Muita, jotka eivät saa juuri ikinä lastenhoitoapua tai muutakaan apua? Tarvitsisin vertaistukea.

[juu]

Kuule, meidän lapset on nyt 6 ja 5.

Koskaan ei ole saatu hoitoapua. Kaupungissa asuessamme palkkasimme pari kertaa pakollisten menojen, ultran tms. takia tytöt tunniksi. Olemme joutuneet muuttamaan, joten koskaan ei ole syntynyt suhteita, että saisimme apua tutuilta. Täällä ei ole mll:ää.

Miten olette selvinneet: näennäisesti hyvin.

Mitä vaikutuksia turvaverkon puuttumisella on: tuli ero, suhteet isovanhempiin on katkaistu lähes koonaan, suhteet kaikkiin ystäviin ja sukulaisiin on pinnalliset. Kukaan ei koskaan auttanut meitä, vaikka oli rankkaa. Kaikilla oli oma elämä monta sataa kilometriä meistä. Jokaisella oli omat viikonloppumenot, omat rantalomat lomillaan. Enää ei haluttu kokoontua sukumökille, kun kai pelkäsivät, että joutuvat lastenvahdiksi. Sen kerran kun oltiin siskojen kanssa samalla mökillä, he joivat itsensä käänniin ja lähtivät baariin. Lopetimme mökkeilyn. Oli liian rankkaa pyörittää arkea huonoissa olosuhteissa ja elää eri rytmissä lapsettomien/ isolapsiperheiden kanssa. Meidän lapsi huusi häiritseväsi ammulla valvoneen ja krapulaisen korvaan.

Nyt emme ole väleissä juuri kenenkään kanssa. Kahvilla käymme pikaisesti kerran vuodessa mummolassa, sisko käy kerran vuodessa meillä kahvilla. Lapset erottivat minun suvustani.

Minua syytetään, että olen halunnut erakoitua. Juu-u. Mistäköhän johtuisi.

Sen verran v***maiseksi elämä minut teki, että apuani en tarjoa isovanhemmilleni saati siskoilleni ikinä. Edes seuraani en tuputa heille. Olkoon.

Selvisimme siis hengissä, mutta henkisesti meistä tuli vittumaisempia ihmisiä. Nyt erosimme vielä miehenikin kanssa. Kun ei meillä ole koskaan aikaa toisillemme, suhde kuoli.

 

[Inka]

Minkä takia ap on muuttanut noin kauas vanhemmista ja miksi pitää asua niin kaukana tukiverkostosta. Ihmeellistä napinaa. Ensin halutaan sinne trendikkääseen pääkaupunkiseutuun, mutta sitten maristaan kun ei ole hoitoapua. Olisiko kannattanut pysytellä kotiseudulla? Järjetöntä muuttaa 500km päähän sukulaisista.

 

[Keittiönoita]

laitoin keittis sinulle yv:tä

Ja oisin vastannut, mutta sulla loota täys

 

[Keittiönoita]

Minkä takia ap on muuttanut noin kauas vanhemmista ja miksi pitää asua niin kaukana tukiverkostosta. Ihmeellistä napinaa. Ensin halutaan sinne trendikkääseen pääkaupunkiseutuun, mutta sitten maristaan kun ei ole hoitoapua. Olisiko kannattanut pysytellä kotiseudulla? Järjetöntä muuttaa 500km päähän sukulaisista.

Joskus on valittava työn ja sukulaisten välillä. Harvalla kai sukulaiset elättää.

 

[vieras]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

 

[Gluteus maximus]

laitoin keittis sinulle yv:tä

Ja oisin vastannut, mutta sulla loota täys

Sorry! En huomannut. Nyt on tyhjennetty loota! =)

 

[k]

Kyllä mä tavallaan tiedän, mitä ap tarkoittaa. Meillä kolme lasta 9v, 6v ja 2v. Heistä esikoinen on kerran ollut ilman kumpaakin vanhempaa yökylässä yhden yön, jotta pääsin mieheni kanssa hyvän ystäväni häihin toiselle puolelle Suomea. Muutoin lastenhoitoapua saamme ainoastaan niissä tilanteissa, kun miehellä ja minulla on kummallakin tärkeitä työjuttuja ja joku lapsista sattuu olemaan sairas. Silloin isovanhemmista joku saattaa vahtia lapsia, lähes poikkeuksetta oma äitini.

