Näittekö tän? Kotiäitiys vs päivähoito, Nina Mikkonen vauhdissa....

[!!!]

Ei tähän voi oikein muuta kommentoida kuin, että nyt ymmärrän miksi Timo T.A Mikkonen päätti mennä vapaaehtoisesti kertausharjoituksiin, johon kukaan ei ollut häntä kutsunut.

Oivallus! Johonkinhan pakoon tuollaista on aika ajoin (joka päivä?) päästävä. Ellei muuten, niin kutsumattakin.

Paine on varmasti kova.


*vieläkin naurattaa*

 

[Mielenkiintoista]

Todella nolo esiintyminen. Pelottavaa millaisia lapsista tuollaisen kasvatettavana tulee! Itse olen työskennellyt niin päiväkodeissa kuin lasten kotona hoitajana (kotiäitejä "tuuraamassa"), ja omat havaintoni ovat, että lapset voivat paremmin päivähoidossa. Sosiaaliset taidot kun eivät kehity, jos kaikki ihmiset ympärillä ovat tuttuja.
Opiskelen tällä hetkellä kasvatustieteitä ja ne tutkimukset, joihin olen tutustunut puolustavat nimenomaan suomalaista ja ruotsalaista päivähoitoa.
Ruotsiko sammuva yhteiskunta, Mikkosen järki lienee sammunut jo kauan aikaa sitten.

Ihan mielenkiinnosta tiedustelen, että voivatko mielestäsi kaiken ikäiset lapset paremmin päivähoidossa kuin kotihoidossa? Oman ajatukseni on ollut, että alle kolmivuotiaan paikka olisi kotona ja sitä vanhemman sosiaalisstumisen vuoksi päiväkodissa. Näkökulmani olen perustanut päiväkodeissa työskentelevien tuttavien mielipiteisiin, mutta kuulisin mielelläni myös muita perusteltuja näkemyksiä.

 

[en kirjaudu]

Laatua päivähoitoon ja tällainen ikiaikainen kakkajauhanta pois. Olemme asuneet naapurimaassa, siellä päivähoito on hyvää ja lapset todella reippaita ja sosiaalisia, hyvätapaisuuteen ja itsensä ilmaisuun opetetaan jo pienenä. Suomessa juututtu poteroihin, päivähoitoon lisää resursseja ja asiat kuntoon, niin ei nutturapäisillä kotitantoilla ole enää mihinkään mihin vedota!

 

[Petra Himberg]

Hei, Nina Mikkosen haastattelu on julkaistu nyt myös Elävässä arkistossa, osoitteessa http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=36&t=&a=6598

terveisin Elävän arkiston toimitus

 

[kolmen äiti]

Laatua päivähoitoon ja tällainen ikiaikainen kakkajauhanta pois. Olemme asuneet naapurimaassa, siellä päivähoito on hyvää ja lapset todella reippaita ja sosiaalisia, hyvätapaisuuteen ja itsensä ilmaisuun opetetaan jo pienenä. Suomessa juututtu poteroihin, päivähoitoon lisää resursseja ja asiat kuntoon, niin ei nutturapäisillä kotitantoilla ole enää mihinkään mihin vedota!

Olen samaa mieltä, keskitytään enemmän päivähoidon laatuun. kaikista ei tule kotiätejä, eikä tarvitsekaan. Mikkosen haastattelua en viitsi edes katsoa, näen punaista kun kuulen jo pelkän nimen...

 

[P123]

Uskomaton tantta! HAH HAH

Itse vein lapseni hoitoon kun olivat 3 ja 1v 4kk (menivät siis yhtä aikaa yhdessä ) . Pikkaisen jälkikäteen harmittaa kun poika oli vielä noin pieni. Olisi pitänyt vielä vuosi olla Mutta hyvin ne kyllä pärjäsivät - ei mitään ongelmia Lähdin töihin koska pipo kiristi jo kolmen vuoden jälkeen.

Itse uskon ns. kultaiseen keskitiehen..

Sitten kun jään kolmosen kanssa kotiin, olisi kiva jos isommille saisi virikiehoitoa / kerhon vaikka 2 kertaa 6 tuntia viikossa, tai edes kerran. Kolmosen kanssa meinaan olla kotona 3 vuotta, tai jos teeen töitä, niin max 50% vikana vuonna.

Miksi muuten suomessa tehdään niin vähän osa-aikaista? Se on kyllä sääli..

