Monen vuoden lapsettomuuden jälkeen nyt puolivuotiaan väsynyt äiti.

[ihan mätä äidiksi]

Tunnen itseni ihan mädäksi äidiksi. Olen oikeasti väsynyt. Siis vauva ei oikeasti nuku.Yöllä 2h pätkiä ja noin 1-2h hereillä ja päivällä yhdet noin 20 min unet. Itse olen kuin unissakävelijä ja alkaa vähitellen hermoja kiristää. Vauva viihtyy kaiken lisäksi lähes vain sylissä, silloin ei kitise.
Tiedän joo, että ei saisi valittaa ja itse olen ns hinnalla millä hyvänsä lapsen saanut.
Mies ulkomaila töissä ja tulee kuukauden päästä. Vauva oli 1kk ku mies lähti ja itsellä ei ole ollut hetkeäkään vapaata sen jälkeen.
Kyllähän tämä ohi menee joskus, mutta kuinka kauan jaksan näin. mies on vielä toisen pätlän ennenkuin voi palata takaisin suomeen töihin.

 

[Millenia]

Apua ystäviltä, sukulaisilta? Jos ei onnistu niin sitten neuvolan kautta avustaja joskus vaunuttamaan/leikittämään lasta niin saat nukkua päiväunet?

Älä nyt syyllistä itseäsi väsymyksestä, kyllä se lapsettomuuden voittanutkin saa väsyä ihan yhtälailla kuin muut. Miksi sinulla ei olisi oikeutta olla yhtä lopussa kuin kenellä tahansa ensimmäisestä kierrosta tärpänneellä? Yhden vastoinkäymisen voittaminen ei tarkoita sitä, että loppuelämä pitäisi tuntea pelkkää kiitollisuutta.

 

[mulla]

on ns. vaativa huonosti nukkuva vauva joka on nyt 2v ja mun syli ja seura on edelleen ainoot mitkä kelpaa,yöt menee 1-3h pätkissä useimmiten,ehkä n.10 yötä max nukkunut koko elämänsä aikana..

 

["eedla"]

Sulla tais sitte olla vähän ruusuinen kuva vauva-arjesta? Ei se oo sitä että vauva vaan nukkuu ja syö ja äiti hymyilee onnellisena vieressä.

Olisko sulla ketään joka vois hoitaa vauvaa välillä ja pääsisit lepäämään? Tuohon sylissä roikkumiseen, onko sulla kantoreppua tai kantoliinaa, se auttaa.

 

["Äippä"]

Minkälainen on sosiaalinen verkostosi? Onko ystäviä, omaisia, tuttavia lähellä? Voisiko joku heistä tulla hätiin? On aivan normaalia pyytää välillä apua toisilta. Myös MLL lastenhoitoapua voisit saada. Neuvolasta voit tosiaa myös kysyä apua.
Kaikille tulee joskus väsymys, ja sinulla kun ei ole nyt puolisoa tukena, tarvitset apua. Valittaa saa ja pitääkin välillä, ihmisiähän tässä ollaan, eikä mitään robotteja. Rupea aktiivisesti hakemaan nyt apua itsellesi.
Varmaankin nämä helteet vaikuttavat lapset uneen..ei tässä oikein aikuinenkaan tahdo saada kunnolla unta...

 

[***]

[QUOTE="eedla";24243553]Sulla tais sitte olla vähän ruusuinen kuva vauva-arjesta? Ei se oo sitä että vauva vaan nukkuu ja syö ja äiti hymyilee onnellisena vieressä.
[/QUOTE]

Mun esikoinen oli tolkuton takiainen, joten olin varautunut paljoonkin toisen lapsen syntyessä, mutta silti on hetkiä, kun vaan väsyttää. Ennakko-odotukset vaikuttavat varmaan siihen, miten kauan ruljanssia jaksaa (asenne) mutta kyllä se fiksuinkin kuukahtaa, ellei saa nukkua.

 

["annika"]

elähtänyt vastaus mutt onko mietitty allergioita tai muita sairauksia tuon taustalla? kuulostaa vähän kummalliselta että lapsi on koko ajan tyytymätön, yöt ja päivät menisin aluksi yksityiselle lastenlääkärille.

 

[lääkitystä vain kehiin!]