Meillä tuohon yökylättömyyteen syynä ehkä sekin, että oma sukuni asuu tässä ihan lähellä ja yleensä nähdään päiväsaikaan, kun nähdään. Enkä mä omassa lapsuudessanikaan ole ollut isovanhemmillani tms. yötä kuin yhden käden sormiin mahtuva määrän. Eli meidän suvussa on ehkä vähän "perinteenäkin" se, että lapset hoidetaan itse.

Meidän lapsilukumme tuleekin jäämään näihin kolmeen, sillä en usko, että rahkeemme riittäisivät enempään. Sitä on pikku hiljaa alkanut kaivata sitä parisuhdeaikaakin, jota nykyisessä tilanteessa yritämme järjestää aina välillä iltaisin lasten mentyä nukkumaan.

 

[Keittiönoita]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

Mulle tuo ei olisi mikään tekosyy vaan oikea syy. En laita koiraa enkä lasta paikkaan, missä koira tai lapsi tavalla tai toisella kärsisi. Ellei ole kyse elämästä ja kuolemasta. Aina löytyy muukin tapa, mutta joskus se tarve pitää sanoa ääneen, jotta joku toinen sen tarpeen huomaa ja osaa tulla avuksi.

 

[vieras]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

Turha valittaa jos koira menee parisuhteen edelle!

 

[-]

Itsellä lähin hoitoapu on 100km päässä. Lastenhoitoapua en saa, mutta kun oon joutunut tuon nuoremman kanssa sairauden takia olemaan sairaalassa olen saanut apua vanhemman hoitoon joka on taivaan tärkeää. Omasta ajasta ei juuri ole tietoa, mutta yhteistä aikaa on joskus nuorempien lasten nukkuessa ja vanhempien poissa ollessa löytynyt. Pian pitäis alkaa omaishoidontuki ni saan nuoremman hoidolta aikaa ainakin vanhemmille. kun saa niitä hoitolappuja.

 

[Gluteus maximus]

Minkä takia ap on muuttanut noin kauas vanhemmista ja miksi pitää asua niin kaukana tukiverkostosta. Ihmeellistä napinaa. Ensin halutaan sinne trendikkääseen pääkaupunkiseutuun, mutta sitten maristaan kun ei ole hoitoapua. Olisiko kannattanut pysytellä kotiseudulla? Järjetöntä muuttaa 500km päähän sukulaisista.

trendikäs pääkaupunkiseutu

Me tultiin tänne opiskelemaan ja miehen töitä ei saa ihan mistä tahansa. Töitä on tehtävä ja itsensä on elätettävä.

 

[...]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

Turha valittaa jos koira menee parisuhteen edelle!

Täällä taas koirattomat kettuilee...

 

[Kinsella]

Meillä 1.5 vuotias tyttö. Äiti ja isäni asuvat 23 km päässä ja hoitoon en tyttöä heille saa ennenkuin maksan jotain.. Äitini on aina ollut katkera kun hänen appinsa ei koskaan ole hänen lapsiaan katsoneet ja saman tekee meille ettei edes meidän ekana hääpäivänä voinut tyttöä katsoa ja itse istuu kaiket päivät kotona! Koskaan ei ehdota että katsompa tyttöä menkää lomalle kun ei itsekään ole samaa päässyt koskaan kokemaan.

Anoppi ja appi asuvat 200 km päässä ja he sentään pitävät tärkeänä että me pääsemme kaksistaan johonkin ja joulukuussa tyttöä katsovat vaikka on töitä enemmän kuin vanhemmillani.

Sitä vastoin äitini kantaa 2 viikossa 8 vuotiaan pikkuveljeni (meillä 13 vuotta ikäeroa) meille hoitoon että pääsee itse kaupassa käymään rauhassa. :| Ja jos joskus ei katsota niin kamala meteli syntyy..