 

[Sepe]

Halojaa, ajatelkaa nyt vähän tilannetta jossa naiset(sillä naisiahan ne kotiinjäävät tulisivat olemaan ihan taatusti) jäisivät nyt suurin joukoin kotiin hoitamaan lapsiaan.
1) Millä ihmeen varoilla? Otaksutaan että keskimääräinen duunari tienaa 1800-2300 e /kk ja asuu kaupunkialueella missä on kovat vuokrat+lainanlyhennykset ym. Elätäppä tuolla summalla vaimo ja lapset. Pitäisi saada yhteiskunnalta reippaasti enemmän tukea, ja kukahan sen oikein maksaisi? Puhumattakaan siitä että näiden naisten ostovoima romahtaisi täysin: siinä olisivat Älä ruoki Lamaa-mainokset aika turhia.

2) Mitä tapahtuisi naisvaltaisille työaloille, joilla on jo ennestään kova työvoimapula? Otaksutaanpa että vaikka 40 % työssäkäyvistä äideistä jäisi kotiin: kuvitelkaa minkä katastrofin se aiheuttaisi kaupan alalla ja muissa palveluammateissa! Ja entäs jos luku olisi suurempi, kukas se kaupan kassalla istuisi, toimiston siivoaisi, hotellissa palvelisi, vanhukset hoitaisi, aspaa pyörittäisi, Nina Mikkonenko itse?
Sama vaikutus olisi tietenkin muillakin aloilla, mutta naisvaltaisilla se näkyisi selvimmin.

Ihan absurdia kamaa! Jos jollakulla on mahdollisuus jäädä kotiin niin sehän on hienoa, mutta kyseessä ei todellakaan ole mikään yhteiskunnallisesti kestävä vaihtoehto laajemmassa mittakaavassa. Uskomatonta että joku voi olla noin putkinäköinen.

 

[kolmen äiti]

Miksi muuten suomessa tehdään niin vähän osa-aikaista? Se on kyllä sääli..[/quote]

Samaa olen ihmatellyt. Itse teen osa-aikatyötä ja se on ollut loistava ratkaisu.
Pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja perheellisille.

 

[Stepford Wife]

Siinä Unicefin raportissa puhuttiin etupäässä päivähoidon laadusta ja sen hyvän laadun takaamisesta. Huono hoito on huonoa hoitoa, toimittipa sitä kuka tahansa. Laadukkaalla ja lapsen tunteet ja kehityksen huomioonottavalla varhaiskasvatuksella on myös monia hyötyjä, jotka on raportissa otettu huomioon, koskien kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksia ynnämuuta. Ei nämä asiat ole pantavissa päittäin reunahuomautuksia lukematta.

Totta kai joka äiti haluaa ajatella että on tehnyt sen lapsensa kanssa parhaansa. Selviää yhdellä tavalla: katsokaa niitä lapsianne, voiko ne hyvin? Yksi kukoistaa yhdessä kuviossa, toinen toisessa. Mitä joku muu sanoo on pelkkää vastuun siirtoa - tie helvettiin on tunnetusti kivetty hyvillä aikomuksilla sekin.

Tuohon aamu-TV:n keskusteluun: toimittaja takaisin koulun penkille opettelemaan hommaansa. Keskustelu olisi pitänyt saada asiallisille raiteille että siitä olisi ollut mitään iloa kellekään.

 

[MorbidMama]

Kyllä on tosiaan vakka kantensa valinnut..viitaten TTAhan. Eihän tota kotiäitiä jaksanut kuunnella kuin muutaman minuutin...ihan älytöntä "keskustelua"..ja tuli tosiaan mieleen tämänkin palstan argumentit kotihoidon puolesta...

 

[P123]

Miksi muuten suomessa tehdään niin vähän osa-aikaista? Se on kyllä sääli..

Samaa olen ihmatellyt. Itse teen osa-aikatyötä ja se on ollut loistava ratkaisu.
Pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja perheellisille.[/quote]

Itseäni harmittaa kun en silloin töihin lähteissä tajunnut
Toisaalta, työni on sellaista että tekisin saman duunin pienemmällä palkalla.

:/

 

[Kotiäiti aikanaan]

Karmea totuus todellakin on, mikä ilmeisesti pumpulissa kasvaneelta Nina Mikkoselta on jäänyt näkemättä, kuulematta ja tuntematta, että koti ei kaikkialla ole se idyllinen paikka. Ei vaatetta, ei ruokaa, ei lämpöä saati sitä syliä.

