Muita pieni painoisten lasten äitejä..

[Hanneli-78]

Meillä on kohta 9 kuukautinen tyttö, joka painaa tällä hetkellä n. 6800 kg ja on n. 69 cm pitkä. Syömiset ovat olleet jo kuukauden verran sitä sun tätä ja paino laskikin yhdessä vaiheessa 170 grammaa. Välillä syöminen on yhtä taistelua. Välillä tuntuu, että olen huono äiti, kun en saa lastani syömään.

Neuvolassakin olivat jo huolissaan tytön painon laskusta ja vihjailivat nenämahaletkun laittamisesta. Tämän tiimoilta olimme taysissa käynnillä ja meidän pitikin mennä osastolle syömistä reenailemaan. Tyttö on ollut jo kolme viikkoa flunsassa ja syönyt kuurin korvatulehdukseen. Sairaalassa lääkäri huomasi, että nyt toinenkin korva oli tulehtunut ja saimme uuden lääkekuurin. Eli osastolle emme sitten joutuneetkaan ja nyt yritämme taas saada ayömisen käyntiin täällä kotona.

Voi olla, että huoleni on ihan turhaa, mutta tuntuu, että joka suunnalta painostetaan ja ihmetellään lapsen huonoa syömistä. Olisi kiva kuulla kokemuksia ja kommentteja muilta huonosti syövien ja/tai pieni painoisten lasten vanhemmilta.

 

[SuukkoSuulle]

Meil on 9,5kk poika, painaa 7070g ja on 71cm pitkä. Justiinsa sopiva :heart: Aiemmin joskus ei syöny kunnolla laisinkaan, mut nykysi syö oikein hyvin

 

[Napsu09]

Meillä meni just 1-vuotisneuvolassa 70cm rikki, painoa 7.7kg. Esikoinen oli kyllä vielä pienempi, mutta kasvoi tasaisesti ja söi tosi hyvin. Tän kakkosen kanssa syöminen on ollut vaikeampaa. Meillä ruokailuihin on auttanut selvästi se, että lapsi saa itse lusikan käteen ja leipäpalan/kurkkua tms. jota voi itse syödä sillä aikaa kun äiti yrittää syöttää lusikalla. Muuta viihdykettä (leluja tms.) ei meillä ruokapöydässä tarjota ettei mene sirkukseksi. Öljylisä teillä varmaankin on jo soseissa käytössä.

 

[cora85]

On nää suhtautumiset niin erilaisia... Mun tyttö oli n. 7,2kg ja 69cm samanikäisenä. Aina kasvanut n. -15 käyrällä (paitsi ihan alussa). Meille terkkari joskus vihjaili, että pitäiskö ottaa perusverikokeet (kilpirauhas/ keliakia-arvot yms.), mutta sitten peru sanansa nähtyään, kuinka virkeä tyttö on. Meillä ei tuossa iässä syöty vapaaehtoisesti kuin maissinaksuja/ tissimaitoa. Tuntui, että ruokailutilanteet meni aina vaan hullummaks. Käytiin myös ravitsemusterapeutilla, joka kertoi, että nämä pienet saavat muutamasta lusikallisesta tarvitsemansa ravintoaineet ja jotkut saavat energiansa maidosta vielä vuosikkaiksi. Mites teillä imetys/ korvike?
Infektiokierteet verottavat myös suuren osan painonnoususta. Ei sillon voikaan paino nousta, meillä ainakin tulee edelleen totaalinen stoppi syömiselle, jos vähänkin nenä vuotaa.
Syksyllä oli 2 virtsatietulehdusta ja 6 korvatulehdusta, ja painokäyrä laski melkein -20%:iin.
Lastenklinikalla eivät huolestuneet yhtään, sanoivat vaan, että keväällä tilanne on jo ihan toinen.
Meillä tyttö ryhtyi lopulta syömään paremmin n. 13kk iässä sormiruoan avulla. Banaania, parsakaalia, pastaa, raejuustoa, lihapullia... Nykyään myös antaa syöttää ihan nätisti.
Suosittelen kokeilemaan sormiruokaa. Ja en tiedä, onnistuuko teiän tapauksessa kun on jo osastolle ehdoteltu, että antaa olla syömättä, jos on. Meillä meni useampi viikko kamalan kitinän kanssa, mutta lelut, kirjat yms. on nykyään leikkiä varten ei ruokailua.