 

[Aurinkokunta]

Jos on 13 lasta, niin eiköhän siellä ala jo vanhimmat olemaan teini-ikäisiä? Joku 16-17v voi ihan hyvin katsoa pienempien sisarustensa perään illan silloin tällöin.

Ja mun mielestä on vähän hassua valittaa, ettei ole kahdenkeskeistä aikaa hoitaa parisuhdettaan jos on kuitenkin aikaa harrastaa seksiä niin, että niitä mukuloita tulee koko ajan lisää...

Tätä mie niinkun odottelinkin.
Mutta kuten mie jo itse totesin, mie oon osani hyväksynyt, enkä suoranaisesti valittanut... kerroin vaan, että jos sellaista apua kaipaakin niin sitä on vaikea saada.

Ja juu, kyllä isommat 16-17v pärjää pienempien kanssa, mutta minusta tuonikäiselle on liian iso vastuu olla hoitamassa useampaa alle kouluikäistä, valveillaolevaa lasta + sitten vielä alakouluikäisiä sisaruksia siinä sivussa.
On ihan eriasia, että teini katsoo osaa lapsista hetken, kun äiti käväisee kaupassa / tekee ruokaa / jotain muuta, kun että molemmat vanhemmat lähtevät esim. elokuviin kaupunkiin, ja koko köörin iltapalat ja -pesut jää teinin vastuulle.

 

[Mä]

Kuule, meidän lapset on nyt 6 ja 5.

Koskaan ei ole saatu hoitoapua. Kaupungissa asuessamme palkkasimme pari kertaa pakollisten menojen, ultran tms. takia tytöt tunniksi. Olemme joutuneet muuttamaan, joten koskaan ei ole syntynyt suhteita, että saisimme apua tutuilta. Täällä ei ole mll:ää.

Miten olette selvinneet: näennäisesti hyvin.

Mitä vaikutuksia turvaverkon puuttumisella on: tuli ero, suhteet isovanhempiin on katkaistu lähes koonaan, suhteet kaikkiin ystäviin ja sukulaisiin on pinnalliset. Kukaan ei koskaan auttanut meitä, vaikka oli rankkaa. Kaikilla oli oma elämä monta sataa kilometriä meistä. Jokaisella oli omat viikonloppumenot, omat rantalomat lomillaan. Enää ei haluttu kokoontua sukumökille, kun kai pelkäsivät, että joutuvat lastenvahdiksi. Sen kerran kun oltiin siskojen kanssa samalla mökillä, he joivat itsensä käänniin ja lähtivät baariin. Lopetimme mökkeilyn. Oli liian rankkaa pyörittää arkea huonoissa olosuhteissa ja elää eri rytmissä lapsettomien/ isolapsiperheiden kanssa. Meidän lapsi huusi häiritseväsi ammulla valvoneen ja krapulaisen korvaan.

Nyt emme ole väleissä juuri kenenkään kanssa. Kahvilla käymme pikaisesti kerran vuodessa mummolassa, sisko käy kerran vuodessa meillä kahvilla. Lapset erottivat minun suvustani.

Minua syytetään, että olen halunnut erakoitua. Juu-u. Mistäköhän johtuisi.

Sen verran v***maiseksi elämä minut teki, että apuani en tarjoa isovanhemmilleni saati siskoilleni ikinä. Edes seuraani en tuputa heille. Olkoon.

Selvisimme siis hengissä, mutta henkisesti meistä tuli vittumaisempia ihmisiä. Nyt erosimme vielä miehenikin kanssa. Kun ei meillä ole koskaan aikaa toisillemme, suhde kuoli.

Niinpä niin. Että isovanhempien ja sukulaisten syytä on, että teille tuli ero.

 

[Gluteus maximus]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

Turha valittaa jos koira menee parisuhteen edelle!

Ei mene parisuhteen edelle, mutta ei se meidän parisuhdettakaan paranna jos tiedetään että koira kärsii (ja meidän koira todennäköisesti kärsisi henkisesti häkissä koirahoitolassa ) me ei voitaisiin viettää mukavaa aikaa tietäen samalla, että koiralla on rankkaa tai lapsilla.

