Mulla on aina ollut toi "Mitä mä ITSE haluan" hukassa.. Oon niin tottunut siihen et mulle sanotaan mitä pitää tehdä ja mitä ei, ja nyt kun pitäs olla oikeesti aikuinen niin en osaakkaan sit ite päättää mitään.
Musta tuntuu että mulla ei oo oikeutta yrittää toteuttaa omia unelmiani. Ja jos oiskin oikeus, niin missä järjestyksessä niitä pitäs alkaa toteuttaa.. Kun kaikki riippuu aina jostain muusta, ei o rahaa siihen tai jotain.. Ennen uskalsin tehdäkkin jotain, olin paljon päättäväisempi ja kunnianhimoisempi, nyt tuntuu ettei o mitään minne tähdätä.
Onneks on koira
minä, joka en vuosi sitten tykännyt yhtään pikkukoirista, olen pienen mittelspitzin ylpeä omistaja :saint:
10vuoden päästä: Me mennään Afrikkaan koko perhe: mies, minä, koira (todennäkösesti vielä enemmän kuin yksi
) ja 4 lasta. Siinä vaiheessa mä oon jo lukenut itteni opettajaks ja ollaan asuttu muutama vuosi jo Italiassakin. Afrikassa ollaan jonkun järjestön kirjoilla lähetystyössä, mies pelaa lasten kanssa futista ja korjaa kattoja ja mä opetan Raamattua ja lapsia kirjottaan ja lukeen.