Mun tunteet on niin sekavat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja IlmanNikkiä:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
WHO kuulemma suosittelee kahden vuoden ikäeroa lapsille, siis sisaruksille. just sen takia, että kukin lapsi saisi vuorollaan olla se perheen vauva. itse huomasin, että meillä 3. lapselle oli tosi kova paikka, kun neljäs lapsi syntyi. kolmonen oli silloin vähän vajaa kaksí vuotta...

Laitatko linkin tähän suositukseen??

valitettavasti en pysty linkkiä laittamaan. kunhan tuon suosituksen olen jostain lukenut. ja se on ihan faktaa, uskokoon ken tahtoo. mut kun omaa lastani katson, niin tosiaan olisin vähän seuraavan lapsen tuloa lykännyt. terapiassa käydään tuon kolmosen kanssa, eikä varmaan ihan helppo juttu ole.. :(

Anteeksi jos kuulostan töykeältä, mutta tuskin se terapian tarve pelkästään pikkusisaruksesta johtuu.. Tai sitten vanhemmat ei ole hoitaneet asiaa mitenkään kauhean loistavasti. Aika paljon on perheitä joissa lapset on pienillä ikäeroilla eikä jokainen isosisarus terapiassa joudu ravaamaan..

Ap:lle: Meillä tulee ikäeroa 1v3-4kk riippuen milloin tää tosikko nyt haluaa ulostautua yksiöstään. Tottakai on välillä hieman haikea olo että pienokainen ei kohta ole enää ainokainen, toisaalta olen älyttömän onnellinen että heille tulee niin vähän ikäeroa että ovat käytännössä tosi samalla tasolla kehityksessä muutaman vuoden ikäisestä eteenpäin ja yhteisiä leikkejä ym. on varmasti helppo keksiä.

Kaikkea ei aina voi suunnitella kalenterin kanssa. Lapsia tulee vahingossa ja välillä niitä ei tosiaan tule vaikka haluttaisi. Kun olet saanut omat tunteesi selviksi, toimikaa sen mukaan. Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa, vanhemmista se on eniten kiinni miten vanhemmat lapset perheessä huomioidaan kun uusi jäsen tulee. Sitä kautta lapsen suhtautumista, mustasukkaisuutta jne. pystyy edes jotenkin auttamaan.

syyllistävä asenteesi ei auta minua ja perhettäni yhtään. lapsemme hoidan niin kuin parhaaksi näen, hänen etunsa on nytkin ensimmäisenä. kaikkeni teen, jotta asiat olisivat hänellä jatkossa paremmin. toivottavasti sinulle ei koskaan tule mitään vaikeuksia elämässä...ettei vaan oma käsityksesi täydellisestä vanhemmuudestasi kokisi kolausta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja IlmanNikkiä:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
WHO kuulemma suosittelee kahden vuoden ikäeroa lapsille, siis sisaruksille. just sen takia, että kukin lapsi saisi vuorollaan olla se perheen vauva. itse huomasin, että meillä 3. lapselle oli tosi kova paikka, kun neljäs lapsi syntyi. kolmonen oli silloin vähän vajaa kaksí vuotta...

Laitatko linkin tähän suositukseen??

valitettavasti en pysty linkkiä laittamaan. kunhan tuon suosituksen olen jostain lukenut. ja se on ihan faktaa, uskokoon ken tahtoo. mut kun omaa lastani katson, niin tosiaan olisin vähän seuraavan lapsen tuloa lykännyt. terapiassa käydään tuon kolmosen kanssa, eikä varmaan ihan helppo juttu ole.. :(

jos WHO suosittaa 2 vuoden ikäeroa ja teidän kolmonen oli melkein 2 vuotta, niin tuskin ne terapiat siitä ikäerosta johtuvat. Sanot vaan itsellesi tuollaista höpinää. siis valehtelet itsellesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja IlmanNikkiä:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
WHO kuulemma suosittelee kahden vuoden ikäeroa lapsille, siis sisaruksille. just sen takia, että kukin lapsi saisi vuorollaan olla se perheen vauva. itse huomasin, että meillä 3. lapselle oli tosi kova paikka, kun neljäs lapsi syntyi. kolmonen oli silloin vähän vajaa kaksí vuotta...

Laitatko linkin tähän suositukseen??

valitettavasti en pysty linkkiä laittamaan. kunhan tuon suosituksen olen jostain lukenut. ja se on ihan faktaa, uskokoon ken tahtoo. mut kun omaa lastani katson, niin tosiaan olisin vähän seuraavan lapsen tuloa lykännyt. terapiassa käydään tuon kolmosen kanssa, eikä varmaan ihan helppo juttu ole.. :(

Anteeksi jos kuulostan töykeältä, mutta tuskin se terapian tarve pelkästään pikkusisaruksesta johtuu.. Tai sitten vanhemmat ei ole hoitaneet asiaa mitenkään kauhean loistavasti. Aika paljon on perheitä joissa lapset on pienillä ikäeroilla eikä jokainen isosisarus terapiassa joudu ravaamaan..

Ap:lle: Meillä tulee ikäeroa 1v3-4kk riippuen milloin tää tosikko nyt haluaa ulostautua yksiöstään. Tottakai on välillä hieman haikea olo että pienokainen ei kohta ole enää ainokainen, toisaalta olen älyttömän onnellinen että heille tulee niin vähän ikäeroa että ovat käytännössä tosi samalla tasolla kehityksessä muutaman vuoden ikäisestä eteenpäin ja yhteisiä leikkejä ym. on varmasti helppo keksiä.

