Mua vähän ärsyttää nää tällaset:

[ninaTT]

Tosiasia on se että sulla on vain 1 OMA LAPSI!

Nojuu, se on ihan totta. Mutta ei se tarkoita, että mulla olisi vaa yks lapsi hoidettavana

Lisäys: Siis olen toinen vamhempi näin käytännössä kolmelle muulle. Olen imettäny tota nuorinta, olen nukuttanut ja nukkunut noiden vanhempien poikien kanssa, olen vastuussa vanhimman päiväkotirutiineista, jne..

 

[ninaTT]

Mutta minusta te nyt puhuitte vähän eri asiasta. Toinen siitä, että yhden pienen lapsen vanhempi, tai oikeastaan edes monen pienen lapsen vanhempi ei voi tietää, mitä on kasvattaa isoa lasta. Sinä taas puhut enemmän siitä työmäärästä, joka toki on ehkä erilainen yhden, kahden, kolmen tai neljän lapsen kanssa, vaikka ei toki aina suoraan verrannollisesti lasten lukumäärään kasvakaan.

Jos äidillä on kolme alle 4-vuotiasta lasta, hänen todellinen, realistinen kasvatuskokemuksensa rajoittuu kuitenkin vain siihen alle 4-vuotiaiden kanssa elämiseen, ei vanhempien lasten kanssa kasvamiseen. Kaikki muu on vain abstraktia, teoriaa, ei käytäntöä. Siinä on minusta se ero.

Just noin!

Niin ja eikö kellään lapsista ole isiä??? Kun kerran täyspäiväsesti vain te kaksi huolehditte lapsista ja teette kaiken.

Poikien isä kuoli. Mun tyttösen isää ei olekaan kiinnostanut.

 

[S]

Voimia kovasti Ninan ja hänen siskonsa arkeen,kyllä on raskas taakka siskollasi kannettavana,onneksi olet hänen tukenaan!Ja kuinka te jotkut kehtaatte moralisoida toisten valintoja elämässä ja päiväkotiasioissa varsinkaan tällaisessa tilanteessa,olette oikeesti tosi julmia!!

 

[Aamuäree]

Nämä "kypsät" ja "aikuiset" äidit näissä ketjuissa itsensä nolaavat ja idiooteiksi tekevät.

Ei suinkaan NinaTT.

:flower:

Mä oon tätä mieltä kanssa- tämä on yhtä ja samaa monta sivua.
Jos vähänkään poikkeaa totutusta, niin hulluhan on pakko olla.

 

[RouvaRajatapaus]

Muttai, sun kirjoituksista huokuu ettet kumminkaan ymmärrä, miksi joku ei tee asoita niin kuin sinä. :/ Esim tuo, että perhepeti pitäisi olla jokaiselle itsestäänselvyys. Tuosta huokuu se, että kaikki jotka eivät nuku perhepedissä, tekevät väärän valinnan. Ja ennenkuin tähän sanotaan mitään, meillä on suurin osa lapsista nukkunut perhepedissä. Ei kaikki, ja siihen on syynsä. Mä väitän, että meillä on silti menty lasten ehdoilla.

Kun mun mielestä perhepeti [kaikkein pienimpien kohdalla] ei ole mikään lifestyle valinta ja tutkimus tukee tätä näkökantaa. Siinä on kyse biologisista helposti tutkittavissa olevista tarpeista. Sen takia voin mielestäni sanoa, että kaikkien tulisi pyrkiä nukkumaan perhepedissä siihen asti, että lapsi itse kokee olevansa valmis siirtymään omaan sänkyyn. Muutaman kuukauden ikäinen ei tietenkään näin tee.