Mitä silmä ei näe, mitä korva ei kuule, sitä sydän ei itke.

 

[ta]

En ole katsonut tuota pätkää, tiedän vain sen, mitä olen lehdistä tänään lukenut ja sanoisin, että harvinaisen järkevää tekstiä! Ehkä hänen käytöksensä oli vähemmän fiksua, ehkä ei, en siihen osaa sanoa, mutta muutoin tuo asian ydin oli Erittäin Asiaa.
Jospa täällä itsekkyyden ja kiireen täyttämissä länsimaissakin alettaisiin pikkuhiljaa herämään siihen tosiasiaan, että kotihoito+rakastavat vanhemmat ovat lapselle parasta, mitä olla voi. Kyllä se on jo nähty, mitä levottomuutta tuo laitoshoito lapsissa saa aikaan. Sitten kehdataan vielä ihmetellä, mistä nämä kaikenlaiset pikkurikolliset ja koulusurmaajat sikiää...ehkä on aika jokaisella kurkata sinne oman paidan alle ja lakata puolustamasta kiihkeästi päivähoitoa, luullen, ettei toiset huomaa, kuinka siinä on äidillä ja isällä puhtaasti oma lehmä ojassa! Toki on olemassa niitä oikeasti kurjia kotejakin, joissa lapsella on pahempi olla, kuin laitoshoidossa. Silloin laitos on tietysti parempi ratkaisu, mutta en näkisi tuossa tilanteessa mitään kehuttavaa.
Ehkä tähän asiaan herätään laajemmin vasta, kun on aivan liian myöhäistä ja ollaan ihan lirissä lasten ja nuorten -ja aikuisten- pahoinvoinnin kanssa.

Ei kai se ole ihan mustavalkoista. Eikö molemmissa ryhmissä mahda olla henkisesti pahoinvoivia lapsia ja toisaalta niitä, jotka menestyvät elämässään hyvin ja ovat onnellisia? Ei kotihoidetut lapset mielestäni ole mikään homogeeninen ryhmä, joka tuottaa pelkästään hyvinvoivia onnellisia aikuisia yhteiskuntaa ylläpitämään. Eikä toisaalta päiväkoti ole mielestäni mikään tehdas, joka tuottaa yhteiskuntaan heikompiosaisia aikuisia sosiaalihuoltoa kuormittamaan. Hiukan karrikoiden sanottu, mutta ehkä ymmärsitte, mitä tarkoitan. Eiköhän ne isoimmat syyt lasten pahoinvointiin löydy kodin seinien sisäpuolelta - riippumatta siitä viettääkö hän siellä koko päivän vai onko kodin ulkopuolella hoidossa.

 

[Myötähäpeäjä]

Vaikka itsekin olen kotiäiti, ja tavoitteenani on hoitaa lapset kotona mahdollisimman pitkään, tunsin vain ja ainoastaan suurta häpeää tuon Mikkosen puolesta.

Häpeäni vaan kasvoi, kun Mikkonen toitotti että hänen sosiaalisia taitojaan on kehuttu... Ei taida ne sosiaaliset taidot tarkoittaa pelkästään sitä että ollaan äänessä 24/7, vaan kuuntelu ja toisten huomioonottaminen kuuluu myös asiaan.

 

[vieras]

Tähän voisin taas lisätä tämän referaatin aihetta koskien. Tässä on minusta hyvät perusteet kotiäitiyden puolesta puhumiselle:

Äitiys on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna Tuliharju on mm. tuota mieltä vuoden 2001 joulukuun Gloriassa.

Tuliharjun mielestä tärkeämpää on myös huolehtia alle yksi- ja kaksivuotiaista, jotka viedään kymmeneksi tunniksi päiväkotiin kuin koululaisista, jotka viettävät iltapäiviään yksin. Hän toteaa, että kahdeksanvuotiaalla on paljon paremmat valmiudet olla iltapäivä yksin kotona kuin vuoden ikäisellä totaalisesti uudessa maailmassa, missä aikuiset ja lapsiryhmät vaihtuvat.