Suurin osa pitkän lapsettomuuden jälkeen lapsen saaneista potee synnytyksen jälkeistä masennusta jolloin pienikin epämukavuus elämässä kasvaa vuoren korkuiseksi. Lisäksi harva uskaltaa/kehtaa myöntää väsymyksensä ja masennuksensa edes neuvolassa, kun "onhan tätä lasta niin pitkään haluttu ja toivottu". Lähipiiri toitottaa miten iloista nyt kaikki on ja että se onni koitti vihdoin ja viimein. Eikä lähipiirikään tajua, että auttaa pitäisi, varsinkin kun äiti koittaa kiillottaa marttyyrin sädekehää.

Varo vain kun mies tulee Suomeen takaisin ettet kaada kaikkea hänen niskaan - avioero on taattu. Kannattaa ensin neuvolassa käydä juttelemassa väsymyksestä ja lapsen takertumisesta, he ohjaavat mielialalääkitykselle ja lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Mielummin liiottele hieman. Muuten nalkutat vuosia miehellesi siitä (jos tämä jaksaa pysyä kuvioissa) että miten rankkaa oli kun mies hylkäsi ja miten sinä olet joutunut kaiken kestämään ja jaksamaan ihan yksin. Vähemmästäkin lapsikin kasvaa tunnevammaiseksi marttyyriksi.

 

["eedla"]

Mun esikoinen oli tolkuton takiainen, joten olin varautunut paljoonkin toisen lapsen syntyessä, mutta silti on hetkiä, kun vaan väsyttää. Ennakko-odotukset vaikuttavat varmaan siihen, miten kauan ruljanssia jaksaa (asenne) mutta kyllä se fiksuinkin kuukahtaa, ellei saa nukkua.

mulla on kolmas valvottaja ja tissi/sylitakiainen menossa. mulla itsellä oli liian ruusuiset kuvitelmat vauva-arjesta ja kolahdin sit esikoisen aikana kerralla maan pinnalle. nyt kolmas on 1vee ja edelleen roikkuu kaikki päivät ja yöt sylissä ja tississä kii, on asenteet vähä toiset kun esikoisen aikana. asenne vaikuttaa paljon jaksamiseen, mutta toki jaksamisessa on omat rajansa, toisella raja tulee vastaan ennemmin ja toisella myöhemmin.

 

["torsti"]

Tunnen itseni ihan mädäksi äidiksi. Olen oikeasti väsynyt. Siis vauva ei oikeasti nuku.Yöllä 2h pätkiä ja noin 1-2h hereillä ja päivällä yhdet noin 20 min unet. Itse olen kuin unissakävelijä ja alkaa vähitellen hermoja kiristää. Vauva viihtyy kaiken lisäksi lähes vain sylissä, silloin ei kitise.
Tiedän joo, että ei saisi valittaa ja itse olen ns hinnalla millä hyvänsä lapsen saanut.
Mies ulkomaila töissä ja tulee kuukauden päästä. Vauva oli 1kk ku mies lähti ja itsellä ei ole ollut hetkeäkään vapaata sen jälkeen.
Kyllähän tämä ohi menee joskus, mutta kuinka kauan jaksan näin. mies on vielä toisen pätlän ennenkuin voi palata takaisin suomeen töihin.

Mulla on 2 lasta eikä ole ollut ollenkaan vapaa-aikaa. Tosin sitä en ole nyt kaivannutkaan ja jos haluan niin saan sitä kyllä.

Onko vauvalla joku huonosti, kun ei nuku ja on kärttyinen? Kun ei ihan normaalilta kuulosta näin kahden lapsen äitinä... Saako vauva tarpeeksi maitoa?

Sitten kun vauvalla on ikää 4-6kk niin alkaa helpottaa. Ekat kuukaudet on aina vähän "hankalia", kun te vasta tutustutte toisiinne.

Missä isovanhemmat, sukulaiset, ystävät? Eikö niistä löytyisi vauvalle välillä hoitajaa? Missä päin asut? Voisin autella itsekin joskus, jos apu kelpaa?