 

[Kinsella]

Ja sitä laatuaikaa järjestämme silloin kun tyttö menee illalla nukkumaan 20.30 niin 1.5 tuntia on meidän ennen nukahtamista. Mutta eipä tuota enää jaksa kaivata yhteisiä pitkiä hetkiä kun on tottunut ettei apua saa vaikka kuinka itkisi.

 

[Mä]

Jos on 13 lasta, niin eiköhän siellä ala jo vanhimmat olemaan teini-ikäisiä? Joku 16-17v voi ihan hyvin katsoa pienempien sisarustensa perään illan silloin tällöin.

Ja mun mielestä on vähän hassua valittaa, ettei ole kahdenkeskeistä aikaa hoitaa parisuhdettaan jos on kuitenkin aikaa harrastaa seksiä niin, että niitä mukuloita tulee koko ajan lisää...

Tätä mie niinkun odottelinkin.
Mutta kuten mie jo itse totesin, mie oon osani hyväksynyt, enkä suoranaisesti valittanut... kerroin vaan, että jos sellaista apua kaipaakin niin sitä on vaikea saada.

Ja juu, kyllä isommat 16-17v pärjää pienempien kanssa, mutta minusta tuonikäiselle on liian iso vastuu olla hoitamassa useampaa alle kouluikäistä, valveillaolevaa lasta + sitten vielä alakouluikäisiä sisaruksia siinä sivussa.
On ihan eriasia, että teini katsoo osaa lapsista hetken, kun äiti käväisee kaupassa / tekee ruokaa / jotain muuta, kun että molemmat vanhemmat lähtevät esim. elokuviin kaupunkiin, ja koko köörin iltapalat ja -pesut jää teinin vastuulle.

No ottakaa siihen joku teinin kaveri mukaan, maksatte kummallekin vähän taskurahaa. Siihenhän ei maailma kaadu vaikka yhtenä iltana parin teinin johdolla syötäisiin iltapalaksi pelkkää jogurttia ja leipää ja iltapesut jäisivät tekemättä. Niihin ei kukaan kuole...

 

[vieras]

pari kertaa on äitini ollut katsomassa pojan perään (3v lapsi) mutta muuten ei ole ollut missään hoidossa
mutta en kyllä koekaan että tarvitsisin jotain ns. omaa aikaa niin että laittaisin hänet johonkin
ei asia sitten lääkärireissut yms sinne on vähän vaikea ottaa mukaan

 

[Mä]

Ja sitä laatuaikaa järjestämme silloin kun tyttö menee illalla nukkumaan 20.30 niin 1.5 tuntia on meidän ennen nukahtamista. Mutta eipä tuota enää jaksa kaivata yhteisiä pitkiä hetkiä kun on tottunut ettei apua saa vaikka kuinka itkisi.

Ei se apu tule itkemällä lastenhoitoon, siivoamiseen eikä edes remontteihin. Maksamalla kyllä saa palveluja. Mutta tää ketju taiskin olla vain siihen, että saa valittaa ettei kukaan ilmaiseksi ja pyytämättä auta...

 

[vieras]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

Turha valittaa jos koira menee parisuhteen edelle!

Täällä taas koirattomat kettuilee...

Meillä on kyllä useampikin koira ja jos itsellä olisi tunne sellainen että tarvitsemme miehen kanssa kaksin keskistä aikaa menisi koirat hoitoon. En viitsisi valittaa ja laittaa koirien piikkiin.

 

[Ohis]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

Turha valittaa jos koira menee parisuhteen edelle!

Ei mene parisuhteen edelle, mutta ei se meidän parisuhdettakaan paranna jos tiedetään että koira kärsii (ja meidän koira todennäköisesti kärsisi henkisesti häkissä koirahoitolassa ) me ei voitaisiin viettää mukavaa aikaa tietäen samalla, että koiralla on rankkaa tai lapsilla.

No sittenhän valinta on tehty: te ette vietä mukavaa aikaa keskenänne. Elämä on täynnä valintoja...

