Myyriä pihalla...miten ne saa hävitettyä..?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja myyrät pois!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

myyrät pois!

Vieras
Meillä on yksi jo listitty lapiolla... mutta miten ne saa tehokkaasti pois. Meillä pieniä lapsia ja pelottaa taudit.

Koloja pihalla, myyriä näkee paljaalla silmällä kulkevan. 2 ainakin vielä on tai tiesti niitä voi olla jo kiva yhdyskunta... argh!

Joku karkote, myrkky..? mitä te ootte käyttäneet?
 
http://www.yle.fi/puutarhaunelmia/index.php/kysy/535/
Miten saisi myyrät pysymään poissa tontilta?

Monet eri myyrälajit tekevät tuhojaan puutarhassa. Hyönteisiä syövä rauhoitettu maamyyrä on kuitenkin puutarhan tuhoihin syytön ja suorastaan toivottu vieras monimuotoisessa puutarhassa.

Valitettavasti takuuvarmoja konsteja vesi-, pelto-, kenttä- ja lapinmyyrän torjuntaan ei ole, vaan loppujen lopuksi myyräkannat tulevat ja menevät. Myyräkantojen vaihteluista saa tietoa esimerkiksi METLAn myyräennusteista.

Tuhoja puutarhassa tekevät myyrälajit:
Vesimyyrä: kaivelee käytäviä, syö monivuotisten kasvien juuria, juureksia ja kukkasipuleita.
Peltomyyrä: kirvelevimmät tuhot aiheuttava peltomyyrä jyrsii hedelmäpuiden runkoja lumen alla.
Lapinmyyrä: jyrsii peltomyyrän tavoin hedelmäpuiden runkoja, mutta Pohjois-Suomessa.
Kenttämyyrä: tekee samantapaisia tuhoja kuin pelto- ja kenttämyyrä, mutta myös matalia käytäviä.
Metsämyyrä: kalvaa nuorten kasvien kuorta ja erityisesti mäntyjen silmuja.

Näitä voi myyrien torjunnassa kuitenkin kokeilla:
- valkosipuli, silakat, kanankakkarakeet ym. hajullaan karkottavat aineet
- keisarinpikarililjan sipuleiden uskotaan myös karkottavan myyriä - Klerat-niminen torjunta-aine, jota käytetään myyrien tekemiin käytäviin syksyllä ja lumireikiin talvella .
- loukut, joiden avulla kerätään pois myyriä alueelta
- täristimimet, jotka riittävän pelottavat myyrät tiehensä

Tärkein torjuntatapa on kuitenkin suojata kasvit pelto-, kenttä- ja lapinmyyräntuhoja vastaan. Puut ympäröidään muovisilla spiraaleilla tai muilla vastaavilla rungonsuojilla riittävän aikaisin syksyllä. Jäniksiä varten puut ympäröidään lisäksi harvemmalla mutta vankalla metalliverkolla.
 
mie oon joskus muksuna tädin luona ollu myyrätorjunnassa mukana. sillon kaivettiin semmosia pieniä ja syviä kuoppia tasasin väliajoin ja laitettiin niihin eltaantunutta kalaa ja sitte peitettiin kuopat hyvin. se toimi ainaki sillon. haisoohan se ko perkele ko sitä hommaa tekee mutta...
 
Hankin pienen kovaäänisen ja se johdon päässä myyränkoloon. Sitten MP3:sta Saku Kuosmasta soimaan. Kyllä lähtee myyrät! Huono puoli, että kastemadotkin lähtee.
 
Meillä myyräkarkotin toiminut hyvin ainakin pienellä pihalla. Se on sellainen pattereilla toimiva sauva, joka työnnetään maan sisään ja se pitää aika ajoin sellaista surisevaa ääntä (kuuluu maan päälle vain ihan sen viereen). Taisi maksaa muutaman kympin muutama vuosi sitten oisko ollut Bauhausissa, mutta on toiminut hyvin, vaikka on ollut talvetkin maassa. Patterit joutuu vaihtamaan pari kertaa vudessa.
 
