Nämä "tehdä lapsia niin-ja-niin-monelle MIEHELLE" -ketjut

Eipä ole hieno tilanne lapsille. Himputti miten noloakin jo on, jos äiti on tuollainen - no jätän sanomatta.

Tulee niin mieleen kun yksikin nuori nainen oli maha pystytssä paikallislehden kannessa ja vaikeroi, miten raskasta elämä on, kun on neljäs lapsi tulossa. Neljä eri isää. Niinpä...

Ei tuollainen ole mitään ihmisen vastuullista vanhemmuutta, kuin kulkukissoja.

Ei sekään mitään vastuullista ole jos parisuhteessa oleva nainen parkuu samaa asiaa. Ja saattaa parkua vielä sitä miten kamala mies on yms.

 

minä en ymmärrä miksi seksiä edes pitää harrastaa. hyi! se kuluttaa luontoa ja muutakin.

 

Eipä ole hieno tilanne lapsille. Himputti miten noloakin jo on, jos äiti on tuollainen - no jätän sanomatta.

Tulee niin mieleen kun yksikin nuori nainen oli maha pystytssä paikallislehden kannessa ja vaikeroi, miten raskasta elämä on, kun on neljäs lapsi tulossa. Neljä eri isää. Niinpä...

Ei tuollainen ole mitään ihmisen vastuullista vanhemmuutta, kuin kulkukissoja.

Nii.. mä taas puolestani tunnen miehen, jolla on 5 lasta neljän naisen kanssa. En pitänyt asiaa sinänsä minään. Ainoa mikä pikkusen närästi oli se, ettei mies maksa yhdenkään elareita vaan Kela maksaa ne kaikki. Ukko ei tee yhtään töitä verokortilla ettei vaan päästä ulosmittaamaan rästielareita. Sitä mä sanoisin vastuuttomaksi.

 

Ei sekään mitään vastuullista ole jos parisuhteessa oleva nainen parkuu samaa asiaa. Ja saattaa parkua vielä sitä miten kamala mies on yms.

No miks esität vain huonoja vaihtoehtoja? Kysymyksenasettelu on väärä. Ihan kuin ei olisi olemassa muita vaihtoehtoja kuin tehdä pentuja kuin kulkukissat konsanaan, tai taistella huonossa parisuhteessa.

 

No miks esität vain huonoja vaihtoehtoja? Kysymyksenasettelu on väärä. Ihan kuin ei olisi olemassa muita vaihtoehtoja kuin tehdä pentuja kuin kulkukissat konsanaan, tai taistella huonossa parisuhteessa.

se on sitä palstalogistiikkaa

jos mulla ei ole hyvää parisuhdetta niin ei sitä voi olla teillä tyhmemmilläkään

 

Totta, nuo ovat myös tosi rasittavia ilmauksia. Joskus vähän yli parikymppisenä opiskelijana loukkaannuin bussissa, kun kuski kysyi "onko neidillä opiskelijakorttia" - miksi ei kysynyt vaan, onko sulla/teillä opiskelijakorttia, tai kaupan kassa -tyyliin: "Ja oliko vielä opiskelijakorttia"

Ai mä taas koen ihanana sen että saan olla nainen ja miehet tykkää avata ovia jne. Rouvittelukin on vain jees.

 

Minä taas ihmettelen sitä miksi kysymyksessä mainitaan sukupuoli. Eivätkö ihmiset ajattele samaa miehestä joka "tekee" lapsia useammalle naiselle? (Tätä ilmaisua käyttääkseni)

 

Ai mä taas koen ihanana sen että saan olla nainen ja miehet tykkää avata ovia jne. Rouvittelukin on vain jees.

No se on ihan, mistä saa tunteen, että "on nainen". Voihan sen saada vaikka kiipeämällä stagelle kitara kädessä ja esittämällä raivokkaasti oma tekemänsä biisin. Oikein naisenergialla

Minä tykkään automaattiovista. Olen todennut ne kaikkein kätevimmiksi, etenkin näin lastenvaunujen kanssa kulkiessa. Mutta automaattiovien puuttuessa minusta on toki mukavaa, että ihmiset ystävällisesti avaavat oven. Tosin se ei saa minua tuntemaan itseäni enemmän naiseksi, mutta helpottaa se kyllä kulkemista usein muutenkin esteellisissä rakennuksissa

Mutta siis. Tuo bussikuskin kysymys oli minusta asiaton, koska ensinnäkään meidän yhteiskunnassamme ei enää ole tapana neiditellä ketään. Hän siitä noin vain määritteli itselleen tuntemattoman ihmisen oletetun parisuhdestatuksen kautta, ja vielä tolkuttoman vanhakantaisesti. Vai onko muka 40-vuotias, avoliitossa elävä perheenäiti neiti? Onko 80-vuotias mummo neiti, jos ei mennyt koskaan naimisiin? Ja pointtihan on se, että nainen määritetään miehen ja avioliiton kautta, mutta miestä ei määritetä samoin. Rouvittelu on siinä mielessä eri asia, että sanaa "rouva" käytetään tietyissä tilanteissa kaikista, se ei siis liity siihen, onko naimisissa vai ei. Tosin aika harvoin sitä kuulee (omasta mielestäni onneksi).

