälkeen kun koira on käyttäytynyt eitoivotulla tavalla. Ihmisten pitäisi ymmärtää se, minkä joku jo aiemminkin kirjoitti - koira elää vain ja ainoastaan NYT-hetkeä. Tottakai se muistaa aiempia tapahtumia sillälailla, että oppii niistä asioita, mutta koira EI voi käsittää mistä ihminen on vihainen, jos ihminen jää märehtimään jotain koiran kaksi tuntia sitten tekemää. Koiraa pitää välittömästi kieltää/rangaista kielletystä toiminnasta, mutta myös välittömästi unohtaa se. Ja pelkistä kielloista koira EI opi mitään, pitää muistaa palkita koiraa toivotusta toiminnasta!
Johtajuudesta vielä sen verran, että se, kuka talossa syö ensin tai menee ovesta ensin tms. ns.johtajuusharjoitukset EIVÄT kerro todellisesta johtajuudesta mitään. Hyvä laumanjohtaja on luotettava ja määrätietoinen, sellainen johon lauman alemmat voivat turvata ja jonka sana on laki. Kun koira uskoo omistajansa käskyjä tilanteessa kuin tilanteessa, antaa omistajalle kaiken vastuun laumasta (mm. lauman suojelusta esim. toisilta koirilta) ja valitsee aina mieluummin omistajan seuran kuin muun mielenkiintoisen - silloin johtajuus ON kunnossa.
Ja tälläiseen tilanteeseen. Ainoa ratkaisu on, että aikuiset ottavat asiakseen koiran johtajuuskoulutuksen. Lasten annetaan syöttää koiralle herkkuja, mutta lasten EI saa antaa komentaa koiria - eikä TIETENKÄÄN millään tavalla häiritä/kiusata koiraa. Tärkeää on myös komentaa lapsia koiran nähden, jotta koira näkisi aikuisten osaavan itse kouluttaa pentunsa. Johtajuusharjoituksiin hyviä neuvoja löytyy mm. sivuilta www.multisoft.fi/koiraneuvola
Se, että koira puree lasta on AINA AIKUISEN SYY, ei milloinkaan sen ihmeemmin koiran tai lapsen. Koiran omistajan tulisi aina valvoa koiraansa lapsen kanssa ja tuntea koiransa niin, että tietää uskaltaako siihen luottaa lasten seurassa. Lapsen vanhempien tulee aina opettaa lapselle koiran oikeaa kohtelua, valvoa, ettei lapsi kiusaa koiraa niin, että koiran olisi pakko puolustautua ja opastaa miten koiran kanssa ollaan. Täytyy muistaa myös, että koirallakin on oikeus tiettyihin asioihin, mm. siihen, että sitä ei fyysisesti satuteta eivätkä lauman muut alemmilla asemilla olevat ala sitä kouluttamaan.
Koira ryhtyy näykkimään (komentamaan) lasta, koska johtajuus perheessä EI ole kunnossa ja koira pitää siksi omana velvollisuutenaan kouluttaa perheen lasta. Jos koira tietäisi olevansa lauman alin, se jättäisi nuorimmaisten kasvatuksen alfa-parin eli aikuisten tehtäväksi. Tätä tilannetta EI korjaa mikään lapsen tekemä "johtajuusharjoitus", koska alaikäinen (koiran silmissä tarkoittaa ei sukukypsää) EI VOI olla lauman johtaja. Aikuisten pitää huolehtia johtajuuskasvatuksesta koiran kanssa - lasten tehtävä on leikkiä ja lälliä koiraa. Ihan Ok on, että lapsi antaa koiralle ruuan ja jakelee makupaloja, mutta lapsi EI saa komentaa koiraa.
Koiran kuonolle lätkiminen on yksinomaan typerää. Koiralle opetetaan yksi kielteinen käsky - sana EI - mikä tarkoittaa aina ja joka tilanteessa "lopeta se, mitä olet tekemässä". Koira myöskään EI osaa "hävetä", EI muista mitä on tehnyt kuin kaksi sekuntia - sen sijaan koira kyllä reagoi ihmisen käytökseen, kun ihminen suuressa viisaudessaan kuvittelee, että koirallekin pitäisi jotenkin "mököttää" pitkän aikaa sen jälkeen kun koira on käyttäytynyt eitoivotulla tavalla. Ihmisten pitäisi ymmärtää se, minkä joku jo aiemminkin kirjoitti - koira elää vain ja ainoastaan NYT-hetkeä. Tottakai se muistaa aiempia tapahtumia sillälailla, että oppii niistä asioita, mutta koira EI voi käsittää mistä ihminen on vihainen, jos ihminen jää märehtimään jotain koiran kaksi tuntia sitten tekemää. Koiraa pitää välittömästi kieltää/rangaista kielletystä toiminnasta, mutta myös välittömästi unohtaa se. Ja pelkistä kielloista koira EI opi mitään, pitää muistaa palkita koiraa toivotusta toiminnasta!
Johtajuudesta vielä sen verran, että se, kuka talossa syö ensin tai menee ovesta ensin tms. ns.johtajuusharjoitukset EIVÄT kerro todellisesta johtajuudesta mitään. Hyvä laumanjohtaja on luotettava ja määrätietoinen, sellainen johon lauman alemmat voivat turvata ja jonka sana on laki. Kun koira uskoo omistajansa käskyjä tilanteessa kuin tilanteessa, antaa omistajalle kaiken vastuun laumasta (mm. lauman suojelusta esim. toisilta koirilta) ja valitsee aina mieluummin omistajan seuran kuin muun mielenkiintoisen - silloin johtajuus ON kunnossa.
Ja tälläiseen tilanteeseen. Ainoa ratkaisu on, että aikuiset ottavat asiakseen koiran johtajuuskoulutuksen. Lasten annetaan syöttää koiralle herkkuja, mutta lasten EI saa antaa komentaa koiria - eikä TIETENKÄÄN millään tavalla häiritä/kiusata koiraa. Tärkeää on myös komentaa lapsia koiran nähden, jotta koira näkisi aikuisten osaavan itse kouluttaa pentunsa. Johtajuusharjoituksiin hyviä neuvoja löytyy mm. sivuilta www.multisoft.fi/koiraneuvola
Se, että koira puree lasta on AINA AIKUISEN SYY, ei milloinkaan sen ihmeemmin koiran tai lapsen. Koiran omistajan tulisi aina valvoa koiraansa lapsen kanssa ja tuntea koiransa niin, että tietää uskaltaako siihen luottaa lasten seurassa. Lapsen vanhempien tulee aina opettaa lapselle koiran oikeaa kohtelua, valvoa, ettei lapsi kiusaa koiraa niin, että koiran olisi pakko puolustautua ja opastaa miten koiran kanssa ollaan. Täytyy muistaa myös, että koirallakin on oikeus tiettyihin asioihin, mm. siihen, että sitä ei fyysisesti satuteta eivätkä lauman muut alemmilla asemilla olevat ala sitä kouluttamaan.