Samoin voitaisiin sanoa, että kaikkien tulisi pyrkiä löytämään tasapainoinen parisuhde johon lapsia tehdä. Mä en tuollaisesta kommentista loukkaannu, päinvastoin, olen samaa mieltä. Vaikka itselleni kävi toisin. Tietenkin olisi pitänyt pyrkiä siihen ja oli tyhmää tehdä lapsi eksän kanssa; asian olisi voinut hoitaa paljon nätimmin. Tiedän kuitenkin, etten tuolle enää mitään voi, joten en pode siitä pahaa syyllisyyttä tms. Enkä loukkaannu jos joku on sitä mieltä, että lapselle olisi parasta syntyä turvallisen parisuhteen perustamaan perheeseen.

Sulla jäi ilmeisesti mun pointti tajuamatta. Tuo perhepeti oli esimerkki, sen paikalla olisi voinut olla jokin muukin asia. Oli tarkoitus sanoa, että koeta ymmärtää niitäkin jotka tekee asioita eritavalla kuin sinä. Kukaan ei voi tietää, miksi kukainenkin omat ratkaisunsa ja päätöksensä tekee. Tuossa kohtaan voin sanoa, että mua on elämä koulinut siinä suhteessa, että ymmärtämystä on tullut lisää.

Niin juu, mä en ole loukkaantunut tuosta perhepeti-jutusta. Mä olen tehnyt ratkaisuni siten, kuin lapselle ja muulle perheelle on ollut parhaaksi.

 

[coatrack]

Tuon aloitusviestin lainauksen tyylinen "kyllä siihen idealismiin vanhemmiten kyllästyy"-juttu on mullekin hyvin tuttua, työkavereiden kyselyt että "vieläkö sinä jaksat kulkea pyörällä, kyllä minäkin ennen kuljin mutta kun noita bussejakin kulkee niin tiheästi.." tai "vieläkö olet jaksanut puljata niiden kestovaippojen kanssa, kyllä minäkin kokeilin mutta.." Olen joskus miettinyt että voisko näillä ihmisillä itsellä olla huono omatunto tai joku sellanen että omat valinnat kaduttaa vai miksi toisen "epäonnistumista" odotetaan niin innolla..

Idealismissa ei ole mitään pahaa, mutta elämä tulee näyttämään sinulle vielä, ettei kaikki mene niinkuin suunnitelee. )

Ite aattelen että jos on joku suunnitelma olemassa niin vaikeinakin aikoina sitä voi tavoitella tai pitää sen mielessä, sen sijaan jos ei olis mitään tavoitteita tai toiveita niin vois olla aika hukassa. Ei nyt liity lasten kasvatukseen mutta esim. tänään kaupungilla asiat ei menneet suunnitelmieni mukaan kun yksi liike oli kiinni, mutta koska mulla oli mielikuva siitä mitä halusin, niin parilla puhelinsoitolla sain selvitettyä asian ja se meni lähes yhtä hyvin kuin alunperin halusinkin. Ammattikasvattajana oon huomannut ettei kaikki todellakaan mene suunnitelmien mukaan, mutta jos on joku tietty päämäärä niin varasuunnitelmatkin on helpompi luoda tarvittaessa.

 

[M Y R K K Y]

Pisti myös silmään että siskos tekee kovasti vähän lastensa kanssa."nukkuu päiväunet" eli kai sentään jonkun lapsen kanssa,vai?
Ja sä oon kokoajan tuon mukaan siinä lasten kanssa,eikö sulla ole yhtään vapaata siskos lapsista?
Etkö tee omasi kanssa mitään yksin,ilman muita lapsia?

Ihan hienoa että autat siskoasi,mutta lapset ovat hänen-eivät sinun.

Mulle tulee vähän sellanen tuperä tunne että haet sädekehää täältä,kuinka kovasti sinä teet lasten eteen.... :saint:

Ehkäjust tuon takia en ole aiemmin jo oikaissu ku jotku sanoo, että "sullahan on helppoa kun on vaa yks", ettei tuollaista luuloa tulis

On siskollakin kädet täynnä tekemistä. Tuohon mä kirjoitin mitä MÄ teen päivän aikana; siskokin vois aika litanian kirjoittaa. Sisko myös välillä hoitaa mun tyttöä (esim ku käyn viemäsä + hakemassa vanhinta pk:sta, välillä käyn myös kaupassa niin). Siskolla on tuo nuorin, 2½kk vanha, lähes 24/7. Sen lisäksi keskimmäinen poika on, mun avustamisesta huolimatta, suurimman osan ajasta siskon knssa. Vanhimmalle pojalle ei jää tarpeeksi aikaa, sen sisko tietääkin. Mutta kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia. järjestettiin yks ilta niin, että sisko sai olla kahdestaan muutaman tunnin vanhimman poikansa kanssa kun arjessa ei ehdi.