 

Ap on aspbergeri kun ei tajua että sanonta on sanonta.

 

Mulle ei tuu siitä mikään naisellinen olo, että mut määritellään joko neidiksi tai rouvaksi sillä perusteella, onko mulla mies.

Miksi mies on sitten aina herra? Miksi miehen herra-nimitystä ei määritä se, onko naimisissa?

 

Taas tuo mystinen sitoutuminen. Kyllähän nainen sitoutuu lapsiin kun ne syntyy, eikä kyllä arvostelukyky sekä harkintakaan ole mitenkään mielestäni pettänyt kun on kaikesta huolimatta ottanut niinkin isosta asiasta yksin vastuun kuin lapsen kasvatus.

Kyllä mun mielestä harkintakyvyssä on vikaa esim. tilanteessa, jossa vuoden, parin välein on jatkuvasti uusia suhteita, joihin hankitaan aina lapsia ja vielä suhteen alkuvaiheessa eikä oteta opikseen ikinä vaan lopulta eroja on jo monta ja lapset mahdollisesti menettäneet monta ihmistä. Ei sitä ainakaan toivottavana voi pitää, että lapsia syntyisi epävakaisiin suhteisiin. Tämä siis riippuu täysin tilanteesta. Eri asia mun mielestä jos suhteita ei ole jatkuvalla syötöllä ja lapsillakin ikäeroa jne. On myös eri asia hankkia lapsia tietoisesti ilman parisuhteita kuin epävarmoihin suhdetilanteisiin tai suhteen "pelastamiseksi".

 

Kyllä mun mielestä harkintakyvyssä on vikaa esim. tilanteessa, jossa vuoden, parin välein on jatkuvasti uusia suhteita, joihin hankitaan aina lapsia ja vielä suhteen alkuvaiheessa eikä oteta opikseen ikinä vaan lopulta eroja on jo monta ja lapset mahdollisesti menettäneet monta ihmistä. Ei sitä ainakaan toivottavana voi pitää, että lapsia syntyisi epävakaisiin suhteisiin. Tämä siis riippuu täysin tilanteesta. Eri asia mun mielestä jos suhteita ei ole jatkuvalla syötöllä ja lapsillakin ikäeroa jne. On myös eri asia hankkia lapsia tietoisesti ilman parisuhteita kuin epävarmoihin suhdetilanteisiin tai suhteen "pelastamiseksi".

Ja sinulla oli minkälainen kokemus onnellisista parisuhteista tai epävakaista parisuhteista..?

 

Eikö sitten ole ihan yhtä vastuuton, jos tekee vaikka 4 lasta saman miehen kanssa? Miten se vastuullisuus muuttuu siitä että noilla 4 lapsella on 2 tai 3 tai ehkä jopa 4 eri isää? Jos lapsensa hoitaa ja elättää niin en puhuisi vastuuttomuudesta.

Mun mielestä on yhdenlaista vastuuttomuutta hankkia lapsia epävakaaseen suhteeseen, myös tilanteessa, jossa lapset on tehty saman miehen kanssa. Ei lasten kuulu olla "suhteen pelastajia". Järkevämpää on hankkia lapsia kokonaan ilman parisuhdetta kuin ns. mahdottomiin parisuhteisiin. Lapsen ei ainakaan tarvitse kokea vanhempien eroa, jos mitään suhdetta ei alun alkaenkaan vanhempien välillä ole.

 

Ja sinulla oli minkälainen kokemus onnellisista parisuhteista tai epävakaista parisuhteista..?

Ketjun typerin kommentti. Sä et varmaan voi kritisoida alkoholistivanhempia ellet itse ole alkoholisti?

 

Kyllä mun mielestä harkintakyvyssä on vikaa esim. tilanteessa, jossa vuoden, parin välein on jatkuvasti uusia suhteita, joihin hankitaan aina lapsia ja vielä suhteen alkuvaiheessa eikä oteta opikseen ikinä vaan lopulta eroja on jo monta ja lapset mahdollisesti menettäneet monta ihmistä. Ei sitä ainakaan toivottavana voi pitää, että lapsia syntyisi epävakaisiin suhteisiin. Tämä siis riippuu täysin tilanteesta. Eri asia mun mielestä jos suhteita ei ole jatkuvalla syötöllä ja lapsillakin ikäeroa jne. On myös eri asia hankkia lapsia tietoisesti ilman parisuhteita kuin epävarmoihin suhdetilanteisiin tai suhteen "pelastamiseksi".

