Mulla on suhde...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja se toinen nainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja guu:
Alkuperäinen kirjoittaja Lode84:
Alkuperäinen kirjoittaja elämä on:
Alkuperäinen kirjoittaja Lode84:
No onneksi frendis pääsee eroon susta ja miehestään sitten. Onkin varmaan ansainnut paljon parempaa.
Ja onnea vaan valitsemallasi tiellä.

katkeraa tilitystä. Tiesitkö että sellaista sattuu ? ja tuo on lievimmästä päästä nykyään, että ihastuu/ rakastuu kaverin mieheen. Ei tunteille aina voi mitään. Pitäisi osata ajatella asioita monelta kantilta. Tietenkään en tarkoita, että se on oikein. Mutta mikä sitten on oikein?
Jos se mies nyt on rakastunut ap:hen onko se väärin? Entä jos he olisivat alkaneet seurustella vasta sitten kun mies olisi eronnut. Olisiko tämä kaveri silloinkaa hyppinyt riemusta? Välillä näitä asioita sattuu.

En oikeastaan voi olla katkera, koska minua ei ole koskaan jätetty/petetty tuolla tavalla.

Mutta, itse en ainakaan periaatteesta alkaisi seurustelemaan/panemaan tai mitä ikinä kaverini miehen kanssa, vaikka olisi kuinka ihana. Vähän jotain selkärankaa pitää aikuisella ihmisellä olla ja ajatella vähän omaa napaansa pidemmälle "kun mä oon niiiin rakastunut ja mä nyt haluun niiiin alkaa seukkaan mun kaverin miehen kanssa ym."

Ei ne ihanat miehet maailmasta lopu. Voi sitä toisinkin valita, kuin kaverinsa miehen/vaimon.

Eli sen miehenkin on ihan pakko olla sen naisen kanssa, koska se mies ei saa rakastua kehenkään. Eikä näköjään ajatella omilla aivoillaan....Onko ne teidän miehet sellasia, että ne vaan seuraa teitä ja toistelee kyllä kulta niin kulta en tiedä kulta. Te sanotte istu niin mies istuu, tule keittiöön! ja mies tulee keittiöön. Tämmösen kuvan näistä "demokraattisista" suhteista saa kun tätä palstaa lukee.

Ei miehen tarvi olla mikään spanieli vaan sen verran MIES että ennenku alkaa muhinoimaan toisen naisen kanssa eroaa edellisestä! Jos ei toista rakasta niin sen verran pitäis kunnioittaa lastensa äitiä että lähtee suhteesta ennenkuin hommaa uuden suhteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minerva McGarmiwa:
Joku on taas menny vanhaan: "Vaimo on kamala, ei se ymmärrä yhtään, ei meillä seksiä ole ollut useampaan vuoteen... Mut kyl sä olet mun elämäni rakkaus, juujuu kyl mä jätän vaimoni, mut en just nyt ku...."

Juu, jotkut on helppoja. :laugh:
 
Voi ei, mä en ymmärrä näitä tapauksia.
Miten voit alkaa olemaan noin moraalittoman miehen kanssa?
Etkö vaadi "tasokkaampaa" miestä? Sellaista, jolla on itsevarmuutta hoitaa edelliset suhteensa ensin loppuun, ja katsella sen jälkeen uusia? Vai etkö välitä? Tiedätkö, että mielenkiintosi luultavasti lopahtaa sen jälkeen, jos saat miehesi kokonaan itsellesi. Nyt sulla on sellainen "kielletyn hedelmän maku", joka tekee miehestä houkuttelevamman.
Mä en voisi sekaantua varattuun mieheen, koska mielessä kummittelis koko ajan, että miten se mies voi pettää vaimoaan ja olla tollanen selkärangaton p**ka...
Mutta kukin tyylillään. Toivotaan, että kaikki viisastuu...
 
Ap, jos mies todellisuudessa haluis olla sun kanssa eikä vaimonsa, miksei ole, mikä estää?

Tohon kulminoituu sun kysymyksen pointti. Joko mies ei halua jättää vaimoaan, tai sit ei halua olla sun kanssa. Muutenhan ois jo vaihto tehtynä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kukka:
Alkuperäinen kirjoittaja guu:
Alkuperäinen kirjoittaja Lode84:
Alkuperäinen kirjoittaja elämä on:
Alkuperäinen kirjoittaja Lode84:
No onneksi frendis pääsee eroon susta ja miehestään sitten. Onkin varmaan ansainnut paljon parempaa.
Ja onnea vaan valitsemallasi tiellä.

katkeraa tilitystä. Tiesitkö että sellaista sattuu ? ja tuo on lievimmästä päästä nykyään, että ihastuu/ rakastuu kaverin mieheen. Ei tunteille aina voi mitään. Pitäisi osata ajatella asioita monelta kantilta. Tietenkään en tarkoita, että se on oikein. Mutta mikä sitten on oikein?
Jos se mies nyt on rakastunut ap:hen onko se väärin? Entä jos he olisivat alkaneet seurustella vasta sitten kun mies olisi eronnut. Olisiko tämä kaveri silloinkaa hyppinyt riemusta? Välillä näitä asioita sattuu.

En oikeastaan voi olla katkera, koska minua ei ole koskaan jätetty/petetty tuolla tavalla.

Mutta, itse en ainakaan periaatteesta alkaisi seurustelemaan/panemaan tai mitä ikinä kaverini miehen kanssa, vaikka olisi kuinka ihana. Vähän jotain selkärankaa pitää aikuisella ihmisellä olla ja ajatella vähän omaa napaansa pidemmälle "kun mä oon niiiin rakastunut ja mä nyt haluun niiiin alkaa seukkaan mun kaverin miehen kanssa ym."

Ei ne ihanat miehet maailmasta lopu. Voi sitä toisinkin valita, kuin kaverinsa miehen/vaimon.

Eli sen miehenkin on ihan pakko olla sen naisen kanssa, koska se mies ei saa rakastua kehenkään. Eikä näköjään ajatella omilla aivoillaan....Onko ne teidän miehet sellasia, että ne vaan seuraa teitä ja toistelee kyllä kulta niin kulta en tiedä kulta. Te sanotte istu niin mies istuu, tule keittiöön! ja mies tulee keittiöön. Tämmösen kuvan näistä "demokraattisista" suhteista saa kun tätä palstaa lukee.

Ei miehen tarvi olla mikään spanieli vaan sen verran MIES että ennenku alkaa muhinoimaan toisen naisen kanssa eroaa edellisestä! Jos ei toista rakasta niin sen verran pitäis kunnioittaa lastensa äitiä että lähtee suhteesta ennenkuin hommaa uuden suhteen.



Just niin. Ja jos mies ei heti alkutaipaleella eroa, niin harvemmin se sitä tekee kuukausien ja vuosien päästä. Rakkauden ensihuumassa se on helpoin se ero ottaa, sitten kun on tottunut elämään kaksoiselämää ja suurin huuma hellittänyt, ei enää ookkaan rohkeutta tai halua tehdä ykkösestä entistä. Ja sen verran se tosirakkaus malttaa odottaa, että ensin selvitetään entiset suhteet entisiksi.
 
Joskus elämä vain voi olla niin vaikeaa että puolisot eivät eroa, vaikka ehkä se olisi parasta. Siis jos rakkaus on loppunut ja muut syyt vain pitää yhdessä. Nimimerkillä 20 vuotta naimisissa ja vain yhteinen yritys pitää yhdessä.
 

Yhteistyössä