Tsemppiä
:hug:

 

[Hanneli-78]

Kiitos kaikille vastanneille. Ette arvaakaan, kuinka helpottavaa on kuulla, että on muitakin samanlaisten asioiden kanssa kamppailevia. Meillä varmaan kynnys tolle osastojaksolle ja nenämahaletkulle on matalampi, koska tytöllä on lievä sydänvika. Ei tosin näy yleiskunnossa mitenkään ja sydänlääkärikin oli sitä mieltä, ettei syömisongelmat johdu sydämestä.

Neiti on tosiaan pirteä ja ryömii ympäriinsä ja touhuilee ahkerasti. Verikokeetkin oli kunnossa. Öljylisä meillä on tosiaan käytössä. Ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan ollaan otettu käyttöön myös hiilihydraattilisä. Maidon perään tyttö ei ole oikein koskaan ollut. Rintämaitoa syö enää iltaisin öisin ja aamuisin. Nokkamukista toisinaan pieniä määriä päivällä. Vettä tykkää lipittää varsinkin ruuan kanssa.

Ruokailutilanteet ovat menneet tosiaan ihan hulinaksi viime aikoina, koska leluja on pöytä väärällään, jotta sais likan syömään ees jotain. Ootte kyllä oikeessa, että lähestymistapa on väärä. :ashamed: Sormiruokaakin ollaan kokeiltu, mutta yleensä ruoka löytyy lattialta eikä suusta. Ehkä se siitä, kun jaksaa sitkeesti kokeilla kaikkee mahdollista.

Eipä siina oo auttanut muu kuin antaa olla syömättä, kun suu ei aukea lusikalle. Tuntuu vaan, että vois olla päivä tolkulla syömättä mitään. Vuoden vaihteeseen asti lapsi söi tosi hyvin ja paino nousi tasaisesti, mutta sitten tuli lähes täysi stoppi. No ehkä ajan kuluessa alkaa helpottaa.

Kiitos vielä kaikille kommentoineille. Toki lisääkin kokemuksia olisi kiva kuulla.

 

[esikoisen äiti]

meillä myös pienikokoinen vauva. 8 kk neuvolassa painoa 6500g ja pituutta 67cm. syntyessäänkin tosin vain 3-kiloinen. kasvaa -15 painokäyrällä. syönyt koko ajan reippaasti, täysimetyksellä ja 4,5kk:n iästä lähtien kiinteitä. reipas ja terhakka tyttö, oppi ryömimään jo 5-kuukautisena ja liikkuu tosi paljon. kasvuasiat huolettaneet koko ajan, mutta tyttö ollut terve ja iloinen, niin se helpottaa.

 

[Logotar]

Meidän tyttö painoi

syntyessään 3410g pit. 49cm
6kk iässä 6810g pit. 66 cm
1 v iässä 8540g pit. 73 cm
2v iässä 11,1 kg pit. 83 cm

eli ei mikään suurensuuri neiti ole meilläkään. Mutta ei ole koskaan neuvolassa huolestuttu, perintötekijät kun ovat sellaiset että pieni koko selittyy sillä. Syö hyvin ja liikkuu paljon.

 

[Tsuna]

Meilläkin on pieni vauva. Mitat 8 kk oli 6550 kg ja 68 cm ja 9 kk mitat oli 7090 kg ja 70 cm. Kahdeksan ja yhdeksän kuukauden välillä otimme käyttöön öljylisän ja puuroon korvikejauhon vaikka muuten edelleen rintamaidolla.

Meilläkin lelut on tärkeitä, että pikkuinen edes jotenkin viihtyy ruokapöydässä. Eiköhän niistä sitten irti päästä. Esikoisen kanssa "leikiteltiin" melkein puolitoistavuotiaaksi pöydässä ja sitten se lopetettiin täysin. Hyvin se luopuminen pöydässä leikkimisestä sujui, lopetetaanhan esim. tutin käyttö tai tuttipullo myös jossain vaiheessa.

Muuten vauvamme on virkeä ja liikkuvainen pikkumies.