Suhde sitä ja tätä. Koko elämä perustuu suhteeseen, mitään muuta ei ole kuin suhde. Ihminen ei ole mitään jos sillä ei ole suhdetta. On epäonnistunut jos elämä ei perustu suhteelle tai edes sen perässä juoksemiselle. Eikö oikeasti voi tehdä asioita ilman parisuhdetta? Miksi se on noin pakollinen? Mielestäni sellaisella ihmisellä on harkintakyvyssä vikaa joka ei pysty elämään omaa elämää niin kuin oikeasti haluaa. Vaan alistuu niihin laatikoihin mitä täälläkin yritetään asettaa.
Elämme vapaassa maassa jossa meillä naisina on vapaus valita oma tie, miten elämme ja siltikin löytyy ihmisiä jotka eivät sitä soisi. Syytellään vaikka ja mistä kun ollaan päätetty, että automaattisesti tietynlainen henkilö on huono tavalla tai toisella. Ja sen perusta on parisuhde.

 

Suhde sitä ja tätä. Koko elämä perustuu suhteeseen, mitään muuta ei ole kuin suhde. Ihminen ei ole mitään jos sillä ei ole suhdetta. On epäonnistunut jos elämä ei perustu suhteelle tai edes sen perässä juoksemiselle. Eikö oikeasti voi tehdä asioita ilman parisuhdetta? Miksi se on noin pakollinen? Mielestäni sellaisella ihmisellä on harkintakyvyssä vikaa joka ei pysty elämään omaa elämää niin kuin oikeasti haluaa. Vaan alistuu niihin laatikoihin mitä täälläkin yritetään asettaa.
Elämme vapaassa maassa jossa meillä naisina on vapaus valita oma tie, miten elämme ja siltikin löytyy ihmisiä jotka eivät sitä soisi. Syytellään vaikka ja mistä kun ollaan päätetty, että automaattisesti tietynlainen henkilö on huono tavalla tai toisella. Ja sen perusta on parisuhde.

No mutta eikö silloin juuri elä yhteiskunnan normien mukaisesti, jos "väkisin" yrittää olla suhteissa eikä se onnistu? Pakko olla suhde kun "niin kuuluu", sama se vaikka lapset kokisivat eroja ja perhesuhteet asumiskuvioineen vaihtelisivat jatkuvasti. Mun mielestä on parempi tehdä lapset tietoisesti parisuhteen ulkopuolella kuin epävakaisiin parisuhteisiin. En siis ole sitä mieltä, että lapsia saisi hankkia vain parisuhteessa vaikka pidänkin sitä onnistuessaan ideaalina lapsen kannalta.

 

Aloittajan mainitsema ilmaisu on kätevä ja kuvaava, jos lapsia tosiaan on vaikkapa neljälle tai viidelle miehelle / naiselle. Siinä kun on pieni tuomitsevuuden häivähdys mukana, jonka sopii kuvioon, kun käytös vaikuttaa siltä, että ehkäisy on vieras sana. Vai eikö muka sovi, häh?

Sen sijaan ilmaisua "olla raskaana Matille" en siedä ollenkaan, koska siinä nainen alistetaan käveleväksi kohduksi, jolla ei omaa tahtoa lisääntymiseensä ole.

 

No niin...nyt aletaan tajuamaan. Kaikki naiset eivät halua elää parisuhteessa vaikka lapsia tulisikin. Ei ole alunperinkään mitään parisuhdetta. Näitä on todella paljon ja heillä on elämä hallinnassa ja elävät juuri niin kuin haluavat. Siltikin aina lähdetään siitä, että suhde...hypitään suhteesta suhteeseen. Mutta monella näin ei edes ole. Oikeasti, lasten tekoon ei tarvita parisuhdetta.
Minun äidilläni oli hyvä ystävä, joka ei missään nimessä halunnut parisuhdetta mutta halusi lapsen. Oli hyvin toimeentuleva, oma asunto, velaton ihminen. Hän teki lyhyessä ajassa muutaman lapsen. Hoiti lapset täysin yksin. Ei pyytänyt miehiltä mitään.

 

Olen samaa mieltä tytsin kanssa, sissus!

 

No niin...nyt aletaan tajuamaan. Kaikki naiset eivät halua elää parisuhteessa vaikka lapsia tulisikin. Ei ole alunperinkään mitään parisuhdetta. Näitä on todella paljon ja heillä on elämä hallinnassa ja elävät juuri niin kuin haluavat. Siltikin aina lähdetään siitä, että suhde...hypitään suhteesta suhteeseen. Mutta monella näin ei edes ole. Oikeasti, lasten tekoon ei tarvita parisuhdetta.
Minun äidilläni oli hyvä ystävä, joka ei missään nimessä halunnut parisuhdetta mutta halusi lapsen. Oli hyvin toimeentuleva, oma asunto, velaton ihminen. Hän teki lyhyessä ajassa muutaman lapsen. Hoiti lapset täysin yksin. Ei pyytänyt miehiltä mitään.