Mulla oli yksi vapaa-ilta lapsista '(ja siskosta), tulin oikeen kirjottaa siitä tänne sillon :xmas: Oli tuossa perjantaina. Sellanen on aina n kerran kuussa. Vauvauintiin mennään tytön kanssa kahdestaan ja viikolla kyläillään usein ihan kahdestaan. Mutta 95% ajasta olen myös vähintään yhden muun kuin oman lapseni kanssa. Sen takia on alkanu kismittää nää jatkuvt "sulla on vaa yks, turpa tukkoon" niin ku joku harmaa joskus asian nätisti ilmaisi

NO tämä selvensi jo paljon.
Sillä eihän kukaan kokoaikaa jaksa ees siskon lapsia.
Vähän tuli vaan olo,että kalastelet taivasteluja ja sitä kuinka uhrautuva ole.
SItäkin olet,varmasti.
Mut en ole niin tarkkaan seurannut teidän juttuja enkä kyllä ole nähnyt moista panettelua ettei yhen lapsen äiti voi tietää.

Musta on typerää kyllä sanoa ettei yksilapsisen perheen äiti voi tietää mistään mitään.
Miten monta pitää olla että tietää??
Moni lapsetonkin voi tietää paljon,ei äitiys ole ainoa keino tietää asioista.
Kokemus tuo paljon tietotaitoa kyllä mutta eivät kaikki (mukaan lukien minä) suurperheiden äiditkään voi sanoa tietävänsä asioista varmoja faktoja.

Itsellekin vasta vitosen myötä moni asia kirkastunut....

 

[Minna]

Mutta minusta te nyt puhuitte vähän eri asiasta. Toinen siitä, että yhden pienen lapsen vanhempi, tai oikeastaan edes monen pienen lapsen vanhempi ei voi tietää, mitä on kasvattaa isoa lasta. Sinä taas puhut enemmän siitä työmäärästä, joka toki on ehkä erilainen yhden, kahden, kolmen tai neljän lapsen kanssa, vaikka ei toki aina suoraan verrannollisesti lasten lukumäärään kasvakaan.

Jos äidillä on kolme alle 4-vuotiasta lasta, hänen todellinen, realistinen kasvatuskokemuksensa rajoittuu kuitenkin vain siihen alle 4-vuotiaiden kanssa elämiseen, ei vanhempien lasten kanssa kasvamiseen. Kaikki muu on vain abstraktia, teoriaa, ei käytäntöä. Siinä on minusta se ero.

Just noin!

Kiva, että edes joku on samaa mieltä, ap ei ainakaan vaivautunut minun viesteihin edes kommentoimaan

 

[sss]

Nämä "kypsät" ja "aikuiset" äidit näissä ketjuissa itsensä nolaavat ja idiooteiksi tekevät.

Ei suinkaan NinaTT.

:flower:

Peesi.

Voimia Pilkelle ja Ninallekin.

 

[Minna]

Tuon aloitusviestin lainauksen tyylinen "kyllä siihen idealismiin vanhemmiten kyllästyy"-juttu on mullekin hyvin tuttua, työkavereiden kyselyt että "vieläkö sinä jaksat kulkea pyörällä, kyllä minäkin ennen kuljin mutta kun noita bussejakin kulkee niin tiheästi.." tai "vieläkö olet jaksanut puljata niiden kestovaippojen kanssa, kyllä minäkin kokeilin mutta.." Olen joskus miettinyt että voisko näillä ihmisillä itsellä olla huono omatunto tai joku sellanen että omat valinnat kaduttaa vai miksi toisen "epäonnistumista" odotetaan niin innolla..