Haastattelussa Tuliharju sanoo myös, että suurin osa äideistä nauttii pienen vauvan hoitamisesta, jaksaa herätä yöllä ja antaa jakamattoman huomionsa. On palkitsevaa olla täydellisen tarvittu, välttämätön. Mutta kun lapsukainen kasvaa ja ryhtyy tekemään asioita "itse", ei olekaan yhtä helppoa jaksaa olla hänessä kiinni kaiken aikaa. Kuitenkin lapsi tarvitsee äitiään yhtä paljon kuin ennenkin, vain eri tavalla. Monet nuoret äidit ovat ristiriitatilanteessa - pyydetään, jopa vaaditaan tulemaan töihin eivätkä he ehkä omasta mielestään saa toista tilaisuutta, jos nyt kieltäytyy. Tuliharjun mukaan asia, mistä varmasti putoaa pois töihin mennessä, on oman lapsen kehitys.

Nykyisin Tuliharjun mukaan lapsen paras on hukassa, ja sitähän useimmat vanhemmat lapselleen haluavat. Hänen mukaansa vanhemmat uskovat liian vähän omaan arvoonsa. Mikä tahansa muu asia tuntuu olevan tärkeämpää omalle lapselle: virikkeet, kaverit, ryhmä, harrastukset. Kuitenkin lapsi kehittyy lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa. Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella ikävuodella syntyy perusta itsetunnolle, arvoille ja vastuun kantamiselle. Pienen lapsen kehitys on riippuvainen lähimmästä ihmissuhteesta, jossa hän elää. Alle kolmivuotiaana lapselle päivittäinen ero ensisijaisesta hoitajasta on aina stressi. Sitä kautta se on riski kehitykselle.

Toki Tuliharjukin ymmärtää, että kaikilla vanhemmilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan kotona kolmivuotiaaksi. Sen vuoksi hän on ollut mukana Auta lasta kasvamaan -hankkeessa, jossa tärkeimpinä pointteina on omahoitaja päiväkodissa, vanhempien pitäminen mielessä päiväkodissa esim. kuvia katselemalla, ikävän yllättäessä huomiota ei yritetä kääntää muualle, vaan lasta lohdutetaan.

Ikävä tunteena on tärkeä, sillä jos vanhemmat ajattelevat, että päivähoito on hyvä aloittaa aikaisin, kun lapsi ei vielä osaa ikävöidä. Jos lapsi ei vielä osaa ikävöidä, hänellä on kiintymyssuhteen kasvaminen vielä kesken. Ja kesken se voi jäädä, jos tätä asiaa ei ymmärretä.

Hän puhuu artikkelissa myös syyllisyydestä ja syyllistymisestä, josta tälläkin palstalla aika ajoin keskustellaan. Hän sanoo, että joka ikinen tekee virheitä. Semmoista äitiä tai isää ei ole, joka ei tekisi.
Hän muistuttaa tunnetusta termistä riittävän hyvä vanhemmuus, joka tarkoittaa sitä, että elämässä on enemmän rakkautta kuin vaikeuksia. Tiedetään myös, että yksi kehityksen edellytyksistä on se, että ei ole täydellistä. Jos lapsillamme olisi täydellinen palvelu, ei yksikään heistä kehittyisi. Täytyy olla myös jotain, mitä puuttuu Tuliharju toteaa. Ei lapsia pidä pitää pumpulissa, vaan auttaa vaikeuksien yli.
Hyvä vanhemmuus edellyttää kykyä myös syyllisyydentunteen kestämiseen. Jokainen kokee sitä joskus. Jos se kielletään, kipeät asiat eivät korjaannu. Sanotaan, että vanhempia ei saa syyllistää, mutta syyllistäminen on Anna Tuliharjun mukaan jo käsitteenä mahdoton. Syyllisyys on terveessä ihmisessä valmiina oleva tunne, sitä ei voi ulkopuolelta toiseen istuttaa. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut, että ihminen ilman syyllisyydentunnetta on psykopaatti. Ja joku toinen on sanonut, että syyllisyys on rakkauden vartija. Terveen syyllisyydentunteen kestäminen on lapsen etu, silläkin voi tehdä lapselleen vahinkoa, että jää syyllisyyteen kiinni ja ajattelee, että mitään ei ole enää tehtävissä.

Tärkeää on myös eriytyminen aikanaan, joka on elämänkaaren keskeinen ja kipeä asia. Se on yhtä vaikeaa äidille kuin itseään haltuun ottavalle lapselle. Ja silti se on välttämättömyys. Mutta ei voi eriytyä, jos ei ole mistä eriytyä.

olipas hienosti kirjoitettu. hyvä juttu!