No kaikki ne jotka tiedän, joilla on lapsia usean kumppanin kanssa, ovat kyllä ihan jokaisen kanssa olleet suhteessa ja suunnitelleet loppuelämää yhdessä. Väittäisin että ovat kyllä selkeä enemmistö yleisestikin.

 

No niin...nyt aletaan tajuamaan. Kaikki naiset eivät halua elää parisuhteessa vaikka lapsia tulisikin. Ei ole alunperinkään mitään parisuhdetta. Näitä on todella paljon ja heillä on elämä hallinnassa ja elävät juuri niin kuin haluavat. Siltikin aina lähdetään siitä, että suhde...hypitään suhteesta suhteeseen. Mutta monella näin ei edes ole. Oikeasti, lasten tekoon ei tarvita parisuhdetta.
Minun äidilläni oli hyvä ystävä, joka ei missään nimessä halunnut parisuhdetta mutta halusi lapsen. Oli hyvin toimeentuleva, oma asunto, velaton ihminen. Hän teki lyhyessä ajassa muutaman lapsen. Hoiti lapset täysin yksin. Ei pyytänyt miehiltä mitään.

No harvemmin kai niin on, että on usean eri miehen kanssa hankittu lapsia ilman mitään suhteita? Voisihan ne lapset hankkia samankin miehen kanssa tietoisesti ilman parisuhdetta. Olisi selkeämpääkin ja lapset eivät olisi eriarvoisessa asemassa sen suhteen, miten paljon isät osallistuvat heidän elämäänsä. Kyllä tuo kuvaus "3-4 eri miehen kanssa lapsia" tuo ensimmäisenä mieleen tilanteen, jossa on useampi katkennut parisuhde ja niihin tietoisesti lapsia hankittu ja tällaisia tapauksia moni varmasti tietää. Mä ajattelen tätä nyt lähinnä lapsen parhaan näkökulmasta, en miesten ja naisten "oikeuksien".

 

No kaikki ne jotka tiedän, joilla on lapsia usean kumppanin kanssa, ovat kyllä ihan jokaisen kanssa olleet suhteessa ja suunnitelleet loppuelämää yhdessä. Väittäisin että ovat kyllä selkeä enemmistö yleisestikin.

Näin uskon minäkin. Toki on myös paljon tapauksia, joissa esim. yhden illan jutuista on syntynyt lapsia usean eri miehen/naisen kanssa ehkäisyn pettäessä tai "unohtuessa".

 

Vastasin yhteen nuista ketjuista ajattelematta sanamuotoja yhtään. Mutta en minäkään ole tehnyt lapsia miehelle/miehille, Kyllä ne lapset yhteinen projekti on.

 

No harvemmin kai niin on, että on usean eri miehen kanssa hankittu lapsia ilman mitään suhteita? Voisihan ne lapset hankkia samankin miehen kanssa tietoisesti ilman parisuhdetta. Olisi selkeämpääkin ja lapset eivät olisi eriarvoisessa asemassa sen suhteen, miten paljon isät osallistuvat heidän elämäänsä. Kyllä tuo kuvaus "3-4 eri miehen kanssa lapsia" tuo ensimmäisenä mieleen tilanteen, jossa on useampi katkennut parisuhde ja niihin tietoisesti lapsia hankittu ja tällaisia tapauksia moni varmasti tietää. Mä ajattelen tätä nyt lähinnä lapsen parhaan näkökulmasta, en miesten ja naisten "oikeuksien".

Lapsien tilanne riippuu paljon vanhemmista. Kritisoin vain sen vuoksi sillä näissä puhutaan aina elämänhallinnasta ja se voi olla hukassa myös niillä jotka elävät parisuhteessa. Unohdetaan siis aina se, että me ajalle itsemme samaan suohon tällä tavoin.

 

Paljon syntyy yllätyslapsia, hyvin iso osa meistäkin on syntynyt "vahinkona" vakituiseen parisuhteeseen tai vähemmän vakituiseen. Sen sijaan että korostetaan täydellistä perhemuotoa pitäisi muistaa se olennaisin, eli että lasta ei lähtökohtaisesti edes kiinnosta yhteiskunnan paineet täydellisestä ydinperheestä, ne on ihan aikuisten keksimisiä "normeja". Tärkeintä että lapsi saa rakastavan vanhemman tai kaksi eikä parisuhdestatuksella ole lapselle mitään itseisarvoa.