mulle tehtiin vikko sitten abortti. itkettää.

["Mere"]

mieheni ei tiedä asiasta. olemme siis naimisissa. olemme aina rehellisiä toisillemme mutta kun huomasin olevani raskaana menin ihan shokkiin enkä tiennyt mitä tehdä. kukaan muu ei tiedä tästä. miten voin ikinä katsoa miestäni silmiin? tuntuu niin pahalle.

 

["siis"]

:O

 

[Eedla]

Ei voi olla totta. Pakko olla provo.

 

[Deleted member 70007]

Kerro sille. Helpottaa kyllä.
Mutta en tiedä, ei ole kovin reilua mennä tekemään abortti kertomatta miehelle edes raskaudesta.

 

[hellsbells]

melekosta

 

["Mere"]

Kerro sille. Helpottaa kyllä.
Mutta en tiedä, ei ole kovin reilua mennä tekemään abortti kertomatta miehelle edes raskaudesta.

olen ihan paniikissa ja minulla on paha olla. tiedän että tein väärin kertomatta miehelle. mies on aavistellut jotakin sillä pari päivää hän on sanonut etten käyttäydy normaalisti. sanoi minulle viimeksi puhelimessa normaalilla äänensävyllä että jos minulla on toinen niin ei anna anteeksi koskaan ja aiomme jutella asioista kunhan hän tulee työmatkalta. minulla ei siis ole toista miestä.

 

["Syy"]

Miksi teit abortin?

 

[adfgh]

taas jäi yksi lapsi saamatta elää...

 

[Tapiontytär]

Jos parisuhteesi on kunnossa, millä perustein hait aborttia?

Toi on kyllä petoksista ihan se pahin mahdollinen mitä osaan kuvitella..

 

["Mere"]

[QUOTE="Syy";26757525]Miksi teit abortin?[/QUOTE]

en ole yksinkertaisesti valmis äidiksi. en henkisesti enkä fyysisesti. sairastin nuorempana vakavan masennuksen joka on nyt tullut takaisin. olen yrittänyt itsemurhaakin jo kahdesti.

 

[Tapiontytär]

Kerro sille. Helpottaa kyllä.
Mutta en tiedä, ei ole kovin reilua mennä tekemään abortti kertomatta miehelle edes raskaudesta.

Noinkohan helpottaa, tunnen kaksikin miestä jolle on tehty noin jo vuosia sitten. Suhteet (toinen avo-, toinen avioliitossa) päättyi siihen paikkaan ja miehet kantavat edelleen kaunaa, toinen jopa viettää muistopäivää joka vuosi.

 

[Eedla]

[QUOTE="Mere";26757573]en ole yksinkertaisesti valmis äidiksi. en henkisesti enkä fyysisesti. sairastin nuorempana vakavan masennuksen joka on nyt tullut takaisin. olen yrittänyt itsemurhaakin jo kahdesti.[/QUOTE]

No ei käyny mitenkään puhua miehen kanssa asiasta ennen abortin tekoa? :O Ja ehkä jatkossa kannattaa pitää selibaattia taikka katkaista piuhat ettei tarvi enää moiseen tehdä - mikäli miehesi nyt enää ees haluaa sinun kanssasi jatkaa.

 

["öö"]

Mä olen sanaton..ja valitettavasti ap syysi eivät ole selityksiä teollesi. Oletko hakenut apua masennukseen?

 

["Mere"]

No ei käyny mitenkään puhua miehen kanssa asiasta ennen abortin tekoa? :O Ja ehkä jatkossa kannattaa pitää selibaattia taikka katkaista piuhat ettei tarvi enää moiseen tehdä - mikäli miehesi nyt enää ees haluaa sinun kanssasi jatkaa.

mieheni tietää masennuksesta ja itsemurhayrityksistä. jo seurusteluaikana sovimme että mietimme lasta vain jos kaikki asiat ovat kunnossa. en halua että hän jättää minut. jos kerron niin toivon hänen ymmärtävän tilanteeni. muuta en voi tehdä enää.

 

["Mere"]

[QUOTE="öö";26757608]Mä olen sanaton..ja valitettavasti ap syysi eivät ole selityksiä teollesi. Oletko hakenut apua masennukseen?[/QUOTE]

olen hakenut ja ollut sairaalahoidossa.