Idealismissa ei ole mitään pahaa, mutta elämä tulee näyttämään sinulle vielä, ettei kaikki mene niinkuin suunnitelee. )

Ite aattelen että jos on joku suunnitelma olemassa niin vaikeinakin aikoina sitä voi tavoitella tai pitää sen mielessä, sen sijaan jos ei olis mitään tavoitteita tai toiveita niin vois olla aika hukassa. Ei nyt liity lasten kasvatukseen mutta esim. tänään kaupungilla asiat ei menneet suunnitelmieni mukaan kun yksi liike oli kiinni, mutta koska mulla oli mielikuva siitä mitä halusin, niin parilla puhelinsoitolla sain selvitettyä asian ja se meni lähes yhtä hyvin kuin alunperin halusinkin. Ammattikasvattajana oon huomannut ettei kaikki todellakaan mene suunnitelmien mukaan, mutta jos on joku tietty päämäärä niin varasuunnitelmatkin on helpompi luoda tarvittaessa.

Mutta mä itse ainakin näen asian niin, että ongelma hyvin harvoin on siinä idealistisuudessa tai idealismissa, vaan siinä että millä tavalla itse suhtautuu kaikkiin muihin ihmisiin, ja millä tavalla itseensä.

Idealismi minusta on sitä, että elän niin kuin koen sydämessäni ja järjessäni parhaaksi, ja elän niiden periaatteiden mukaan koska se on minusta oikein. Mutta minä uskon erittäin syvästi myös niin, että minä en voi ketään muuta ohjata tekemään toisin kuin hänen kuuluisi tehdä, vaan muiden pitää löytää oma oikea tapansa toimia, vaikka se olisi erilainen kuin minun idealismini.

Minä sain joskus kauan kauan aikaa sitten kuulla jonkin aikaa irvailua siitä, kuinka siperia opettaa. Mutta ne irvailut loppuivat kaikki, kun ihmiset huomasivat että minä en aliarvioinut heitä, en tuominnut heitä, enkä kohottanut itseäni heidän yläpuolelleen. Vaan elin ihan puhtaasti niin kuin elin, siksi koska se on minulle itselleni oikea tapa.

Aika usein pitkällä tähtäimellä saa kyllä huomata sen, että niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Voi olla idealisti ja elää ideansa mukaisesti vuosikymmeniä, ja niin saa tehdä ihan rauhassa, kun muutkin näkevät että on sinut sen idealisminsa kanssa, ja ymmärtää sen että se on oma henkilökohtainen idealismi, eikä yhdellä ihmisellä ole sellaista valtaa että voisi kertoa muille, että mitä heidän tulee tehdä.

 

[coatrack]

Minna: Joo, oon pitkälti samaa mieltä sun kanssa, mutta sitten on tietty ihmisjoukko joka kokee saarnaavaksi tai syyllistäväksi ihan minkä tahansa käytöksen joka poikkeaa siitä omasta; esim. jos joku imettää omaa vauvaansa kahviossa niin se koetaan suoraksi hyökkäykseksi pulloruokintaa vastaan.

 

[vieras]

Minna: Joo, oon pitkälti samaa mieltä sun kanssa, mutta sitten on tietty ihmisjoukko joka kokee saarnaavaksi tai syyllistäväksi ihan minkä tahansa käytöksen joka poikkeaa siitä omasta; esim. jos joku imettää omaa vauvaansa kahviossa niin se koetaan suoraksi hyökkäykseksi pulloruokintaa vastaan.

Eikä NinaTT minun mielestä ole täällä enää pitkään aikaan hyökännyt ja syyllistänyt. En ainakaan ole huomannut missään.

 

[comhem]

Juu, jokunen sananen vielä.