itse tein sähköisen myyränpyydyksen:50-70mm viemäriputkea noin 15cm pätkä,puoleenväliin porasin putken vastakkaisille puolille kaksi 2mm reikää,työnsin molemmista reijistä pienet naulat joiden väliin jää noin 2 senttiä,molempien naulojen kantoihin kolvasin kiinni sähköjohdot ja vedin reilusti eristysnauhaa putken ympäri naulankantojen ja johtojen päälle eristämään lisäksi kytkin naulan kantoihin pienen lampun joka palaa kokoajan ja siitä näkee kun myyrä on mennyt vastuksiin lamppu sammuu ja vikavirtasuojaus on lyönnyt pois päältä.kaivoin myyrän käytävän esiin ja laitoin putken "jatkeeksi"käytävälle.paras saalis ollut 8 myyrää vuorokaudessa ja ei pienemmätkään myyrät selviä tästä loukusta niin kun käy yleensä rotan,hiiren,piisaminraudoissa ym loukuissa.vähän vaatii sorminäppäryyttä valmistaminen mutta on tosi yksinkertainen valmistaa.
 
Nuo vuodet 08-09 taisivat olla aikamoisia myyrävuosia. Talvella koira sai hampaisiinsa ~5 myyrää/lenkki. Eipä oo vähään aikaan taas noita nähty.
Oliko myyrillä se 4 vuoden sykli vai pidempi?
 
Laita aukealle paikalle pitkä seiväs - katon harjalla toimii parhaiten, jos sieltä pöllöllä on mahdollisuus nähdä esimerkiksi lintujen ruokintapaikalle, mistä myyrät hakevat ruokaa. Voit katkaista jonkun puunkin ylhäältä, mutta silloin täytyy ottaa näköesteet - ne alemmat oksat - pois. Tasainen pää siihen riukuun, niin pöllö voi tähyillä iltahämärällä(y)
 
Totta vai ei? "Maamyyrä" tuhoaa pihat – Yhdeksän keinoa lihansyöjän häätämiseen
Asiantuntijat kertovat, mitkä kontiaisen häätämiseen liittyvät väitteet ovat totta ja mitkä eivät.

7.5.2017 klo 07:16
13-3-9597693.jpg

Kontiaisen kekoTommi Parkkinen / Yle
116
Kun lumet ovat vihdoin sulaneet, alkavat jälleen pienet multakeot kohota pihoihin ja nurmikoille. Omakotitaloasukkaat ja sosiaalinen media tietävät mitä villeimpiä keinoja multapyramidien rakentajan hävittämiseen. Moni tuntee kontiaisen vieläkin nimellä maamyyrä.

13-3-9594980.png

Yle Uutisgrafiikka
Kontiainen on rauhoitettu, joten sitä ei saa tappaa, mutta häätämistä voi yrittää. Mitkä keinot toimivat ja mitkä ovat pötyä?

Asiantuntijat:

FT, metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen ja kaupungin vastaava puutarhuri Maija Koski Lappeenrannasta.

1. Keisarinpikarililja pihalla häätää kontiaiset?
– Olen kuullut tästä, en laskisi tämän varaan. Moni sekoittaa eri myyrät ja kontiaisen keskenään, kun puhutaan kasvien käytöstä torjuntaan. Kontiainen syö hyönteisiä, ei kasveja, kertoo Henttonen.

– Olen kuullut. Muutama pieni liljan sipuli ei myyriä karkota. Kasveja pitäisi olla paljon. Voi toimia kasveja syöviin myyriin, mutta ei kontiaiseen, toteaa Koski.

2. Koloon laitettavat hajukarkotteet, jotka muistuttavat saalistajaa, kuten ketun karvat, ihmisen hiukset, haisevat öljyt jne.?
– Suhtaudun epäillen. Esimerkiksi kettu jättää kontiaisen syömättä, koska se maistuu ja haisee pahalle. Jos kontiaisen käytävässä tapahtuu jokin muutos, esimerkiksi vieras haju, se sulkee onkalon ja kaivaa vierestä uuden käytävän, kertoo Henttonen.

– Ne ehkä siirtyvät, mutta eivät häviä, kertoo Koski.

3. Valkosipulia tai kalan perkeitä myyränkoloon?
– Olen kokeillut valkosipulia omalla pihalla. Ne voivat vähän siirtyä eri paikkaan, mutta eivät häviä, sanoo Koski.

– Hyönteissyöjänä kontiainen jättää valkosipulin syömättä. Muuten sama vastaus kuin edellä, kertoo Henttonen.

4. Kissa tai koira pihalla?
– Omalla pihalla juoksee kissa sekä koira. Olen kuullut, että koiran tömistely karkottaisi kontiaiset, mutta ei kyllä meillä ole toiminut, naurahtaa Koski.

