|O
Tää on nyt v tälläinen vaikeasti selitettävä juttu, mutta kaikki alkoi siitä, kun meillä nää pojankossit (9 ja 10v) keksivät taas kerran tehdä kiusaa siskolleen ja piilottivat hältä kengät.
Kenkiä ei löytynyt mistään, ja kossit vaan vääntelivät naamaansa ja ilmeilivät muutenkin typeriä, kun asiasta kysyi.
Mie sit mieheltä kysyin, että hoitaako kenkähomman (siis patistaa pojat hakemaan kengät, koska niitä tarvitaan huomenna aamusta ) vai hoitaako pienten iltatoimet.
Hän hoitaa pojat, vastasi... ja mie aloin touhuta pienten iltatoimia.
Sit mie saan pienet valmiiksi ja mies häviää saunaan. Mie hihkaisen perään, jotta kelpaako seura. "Kelpaa!" vastataan, ja mie sit ison tytön pyydän alas katsomaan telkkaa, ja samalla vähän pieniä varten kuulolle. Painelen miehen perässä ulkosaunaan. Pääsen lauteille, ja mies kysyy: "Selvisko kenkäsoppa?"
Mie siihen, että "Sunhan se piti... Itsehän sie sanoit..." ja se s olla virhe :ashamed:
Mies alkoi huutaa ja raivpta, että kun HÄN ei saa käydä edes saunassa, HÄNEN kuuluu hoitaa KAIKKI hommat, kuinka HÄNTÄ taas syytetään, kun joku asia ei ole kunnossa jne. :snotty:
Mulle riitti... mie painelin samantien ulos saunasta, puin vaatteet takas päälleni ja hain pojat kuulusteluun "Missä kengät" Ensin mie sain osakseni virneitä ja silmien pyörittelyä, älämölöä ja muuta yhtä viisasta. Sit pojat alkoivat syyttää toinen toisiaan: "Toi vei, toi piilotti." "Ei ku toi, mie en tehny mitään." :kieh:
Sit just ku vastarinta alkoi murtua, mies tulee saunasta ja alkaa sen jumalattoman huutamisen ja asian selvittelyn huutamalla :/ Pojat menee taas sekaisin... kuka kyselee, ja kummalle uskaltaa tunnustaa. Isä huutaa ja äiti kyselee... mutta kun se huutava isä on siinä vieressä, niin ei uskalla avata suutaan: "Ei olla tehty mitään, ei varmasti!" alkaa taas.
Mie miehelle sit totesin, että "Nyt mie selvitän asiaa, hän saa olla hyvä ja mennä muualle!" Siitä mies sai viimeisen kimmokkeen, ja lähti olohuoneeseen. Sieltä huuteli mulle, että "Kun menee taas koko viikonloppu piloille, hän tietää sen jo etukäteen. Että minä siis olen pahalla päällä, ja mie en viitsi edes siivota... HÄN joutuu TAAS tekemään kaiken!"
Mie siinä itkua nieleskellen sit sain pojilta tunnustuksen, että kengät on sullottu eteisessä yhteen kassiin... syvälle. Siinä kassissa on naapuriin meneviä pieniä vaatteita meiltä. No siellähän ne oli.
Mie saattelin pojat yläkertaan, lyötiin kättä päälle ja sovittiin, että jekkuja saa tehdä, mutta ihan tuollaista ilkeyttä ei suvaita... Se ei oo kivaa omallekkaan kohdalle, jos aamulla ei löydy lenkkareita ja koulussa on pesisturnaus sinä päivänä.
Mie palasin alas, ja sanoin, että homma on selvä. Tuo ei vaan murrosiältään saa taas puhutuksi... Häntä on nyt taas ilmeisesti loukattu, tai jotain. No vi**u joo, mie en viime perjantaina isoa siivoa tehnyt, kun pikkutytöt oli aika hurjan kipeitä, ja aika meni heidän kanssaan, mutta ei täällä silti paskaan hukuta! Mie en tiiä... mie en jaksa ees ajatella... Mutta oikeesti, mitä hittoa mie teen miehellä, joka on kun kolmas murkkuikäinen tässä sakissa. No oikeesti, kyllä mie tuota miestä rakastan, mutta sen tempaukset on välillä kyllä pahempia kun noiden kossien. Että näin, ilmeisesti tuo mies on päättänyt nukkua sohvalla, kun raahasi sinne tyynyt ja peitotkin :/
Tää on nyt v tälläinen vaikeasti selitettävä juttu, mutta kaikki alkoi siitä, kun meillä nää pojankossit (9 ja 10v) keksivät taas kerran tehdä kiusaa siskolleen ja piilottivat hältä kengät.