En (ainakaan muistaakseni) ole ap:ta arvostellut hänen vähäisestä kokemuksestaan tms. Uskompa jopa että hänellä on tuon lyhyen äitiytensä aikana ollut aika paljon sellaisia kokemuksia mitkä meiltä muita puuttuu. Toivotan hänelle kaikkea hyvää jatkoon ja hän on varmasti paras mahdollinen äiti minkä tyttärensä on voinut saada. =)

Se mihin olen puuttunut on välillä nuo kovin mustavalkoisilta tuntuvat kommentit muiden äitien toiminnasta. Eli asiat jotka ninaTT:n perheessä toimivat eivät välttämättä suju niin kivuttomasti kaikilta muilta. Äitiys on kuitenkin useimmille meistä enemmän tai vähemmän rankkaa ja joskus on jo ihan järkevääkin mennä yli siitä mistä aita on matalin. Sellaista tervettä laiskuutta.

Itseltänikään ei löydy kuin kaksi lasta ja esikoinen kohta vasta täyttää neljän. Kuitenkin kahden eritysitarpeisen (jon noin saa sanoa...) lapsen kanssa ei kaikki ole mennyt ihan niin kuin olin etukäteen ajatellut. Esikoista odottaessani ajatuksissani ja unelmissani oli paljon samaa kuin ninaTT:lla, kuitenkin jo tylsä lääkärisetä synnärillä leikkasi heti pois osan unelmista ja arvojärjestys sai muuttua.

Tietty ihanteellisuus silti säilyi ja... no, paljon tuli tehtyä sellaistakin työtä mikä jälkikäteen oli ehkä sittenkin turhaa energian tuhlaamista. Kun myöhemmin mietin kuopuksen ensimmäistä vuotta niin voisin kirjoittaa aika hurjiakin päiväohjelmistoja noilta ajoilta. Nyt jo taas helppoon elämään totuttuani ne ihan kauhistuttavat. Tiedä mitä sitten tulisi tehtyä toisin jos tuo tilanne olisi uudetsaan edessä, hattua nostan silti omalle jakamiselleni. :wave:

Mutta vaikka itse jaksoinkin, ei se tarkoita että näkisin vastaavassa tilanteessa toisin toimivat jotenkin huonompina, laiskempina tai itsekkäämpinä vanhempina. He ovat toimineet sen mukaan minkä ovat itse kokeneet omalle perheelleen parhaaksi. Kuitenkin niin jokainen vanhempi kuin lapsikin on oma yksilönsä, vaikka diagnoosit tai niiden puuttumiset osuisivat yhteen.

mun on pakko peesailla tätä nyt ihan täysillä.ei mitään, hyvä jos ninalla on homma hansakassa ja sillee,mut ei se sitä tarkota että hän on mikään muita arvostelemaan.

 

[MorbidMama]

Blaablaablaa....joskus se oli Emilyn, joskus se oli Tytsi-89 ja nyt se näyttää olevan ninaTT...se joka ei voi puhua mitään mistään koska on niin nuori ja niin eespäin.

Do I see a pattern here....? :xmas:

 

[vieras]

Blaablaablaa....joskus se oli Emilyn, joskus se oli Tytsi-89 ja nyt se näyttää olevan ninaTT...se joka ei voi puhua mitään mistään koska on niin nuori ja niin eespäin.

Do I see a pattern here....? :xmas:

Ja jokainen tykkää tehdä itsestään numeron, ei kannata kysyä mielipidettä jos ei sitä kestä kuulla.

 

[RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni]

Saako Nina tai Pilke kysyä, kertoko mies teolleen mitään syytä...? Mä oon pahoillani teidän puolesta. :hug:

 

[ninaTT]

Saako Nina tai Pilke kysyä, kertoko mies teolleen mitään syytä...? Mä oon pahoillani teidän puolesta. :hug:

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ajoi miehen vaikeeseen tilanteeseen. Sisko kirjoitti ketjun nimeltä "Elämäni uusi alki 22-vuotiaana leskenä" jossa se puhu siitä.