 

[vieras]

Mikkonen tavallaan häpäisi muut kotiäidit. Miten ihmisellä voi olla noin huonot käytöstavat?

 

[vieras]

Olen itse ollut kotona äidin hoidettavana eskariin asti ja minusta se oli kyllä todella huono ratkaisu. Olisin halunnut päiväkotiin, että olisin saanut kavereita sieltä ja tekemistä itselleni, muistan varsin hyvin kuinka kateellinen olin naapureiden lapsille kun olivat päiväkodin pihalla leikkimässä ja minä yksin omalla leikkipaikalla päiväkodin vieressä.

Eskarin alettua kaikilla oli valmiiksi jo kaverit ja jäin siis eskarissakin yksin aluksi. En missään tapauksessa tekisi niin omille lapsilleni, että he olisivat kotihoidossa jonkun minun aatteeni takia!

 

[kolmastulossa]

ei ollut todellista - siis miten voi aikuinen nainen käyttäytyä noin moukkamaisesti.... ei tosiaan edistänyt millään muotoa itse sitä asiaansa, eli kotihoidon "paremmuutta"

 

[Poppinen]

Kävin katsomassa tuon haastattelun ja täytyy kyllä sanoa että mielipide muuttui siitä mikä se oli pelkän Iltalehden haastattelun perusteella jossa annettiin aika kamala kuva Mikkosesta. Ok, ehkä hänellä vähän tunteet kuumeni mutta ihan ymmärrettävää kun on kyse noin tärkeästä aiheesta. Mutta tässä ketjussa keskitytään nyt vain siihen miten huonosti Mikkonen käyttäytyi, ei siihen kummalta väittelijältä tuli paremmat argumentit. Vastapuolelta kuulin vain nämä perustelut päivähoidon paremmuudesta:
-Äidille ja isälle tekee hyvää päästä pois kotoa ja tulla sinne sitten illalla olemaan lapsen kanssa
-Nykyaikana ei ole enää entisajan perheitä joihin kuului kaikki isovanhemmista lähtien ja päiväkoti on sille paras vaihtoehto.

Mä oon kyllä eri mieltä kummassakin asiassa. Ei kotihoito tarkoita sitä että kirjaimellisesti istuisit himassa lasten kanssa 24h/vrk. Omaa aikaa on myös lupa ottaa välillä ja lasten kanssa on kiva mennä ja tehdä kaikenlaista.
Toisekseen on olemassa kerhoja, harrastuksia, asukaspuistoja ja leikkipuistoja, kaveritreffejä, sukulaistapaamisia joissa voi tavata ihmisiä, ei sitäkään varten tarvitse laittaa lasta päiväkotiin.

 

[Wc Ankka]

Kävin katsomassa tuon haastattelun ja täytyy kyllä sanoa että mielipide muuttui siitä mikä se oli pelkän Iltalehden haastattelun perusteella jossa annettiin aika kamala kuva Mikkosesta. Ok, ehkä hänellä vähän tunteet kuumeni mutta ihan ymmärrettävää kun on kyse noin tärkeästä aiheesta. Mutta tässä ketjussa keskitytään nyt vain siihen miten huonosti Mikkonen käyttäytyi, ei siihen kummalta väittelijältä tuli paremmat argumentit. Vastapuolelta kuulin vain nämä perustelut päivähoidon paremmuudesta:
-Äidille ja isälle tekee hyvää päästä pois kotoa ja tulla sinne sitten illalla olemaan lapsen kanssa
-Nykyaikana ei ole enää entisajan perheitä joihin kuului kaikki isovanhemmista lähtien ja päiväkoti on sille paras vaihtoehto.

Mä oon kyllä eri mieltä kummassakin asiassa. Ei kotihoito tarkoita sitä että kirjaimellisesti istuisit himassa lasten kanssa 24h/vrk. Omaa aikaa on myös lupa ottaa välillä ja lasten kanssa on kiva mennä ja tehdä kaikenlaista.
Toisekseen on olemassa kerhoja, harrastuksia, asukaspuistoja ja leikkipuistoja, kaveritreffejä, sukulaistapaamisia joissa voi tavata ihmisiä, ei sitäkään varten tarvitse laittaa lasta päiväkotiin.