Kaikkea ei aina voi suunnitella kalenterin kanssa. Lapsia tulee vahingossa ja välillä niitä ei tosiaan tule vaikka haluttaisi. Kun olet saanut omat tunteesi selviksi, toimikaa sen mukaan. Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa, vanhemmista se on eniten kiinni miten vanhemmat lapset perheessä huomioidaan kun uusi jäsen tulee. Sitä kautta lapsen suhtautumista, mustasukkaisuutta jne. pystyy edes jotenkin auttamaan.

syyllistävä asenteesi ei auta minua ja perhettäni yhtään. lapsemme hoidan niin kuin parhaaksi näen, hänen etunsa on nytkin ensimmäisenä. kaikkeni teen, jotta asiat olisivat hänellä jatkossa paremmin. toivottavasti sinulle ei koskaan tule mitään vaikeuksia elämässä...ettei vaan oma käsityksesi täydellisestä vanhemmuudestasi kokisi kolausta...

Sä voit kuvitella asenteeni ihan sellaiseksi kuin haluat, rivien välistä on turha lukea sellaista mitä siellä ei ole. Mä en tilasteestasi tiedä ja uskon että teet parhaasi, musta vaan kuulostaa todella absurdilta että sä syytät lapsen terapian tarvetta pikkusisaruksen liian aikaisella tulolla.

Sun asenteesi mun "täydellistä" vanhemmuutta kohtaan on lähinnä hupaisa. Voin lohduttaa että on sitä vastoinkäymisiä aika paljon ollut ja elämä on opettanut että harmaan sävyjä on aika pirusti siinä mustan ja valkoisen välissä.

Parempaa jatkoa sulle ja toivottavasti lapsen ongelmat helpottaa, oli sitten kyse mistä tahansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
vielä lisään sen verran, että vaikka pieni ikäero jollain lapsella toimisikin, niin ei se silti tarkoita että se olisi lapselle yleensä mitenkään suositeltavaa. lapsi tarvitsee äitinsä huomiota hyvin paljon alle 2-vuotiaana ja monta vuotta vielä senkin jälkeen! varsinkin herkkä, temperamentiltaan hitaasti lämpiävä lapsi. älkää syyttäkö heti vanhempia, ei todellakaan ole äidin "vika", jos lapsi n häneen kiintynyt!!! täytyy ihmetellä tuollaista ajatuksenjuoksua..

Entäs ne lukuisat lapset jotka laitetaan hoitoon reilusti alle 2-vuotiaina? He eivät todellakaan saa äitinsä huomiota kovinkaan montaa tuntia päivässä, todennäköisesti huomattavasti vähemmän kuin äidin, joka hoitaa kotona sekä alle 2-vuotiasta esikoista että vauvaa. Eikö heidänkin pitäisi kärsiä suunnattomasti tästä? Silti se on ihan hyväksyttävää että talouden takia lapset ovat 9h päivässä muiden hoidossa.
 
Nykyään naiset ovat kauheita vauvantekokoneita. Kroppa tarvitsee aikaa palautuakseen ja esikoinen tarvitsee äitiänsä 3-4 vuoteen asti. Yksi vauva kerrallaan, hyvät naiset!! Ei todellakaan tee hyvä perhedynamiikalle ruveta joka vuosi sikiämään.

Ap, tuntemuksesi kertovat totuuden: Sinä pettäisit esikoisesi jos rupeat nyt tekemällä tekemään hänelle kilpailijaa. Kuuntele sisintäsi! Odota, kunnes esikoinen on tarpeeksi vanha että perheessä on taas tilaa vauvalle. 2,5-5v on sopiva ikäero. Alle 2v on liian vähän. Eihän taapero edes puhu kunnolla, saatikka pue itseänsä tai ole itsenäinen vessa-asioidensa suhteen. Yksi. Vauva. Kerrallaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
vielä lisään sen verran, että vaikka pieni ikäero jollain lapsella toimisikin, niin ei se silti tarkoita että se olisi lapselle yleensä mitenkään suositeltavaa. lapsi tarvitsee äitinsä huomiota hyvin paljon alle 2-vuotiaana ja monta vuotta vielä senkin jälkeen! varsinkin herkkä, temperamentiltaan hitaasti lämpiävä lapsi. älkää syyttäkö heti vanhempia, ei todellakaan ole äidin "vika", jos lapsi n häneen kiintynyt!!! täytyy ihmetellä tuollaista ajatuksenjuoksua..

Entäs ne lukuisat lapset jotka laitetaan hoitoon reilusti alle 2-vuotiaina? He eivät todellakaan saa äitinsä huomiota kovinkaan montaa tuntia päivässä, todennäköisesti huomattavasti vähemmän kuin äidin, joka hoitaa kotona sekä alle 2-vuotiasta esikoista että vauvaa. Eikö heidänkin pitäisi kärsiä suunnattomasti tästä? Silti se on ihan hyväksyttävää että talouden takia lapset ovat 9h päivässä muiden hoidossa.

Mun mielestä ei todellakaan ole hyväksyttävää...
 

Yhteistyössä