Kenkiä ei löytynyt mistään, ja kossit vaan vääntelivät naamaansa ja ilmeilivät muutenkin typeriä, kun asiasta kysyi.
Mie sit mieheltä kysyin, että hoitaako kenkähomman (siis patistaa pojat hakemaan kengät, koska niitä tarvitaan huomenna aamusta ) vai hoitaako pienten iltatoimet.
Hän hoitaa pojat, vastasi... ja mie aloin touhuta pienten iltatoimia.
Sit mie saan pienet valmiiksi ja mies häviää saunaan. Mie hihkaisen perään, jotta kelpaako seura. "Kelpaa!" vastataan, ja mie sit ison tytön pyydän alas katsomaan telkkaa, ja samalla vähän pieniä varten kuulolle. Painelen miehen perässä ulkosaunaan. Pääsen lauteille, ja mies kysyy: "Selvisko kenkäsoppa?"
Mie siihen, että "Sunhan se piti... Itsehän sie sanoit..." ja se s olla virhe :ashamed:
Mies alkoi huutaa ja raivpta, että kun HÄN ei saa käydä edes saunassa, HÄNEN kuuluu hoitaa KAIKKI hommat, kuinka HÄNTÄ taas syytetään, kun joku asia ei ole kunnossa jne. :snotty:
Mulle riitti... mie painelin samantien ulos saunasta, puin vaatteet takas päälleni ja hain pojat kuulusteluun "Missä kengät" Ensin mie sain osakseni virneitä ja silmien pyörittelyä, älämölöä ja muuta yhtä viisasta. Sit pojat alkoivat syyttää toinen toisiaan: "Toi vei, toi piilotti." "Ei ku toi, mie en tehny mitään." :kieh:
Sit just ku vastarinta alkoi murtua, mies tulee saunasta ja alkaa sen jumalattoman huutamisen ja asian selvittelyn huutamalla :/ Pojat menee taas sekaisin... kuka kyselee, ja kummalle uskaltaa tunnustaa. Isä huutaa ja äiti kyselee... mutta kun se huutava isä on siinä vieressä, niin ei uskalla avata suutaan: "Ei olla tehty mitään, ei varmasti!" alkaa taas.
Mie miehelle sit totesin, että "Nyt mie selvitän asiaa, hän saa olla hyvä ja mennä muualle!" Siitä mies sai viimeisen kimmokkeen, ja lähti olohuoneeseen. Sieltä huuteli mulle, että "Kun menee taas koko viikonloppu piloille, hän tietää sen jo etukäteen. Että minä siis olen pahalla päällä, ja mie en viitsi edes siivota... HÄN joutuu TAAS tekemään kaiken!"
Mie siinä itkua nieleskellen sit sain pojilta tunnustuksen, että kengät on sullottu eteisessä yhteen kassiin... syvälle. Siinä kassissa on naapuriin meneviä pieniä vaatteita meiltä. No siellähän ne oli.
Mie saattelin pojat yläkertaan, lyötiin kättä päälle ja sovittiin, että jekkuja saa tehdä, mutta ihan tuollaista ilkeyttä ei suvaita... Se ei oo kivaa omallekkaan kohdalle, jos aamulla ei löydy lenkkareita ja koulussa on pesisturnaus sinä päivänä.
Mie palasin alas, ja sanoin, että homma on selvä. Tuo ei vaan murrosiältään saa taas puhutuksi... Häntä on nyt taas ilmeisesti loukattu, tai jotain. No vi**u joo, mie en viime perjantaina isoa siivoa tehnyt, kun pikkutytöt oli aika hurjan kipeitä, ja aika meni heidän kanssaan, mutta ei täällä silti paskaan hukuta! Mie en tiiä... mie en jaksa ees ajatella... Mutta oikeesti, mitä hittoa mie teen miehellä, joka on kun kolmas murkkuikäinen tässä sakissa. No oikeesti, kyllä mie tuota miestä rakastan, mutta sen tempaukset on välillä kyllä pahempia kun noiden kossien. Että näin, ilmeisesti tuo mies on päättänyt nukkua sohvalla, kun raahasi sinne tyynyt ja peitotkin :/