– Lemmikkieläimet voivat tappaa kontiaisia, mutta eivät syö niitä. Syynä paha haju ja maku, kertoo Henttonen.

Lemmikkieläin voi oppia nopeasti, ettei kontiainen sovellu syötäväksi.

13-3-9597694.jpg

Kontiaisen kekoja nurmellaTommi Parkkinen / Yle
5. Pakokaasu?
– Tätä on käytetty sekä vesimyyrää että kontiaista vastaan. Mutta kuka jaksaa parin viikon välein kaasuttaa, se kyllä palaa takaisin, miettii Henttonen.

– Olen kuullut, mutta en itse käyttäisi. En tiedä auttaako, kertoo Koski.

6. Tuulessa koliseva hyrrä?
– Olen kuullut tästäkin. Epäilen toimivuutta, eläimet tottuvat ääniin, kertoo Henttonen.

– En ole kuullut, eikä ole kokemusta, sanoo Koski.

7. Ultraäänikarkottimet?
– Olen kokeillut. Ensin vaikutti, että kontiaiset tulivat ihmettelemään laitetta, kun keot siirtyivät lähemmäs, naurahtaa Koski.

– Sen jälkeen ne siirtyivät toiseen kohtaan pihamaata. Niitä pitäisi olla paljon, jos on iso piha, Koski jatkaa.

– Tiedän, että on ihmisiä, jotka vannovat niiden toimivan. On päinvastaisiakin tuloksia. Tutkijapiireissä ei näiden perään lasketa, toteaa Henttonen.

8. Myyränloukku?
– Vesimyyrä menee helposti sille tarkoitettuun pyydykseen, mutta kontiainen ei. Jos sen käytävään ilmestyy vieras asia, se vain tukkii käytävän, tietää Henttonen.

9. Verkko maahan tontin rajalle?
– Voi toimia. Verkon pitää yltää kovaan maahan saakka kevyen pintamaan alapuolelle, pohtii Henttonen.

– En ole kuullut. Kontiainen kyllä löytää reitin pihalle, jos päättää sinne tulla, tuumaa Koski.

Kontiaisen pahin vihollinen on pakkanen
Miten sitten häätää eläin pihamaalta, kun keinot tuntuvat olevan vähissä? Luonto pystyy siihen, mihin ihminen ei voi vaikuttaa. Kun talvi on vähäluminen ja pakkaset paukkuvat, kontiainen joutuu kaivamaan routaa pakoon. Jos kevyen pintamaan alta tulee kova maakerros vastaan, se on mennyttä.

– Muistan kun vuonna 1987 oli kova pakkastalvi, silloin kontiaiskanta romahti. Viime talvet ovat olleet leutoja. Kontiainen on pikkuhiljaa runsastumassa, kertoo FT, metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.

Kontiainen ei ole myyrä
Torjuntakeinojen käytössä sekoitetaan usein eri myyrälajit keskenään. Kontiainen kuuluu päästäisiin. Toinen multakasojen rakentaja on vesimyyrä.

– Pitää muistaa, että moni näistä keinoista on tarkoitettu myyrien kuten vesimyyrän torjumiseen. Ihmiset usein sekoittavat kontiaisen myyriin, johon nämä eivät tepsi, kertoo Heikki Henttonen.

– Vesimyyristä on paljon enemmän haittaa. Ne syövät kasvien ja esimerkiksi omenapuiden juuria, kertoo vastaava puutarhuri Maija Koski.

Kontiainen ei ole tuhoeläin. Suurin haitta vaikuttaakin olevan esteettinen pihan omistajalle. Laki kieltää kontiaisen hävittämisen tappamalla rauhoittamisen nojalla. Yksilönavoksi on määitelty 17 euroa.