 

[Seanna]

Eipä mullakaan ole tuota läheisverkostoa auttamassa. Mun isä ja äiti molemmat ovat sairaita enkä heille voisi mun ylivilkkaita lapsia antaa hoitoon. Veli on aina töissä tai sitten viettää etäisän viikonloppua omien lastensa kanssa.

Mulla on yksi ystävä joka ottaa mun lapset kerran kuussa kun mulla on pakollinen meno. Mutta nyt sekin jää koska ystävällä itsellään on kolme alle kouluikäistä lasta eikä hänellä ole ollut yhtään vapaata aikaa itselleen viimeisen 4 vuoden aikana, joten en voi häntä raisttaa enää enempää. Hänen lapsiaan en voi hoitaa sillä he ovat sen verran pieniä ettei mun fyysinen toimintakyky anna periksi ( nuorin 1v 5kk )

Palkkaisin meille hoitajan kotiin, mutta jo kahden tunnin palkkiot vastaa meidän kolmen, neljän päivän ruokarahoja ettei siihenkään ole varaa. Muita sukulaisia ei ole, lasten isän sukulaiset eivät oel koskaan halunneet hoitaa noita lapsia, eikä kummeista ole mitään kuulunut pitkiin aikoihin.

Olen pyytänyt sossusta apua, varakotia tai tukiperhettä mutta ei ole edes realistista ajatella että saisin kaikki kolme lasta samaan paikkaan. Niinpä sitä perhettä etsitään nyt noille pojille ( jonossa jo 6kk ). Likka sitten jää aina kotiin, helpottaa se mutta ei sekään ole vapaata aikaa. Mutta tuon enempää ei voi edes viranomaiset auttaa

Enää 10 vuotta, sitten on nuorinkin täysi- ikäinen, mä jaksan kyllä odottaa. En jaksa haikailla tämän enempää kun ei se mitään auta

 

[Aurinkokunta]

No ottakaa siihen joku teinin kaveri mukaan, maksatte kummallekin vähän taskurahaa. Siihenhän ei maailma kaadu vaikka yhtenä iltana parin teinin johdolla syötäisiin iltapalaksi pelkkää jogurttia ja leipää ja iltapesut jäisivät tekemättä. Niihin ei kukaan kuole...

Ei kuole, ei... mutta en mie siltikään olisi valmis antamaan teini-ikäiselle, ja varsinkaan vieraalle teinille, sellaista vastuuta - ja moniko vanhempi antaisi lapsensa ottaa sellaisen vastuun.
Ja kun täällä vielä tää asuinpaikka on ihan erilainen kuin ois esim. kaupungissa - välimatkat on pitkät, ja sinne elokuviinkin on matkaa. Jos jotain sit sattuis, niin matkaa ois kotiinkinpäin.

 

[Kata-76]

Selvennän vielä, että meidän koira on meille se kolmas lapsi. Siis todella rakas lemmikki ja ajatuskin hänestä koirahoitolassa, murheellisena jossain häkissä (täälläpäin laitetaan häkkiin ) :'( en voisi kuvitellakaan. Meillä kun tuo rontti nukkuu meidän välissä

No tätä kohtaa minä en ymmärrä... Koirasta voi helposti tehdä (TEKO)syyn sille, että ei saa ulkopuolisen lastenhoitajaa, jos niin haluaa...
Eli koira hoitolaan, hoitaja kotiin ja vanhemmat viikonlopuksi akkuja lataamaan.

Samaa mieltä.
Eli löytyihän se teko syy.

Turha valittaa jos koira menee parisuhteen edelle!

Ei mene parisuhteen edelle, mutta ei se meidän parisuhdettakaan paranna jos tiedetään että koira kärsii (ja meidän koira todennäköisesti kärsisi henkisesti häkissä koirahoitolassa ) me ei voitaisiin viettää mukavaa aikaa tietäen samalla, että koiralla on rankkaa tai lapsilla.

No sittenhän valinta on tehty: te ette vietä mukavaa aikaa keskenänne. Elämä on täynnä valintoja...

Tähän iso peesi. Ja niistä omista valinnoista johtuvista päätöksistä on sitten myös turha valittaa...