 

[RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni]

Saako Nina tai Pilke kysyä, kertoko mies teolleen mitään syytä...? Mä oon pahoillani teidän puolesta. :hug:

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ajoi miehen vaikeeseen tilanteeseen. Sisko kirjoitti ketjun nimeltä "Elämäni uusi alki 22-vuotiaana leskenä" jossa se puhu siitä.

Ok. Osanotto vielä.

 

[täti vihreä]

Blaablaablaa....joskus se oli Emilyn, joskus se oli Tytsi-89 ja nyt se näyttää olevan ninaTT...se joka ei voi puhua mitään mistään koska on niin nuori ja niin eespäin.

Do I see a pattern here....? :xmas:

Itse asiassa kyllä, Emilynillä, Tytsillä ja NinaTT:llä on jokaisella aika samanlainen tapa esittää asiansa. Eikä se ole mikään kovin diplomaattinen tai empaattinen tapa niitä kohtaan, jotka eivät tee samalla tavalla. Mutta en ainakaan täysin usko, että se olisi heillä tarkoituksellista.

Onhan täällä paljon muitakin aktiivisia nuoria kirjoittelijoita, joilla ei ole ikää tai joissain tapauksissa lapsiakaan sen enempää kuin noilla mainituilla, mutta he eivät joudu samassa mittakaavassa muiden hampaisiin.

Minusta näillä kolmella on yhteistä sellainen, että he eivät välttämättä osaa esittää asiaansa niin, että se ei vaikuttaisi muiden tuomitsemiselta tai itsensä nostamiselta muiden ylitse. En väitä, että se olisi heillä tarkoituksena, varmaan ei olekaan, oletan että se on jotain sosiaalista kömpelyyttä johon kyllä aika useimmiten vaikuttaakin ihan mukavasti. Mutta siis syy sille, miksi niin moni provosoituu löytyy aika paljon siitä tavasta, millä he itseään ilmaisevat, koska monikaan lukija ei aina muista, että ei pidä olettaa lähtökohtaisesti mitään, vaan jos esimerkiksi on epäselvää millä tavalla kirjoittaja asiansa ilmaisee, niin aina voi kysyä tarkentavia kysymyksiä ennen kuin olettaa, että kirjoitus on tehty sillä ajatuksella, että halutaan tuomita, saarnata tai paasata. Aika usein kyse kuitenkin on nimenomaan siitä. että lukijan ja kirjoittajan sanoma ei vaan kohtaa oikealla tavalla, ja siksi jotkut ovat alttiimpia konflikteille keskustelupalstoilla. Pitäisi opetella ilmaisemaan itseään joustavammin, ja ymmärtää ero oman mielipiteen ja faktatiedon välillä.

 

[ninaTT]

Saako Nina tai Pilke kysyä, kertoko mies teolleen mitään syytä...? Mä oon pahoillani teidän puolesta. :hug:

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ajoi miehen vaikeeseen tilanteeseen. Sisko kirjoitti ketjun nimeltä "Elämäni uusi alki 22-vuotiaana leskenä" jossa se puhu siitä.

Ok. Osanotto vielä.

Kiitos, siskonkin puolesta (istuu tässä vieressä mutta plussan sijaan pyörii just nyt FB:ssä... )

 

[MorbidMama]

Blaablaablaa....joskus se oli Emilyn, joskus se oli Tytsi-89 ja nyt se näyttää olevan ninaTT...se joka ei voi puhua mitään mistään koska on niin nuori ja niin eespäin.

Do I see a pattern here....? :xmas:

Itse asiassa kyllä, Emilynillä, Tytsillä ja NinaTT:llä on jokaisella aika samanlainen tapa esittää asiansa. Eikä se ole mikään kovin diplomaattinen tai empaattinen tapa niitä kohtaan, jotka eivät tee samalla tavalla. Mutta en ainakaan täysin usko, että se olisi heillä tarkoituksellista.

Onhan täällä paljon muitakin aktiivisia nuoria kirjoittelijoita, joilla ei ole ikää tai joissain tapauksissa lapsiakaan sen enempää kuin noilla mainituilla, mutta he eivät joudu samassa mittakaavassa muiden hampaisiin.