Lähteet: Lappeenrannan kaupungin vastaava puutarhuri Maija Koski

FT, metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen

Suomen nisäkkäät, Otava, 2016

http://yle.fi/uutiset/3-9592562
 
itse tein sähköisen myyränpyydyksen:50-70mm viemäriputkea noin 15cm pätkä,puoleenväliin porasin putken vastakkaisille puolille kaksi 2mm reikää,työnsin molemmista reijistä pienet naulat joiden väliin jää noin 2 senttiä,molempien naulojen kantoihin kolvasin kiinni sähköjohdot ja vedin reilusti eristysnauhaa putken ympäri naulankantojen ja johtojen päälle eristämään lisäksi kytkin naulan kantoihin pienen lampun joka palaa kokoajan ja siitä näkee kun myyrä on mennyt vastuksiin lamppu sammuu ja vikavirtasuojaus on lyönnyt pois päältä.kaivoin myyrän käytävän esiin ja laitoin putken "jatkeeksi"käytävälle.paras saalis ollut 8 myyrää vuorokaudessa ja ei pienemmätkään myyrät selviä tästä loukusta niin kun käy yleensä rotan,hiiren,piisaminraudoissa ym loukuissa.vähän vaatii sorminäppäryyttä valmistaminen mutta on tosi yksinkertainen valmistaa.
Vaan kumpa heti työntää maata täyteen, liekö meillä fiksumpi myyrä ??
Ei mene loukkuihinkaan, vaan työntää multaa täyteen.
Teki piipparin viereen uuden reiän, kun tukin sillä entisen.
 
Puutarhaunelmia- ohjelmassa on ollut Ulla Lehtonen haastateltvana. Oliko hänellä siihen mitään ohjetta, kuka muistaa?

"Ulla Lehtonen on luomukotipuutarhuri, tietokirjailija, toimittaja, keruutuoteneuvoja ja suosittu kiertävä luennoitsija.
Vuodesta 1981 lähtien hänellä on ollut luonnonmukaisesti viljeltyjä kotipuutarhaviljelmiä ja kirjoissa esitetyt omat kokemukset, mm. maustekasvien viljely ja käyttökokemukset ovat syntyneet siellä.

Hänen omien sanojensa mukaan oli uran alkuvaiheessa tärkeintä yhteistyö professori Toivo Rautavaaran kanssa,
mm. Terve elämä lehden toimituksessa.
Prof. Rautavaara myös kannusti Ullaa kirjoittamaan ”Ullan maustekasvimaa” kirjan, jota pidetään alan suomalaisena klassikkona.

Useampien tunnustusten jälkeen hänet palkittiin
Suomen Tietokirjailijoiden Warelius-palkinnolla v. 2009.

Hän on kirjoittanut itse 12 teosta ja on ollut mukana yhdeksässä muussa kirjassa. Muutamista kirjoista on valmistettu myös videoita.

Ulla Lehtosen kirjoissa käsitellään luonnonmukaista viljelyä, kotipuutarhan hoitoa, vihanneksia, mauste- ja rohdoskasveja sekä luonnon eri hyötykasveja. Jotkut kirjat on käännetty viroksi.

Asiallisesta, kannustavasta ja ihmisläheisestä tyylistään johtuen hän on ollut suosittu pakinoitsija eri lehdissä,
mm. Eläkeläinen,
Kotipuutarha,
Warkauden lehti
ja Helsingin Sanomat.
TEE-lehden vakituisena avustajana hän oli yli 25 vuotta.
”Uskonkin, että kirjoillani, luennoillani, TV- ja radiosarjoillani on ollut erittäin suuri merkitys yrttikasvien käytön lisääntymiselle maassamme”.

Ulla Lehtonen on ollut aktiivinen yhteiskunnallisissakin tehtävissä (Varkauden kaupunginvaltuusto,
Varkauden Luonnonystävät ry:n hallitus).
Hän on myös kymmenkertainen mummo, joka puutarhanhoidon, uusien reseptien kokeilun ja jatkuvan kirjoittamisen lomassa ennättää järjestää hauskoja tempauksia niin pienille kuin isommillekin lapsille. Hän pyrkii siirtämään viljelyperinnettä myös lapsille ja nuorille, vuodesta 2003 lähtien hän on pitänyt ”Ulla-mummon yrttiklinikkaa” Vekara-Varkaus viikoilla.

Ulla Lehtisen kirjallinen tuotanto esitellään Taulukossa 5. Taulukossa esitettyjen kirjojen lisäksi kirjailija on osallistunut muiden toimittajien tai kirjailijoiden teoksiin, mm.
Lautasella kemikaaleja (Suomen Luonnonsuojelun Tuki, 1984),
Syö paremmin, elä terveemmin (Valitut Palat, 1984),
Gastronominen kalenteri 1987 (Yrityskuva 1986),
Palstaviljely ja sen kansantaloudellinen merkitys (Maatilahallitus, 1984),
Kodin suuri puutarhatieto, osa 3.(WSOY, 1986),
Terveen elämän salaisuudet (WSOY 1987),
Luonnonmukainen vihannesviljely (Hyötykasviyhdistys ry, 1989)."
-täältä tuo teksti -
 

Yhteistyössä