Vaikeahan se on vastapuolen selittää kantaansa, kun ei saa suunvuoroa...

Musta on turha valita puolia, kotihoidon kannattajat lyttää päivähoidon ja päinvastoin; kukin tietää varmasti itse mikä on omalle lapselle ja omalle perheelle parasta!

 

[tyttöjen äiti]

Mä kyllä ihmettelen, että miks joidenkin äitien lapset muka olis niin innoissaan siitä päiväkodista. Kun syksyllä sairastuin kilpirauhasen liikatoimintaan, niin jouduin viemään lapset ensimmäisen osa-aikaiseen hoitoon. Tänä aamuna meidän 2,5 vuotias alkoi hiljaa itkeä heti hoitopaikan pihalla, vaikka saa siellä hyvää hoitoa. Hän olis mielummin lähtenyt äitin kanssa kauppaan tai uimahalliin kuulemma. Onneksi kohta lapset jää taas kotiin, niin ei tartte jättää heitä hoitoon, kun lapsesta näyttää tuntuvan hylkäykseltä koko hoito. Myös meidän 5-vuotias valittaa joka päivä hoitoon menosta. Ei kuulemma tykkää päikkäreistä yms.

 

[Poppinen]

Kävin katsomassa tuon haastattelun ja täytyy kyllä sanoa että mielipide muuttui siitä mikä se oli pelkän Iltalehden haastattelun perusteella jossa annettiin aika kamala kuva Mikkosesta. Ok, ehkä hänellä vähän tunteet kuumeni mutta ihan ymmärrettävää kun on kyse noin tärkeästä aiheesta. Mutta tässä ketjussa keskitytään nyt vain siihen miten huonosti Mikkonen käyttäytyi, ei siihen kummalta väittelijältä tuli paremmat argumentit. Vastapuolelta kuulin vain nämä perustelut päivähoidon paremmuudesta:
-Äidille ja isälle tekee hyvää päästä pois kotoa ja tulla sinne sitten illalla olemaan lapsen kanssa
-Nykyaikana ei ole enää entisajan perheitä joihin kuului kaikki isovanhemmista lähtien ja päiväkoti on sille paras vaihtoehto.

Mä oon kyllä eri mieltä kummassakin asiassa. Ei kotihoito tarkoita sitä että kirjaimellisesti istuisit himassa lasten kanssa 24h/vrk. Omaa aikaa on myös lupa ottaa välillä ja lasten kanssa on kiva mennä ja tehdä kaikenlaista.
Toisekseen on olemassa kerhoja, harrastuksia, asukaspuistoja ja leikkipuistoja, kaveritreffejä, sukulaistapaamisia joissa voi tavata ihmisiä, ei sitäkään varten tarvitse laittaa lasta päiväkotiin.

Vaikeahan se on vastapuolen selittää kantaansa, kun ei saa suunvuoroa...

Musta on turha valita puolia, kotihoidon kannattajat lyttää päivähoidon ja päinvastoin; kukin tietää varmasti itse mikä on omalle lapselle ja omalle perheelle parasta!

No mutta jos tärkeimmät argumentit mitkä sai väliin huikkastua, oli nuo, niin ei hyvin mee.
Mä en tuomitse kenenkään valintaa viedä lapsi päiväkotiin. Jokainen tekee omalla tavallaan niinkuin parhaaksi katsoo. Joissain sosiaalitapauksissa se saattaa olla tarpeen ja joskus se saattaa olla välttämätöntä esim. lainanmaksun tms. vuoksi. Mutta sitten kun aletaan selittämään että se on lapsille parasta niin sanon kyllä jo eriävän mielipiteeni.

 

[Turvallisesti kasvanut]

Kylläpä oli todella surkeaa Mikkosen akan käytös. Hän suorastaan halveksi keskustelukumppaniaan ja tämän mielipiteitä ja pälpätti omaa oppiaan koko keskustelun ajan ja vielä ylisti sitä kun hänenlaisensa omasta mielestään erinomainen äiti oli uskallettu ottaa ohjelmaan. Ei voi kun sanoa että voi jessus!

 

[vieras]

No jospa oli pakko huutaa päälle ettei toinen saisi sanottua mitään. Taisi pelätä, että toisella onkin paremmat perusteet kuin itsellä, kun ei suunvuoroa uskaltanut antaa...

 

[P123]

Kyseinen rouva radio aallossa klo16