 

[Eedla]

[QUOTE="Mere";26757617]mieheni tietää masennuksesta ja itsemurhayrityksistä. jo seurusteluaikana sovimme että mietimme lasta vain jos kaikki asiat ovat kunnossa. en halua että hän jättää minut. jos kerron niin toivon hänen ymmärtävän tilanteeni. muuta en voi tehdä enää.[/QUOTE]

Mutta mikä ihme esti kertomasta miehelle: "hei, olen raskaana ja haluan abortin siitä ja siitä syystä?" :O Mikset voinut kertoa asiasta miehellesi ENNEN abortin tekoa? VOisi mies ottaa sen vähän paremmin kuin näin päin. Mutta eipä sulla enää vaihtoehtoja ole. Toivotan onnea matkaan. Ja muista jatkossa riittävä ehkäisy kunnes tilanne on niin hyvä että lapsi voi tulla.

 

["vvv"]

Abortti on paras vaihtoehto silloin kun tuntuu ettei kykene lasta tekemään. Vahinkoraskauksia sattuu, vaikka ehkäisykin olisi. Hyvää vointia sinulle ap. Eikä kannata potea huonoa omaatuntoa, joskus on tehtävä ratkaisuja, joista ei olisikaan kovin ylpeä. :hug:

 

[häntä pystyyn ap]

Kyllä sun kannattaa miehelle kertoa. Älä välitä täällä näistä täydellisistä äideistä jotka eivät koskaan panikoi ja koittaa syyllistää sua parhaasi mukaan. Teit kuten itse näit parhaaksi, se on oikeutesi. Pidä jatkossa huoli myös itsestäsi ja hae apua jos tuntuu, ettet yksin jaksa. Mielestäni miehesi tehtävänä on tukea ei syyllistää sinua. Jos hän syyllistää tee omat johtopäätöksesi parisuhteesta.

 

[Eedla]

Niin kumpaa sää itket, sitä itse aborttia vai sitä että teit sen mieheltä salaa?

 

[AikaKaukanaTäydellisestä]

Sitä saa mitä tilaa joten turha vinkua nyt.

 

["Mere"]

Mutta mikä ihme esti kertomasta miehelle: "hei, olen raskaana ja haluan abortin siitä ja siitä syystä?" :O Mikset voinut kertoa asiasta miehellesi ENNEN abortin tekoa? VOisi mies ottaa sen vähän paremmin kuin näin päin. Mutta eipä sulla enää vaihtoehtoja ole. Toivotan onnea matkaan. Ja muista jatkossa riittävä ehkäisy kunnes tilanne on niin hyvä että lapsi voi tulla.

kun huomasin olevani raskaana menin aivan paniikkiin. onneksi mieheni ei ollut kotona tuolloin. panikoin niin että melkein tein sillä hetkellä taas uuden itsemurhayrityksen. en kuitenkaan tehnyt niin vaan harkitsin aborttia.

 

[näin]

Mutta ymmärsit varmaan aborttiin mennessä, että mitä menet tekemään

 

[salaattipupu]

Hyvä että tunnistat oman vointisi ja jso olet nyt pahasti masentunut niin ethän tuohon tilanteeseen voi vauvaa ottaa. mutta, mielestäni teit todella ruman tempun miehellesi kun menit ottamaan abortin etkä kertonut ensin hänelle että olisitte voineet yhdessä keskustella asiasta. Miksi et kertonut? Pelkäsitkö että miehesi olisi halunnut pitää lapsen? Tuollaisen asian salaaminen ei kanna pitkälle ja huonontaa oloasi entisestään. Puhu miehellesi asiasta heti kun hän tulee kotiin.
Itse en voisi ikipäivänä tehdä samanlailla miehelleni mutta tehty mikä tehty. Nyt vaan asia pitäisi selvittää. Voimia siihen.

 

[Kais]

Kyllä siun olis pitäny kuitenkin kertoa miehelle raskaudesta ennen kuin päätit tehä abortin.

 

[Just joo....]

Sitä saa mitä tilaa joten turha vinkua nyt.

Korjaus edellisen puheenvuoron nimimerkkiin:

Terveisin nimimerkki Erittäin lähellä täydellistä (gröhöm!!!) Kiva että sunlaisia empaattisia ihmisiä on olemassa. Ethän ole huono äiti ja opeta tuota empatiaasi lapsillesi????