Minusta näillä kolmella on yhteistä sellainen, että he eivät välttämättä osaa esittää asiaansa niin, että se ei vaikuttaisi muiden tuomitsemiselta tai itsensä nostamiselta muiden ylitse. En väitä, että se olisi heillä tarkoituksena, varmaan ei olekaan, oletan että se on jotain sosiaalista kömpelyyttä johon kyllä aika useimmiten vaikuttaakin ihan mukavasti. Mutta siis syy sille, miksi niin moni provosoituu löytyy aika paljon siitä tavasta, millä he itseään ilmaisevat, koska monikaan lukija ei aina muista, että ei pidä olettaa lähtökohtaisesti mitään, vaan jos esimerkiksi on epäselvää millä tavalla kirjoittaja asiansa ilmaisee, niin aina voi kysyä tarkentavia kysymyksiä ennen kuin olettaa, että kirjoitus on tehty sillä ajatuksella, että halutaan tuomita, saarnata tai paasata. Aika usein kyse kuitenkin on nimenomaan siitä. että lukijan ja kirjoittajan sanoma ei vaan kohtaa oikealla tavalla, ja siksi jotkut ovat alttiimpia konflikteille keskustelupalstoilla. Pitäisi opetella ilmaisemaan itseään joustavammin, ja ymmärtää ero oman mielipiteen ja faktatiedon välillä.

Hmmm. Hyvin pohdittu. Taidat olla aika lähellä totuutta... =)


Ja hetken mietittyäni lisään vielä, että uskoakseni myös heidän hieman main streamista poikkeava tapansa elää ja olla saattaa tuoda lisäpontta provosoitumiseen...

 

[heps]

No mutta NinaTT! Sinun mielestäsikö kaikkien pitäisi niellä sinun mielipiteesi asioina, joihin kaikkien pitäisi pyrkiä? Ymmärrätkö eron näiden lauseiden välillä:

"Kaikkien pitäisi pyrkiä siihen ja siihen..."

"Minun mielestäni kaikkien pitäisi pyrkiä siihen ja siihen..."

Etkö ymmärrä miksi saat kakkaa niskaasi kun julistat juuri tuolla tavalla omat mielipiteesi ainoaksi totuudeksi? Et oikeasti ymmärrä?

Minä peesailen tätä ja samoin kiilusilmän tekstiä. En usko, että ninaTT:n tapa tehdä asioita ärsyttää yhtään ketään, vaan joitakin ärsyttää se asenne, jolla hän niistä omista tekemisistään kertoo.

 

[vieras]

Monelle äidille on iästä riippumatta kauhean kriisin paikka, kun mies jättää yksin lapsen kanssa. Ap:lle hatunnosto, kun jaksaa omista vaikeuksista huolimatta tukea leskeksi jäänyttä siskoa. Varmasti tukea tulee puolin ja toisin, olisipa kaikilla syystä tai toisesta yksin jäävillä äideillä läheinen jakamassa arkea.

 

[FionaFauna]

Voi herrajestas mitä keskustelua.
Voimia ap:lle ja hänen siskolleen.

Minusta kertoo ihmisestä paljon, jos tullaan vttuilemaan, kun toisen mies on kuollut. Kyselemään ja ahistelemaan.

Myöskin haluaisin muistuttaa, että päiväkoti ei ole mikään toinen helvetti, kuten täällä jokunen taitaa ajatella. Mitä hittoa se jotakuta hetkauttaa, jos henkilön X lapsi on päiväkodissa.

 

[Cassyput]

Minusta kertoo ihmisestä paljon, jos tullaan vttuilemaan, kun toisen mies on kuollut. Kyselemään ja ahistelemaan.

Mä olen aivan sanaton tän ketjun kommenttien johdosta. En vaan voi käsittää... Tajuaako nuo taukki-kommentoijat, että NinaTT ja pilke on ihan oikeita ihmisiä, eikä vaan kasa bittejä netissä?