 

[Littledeath]

Mulla on 4kk ikäinen vauva, tiedän mitä tuo väsymys on.. vauvalla on ollut koliikki joka on loppunut, mutta silti yöt ovat katkonaisia ja useimmiten joudun heräämään vähintään 3 tunnin välein, päikkäreitä nukkuu yleensä max. tunnin kahdesti päivässä. Usein vähemmän, joskus harvoin pari tuntia. vauvalla epäillään refluksia, ja jos ei ole 5kk mennessä oksentelu ja siihen liittyvät vaivat loppuneet, pääsemme lastenlääkärille.
Pyydä neuvolasta apua. Vauvan 2kk neuvolassa oltiin huolissaan mun jaksamisesta ja niinpä meillä käy ennaltaehkäisevästä perhetyöstä työntekijä muutaman tunnin viikossa jotta saan vähän hengähtää. Olen siis yksinhuoltaja.

 

[hei älähän nyt]

Tunnen itseni ihan mädäksi äidiksi. Olen oikeasti väsynyt. Siis vauva ei oikeasti nuku.Yöllä 2h pätkiä ja noin 1-2h hereillä ja päivällä yhdet noin 20 min unet. Itse olen kuin unissakävelijä ja alkaa vähitellen hermoja kiristää. Vauva viihtyy kaiken lisäksi lähes vain sylissä, silloin ei kitise.
Tiedän joo, että ei saisi valittaa ja itse olen ns hinnalla millä hyvänsä lapsen saanut.
Mies ulkomaila töissä ja tulee kuukauden päästä. Vauva oli 1kk ku mies lähti ja itsellä ei ole ollut hetkeäkään vapaata sen jälkeen.
Kyllähän tämä ohi menee joskus, mutta kuinka kauan jaksan näin. mies on vielä toisen pätlän ennenkuin voi palata takaisin suomeen töihin.

Sinulla on ihan samanlainen oikeus olla väsynyt kun äideillä jotka ovat tulleet helposti tai vahingossa raskaaksi. Ei se väsymys ole sen vähäisempää jos lasta on tehty pitkään.
Voiko joku ystävä auttaa? Tai sukulainen? Oletko puhunut asiasta neuvolassa? Missä asut, jos lähellä, voin tulla kotiisi kanniskelemaan vauvaasi niin voit nukkua. Minun lapset on jo teinejä eikä tarvitse minun jatkuvaa seuraani.

 

["eedla"]

Mulla on 4kk ikäinen vauva, tiedän mitä tuo väsymys on.. vauvalla on ollut koliikki joka on loppunut, mutta silti yöt ovat katkonaisia ja useimmiten joudun heräämään vähintään 3 tunnin välein, päikkäreitä nukkuu yleensä max. tunnin kahdesti päivässä. Usein vähemmän, joskus harvoin pari tuntia. vauvalla epäillään refluksia, ja jos ei ole 5kk mennessä oksentelu ja siihen liittyvät vaivat loppuneet, pääsemme lastenlääkärille.
Pyydä neuvolasta apua. Vauvan 2kk neuvolassa oltiin huolissaan mun jaksamisesta ja niinpä meillä käy ennaltaehkäisevästä perhetyöstä työntekijä muutaman tunnin viikossa jotta saan vähän hengähtää. Olen siis yksinhuoltaja.

Mun mielestä yö vauvan kanssa on hyvä jos tarvii herätä VAIN 3 tunnin välein... Oon aina sellaisten öiden jälkeen täynnä energiaa, toisin kuin niiden öiden jälkeen kun on herätty 45 minuutin välein KOKO yö...

 

[ihan mätä äidiksi]

Neuvolassa puhuin asiasta ja siellä vastaus oli että hommaa hoitaja lapselle jos et kerta jaksa, rahaaha teillä on palkata. Sai ilmeisesti käsityksen, että kylvetään rahassa kun mies ulkomailla töissä. No ei tullut silloin mieleen että palkkaisin, mistään muusta ei sit puhunutkaan.
Sukulaiset ja tuttavat asuu kauempana joten heistä ei apua. Tuota MLL voisi kokeilla.

Enkä tiedä oliko mitään ruusuisia kuvitelmia vaan vain kuvitelmia lapsiperhearjesta sellaisena kuin se on ja meillä se on tätä.

Lapsen kanssa kävinlääkärissä ja otettiin maitoallergia kokeet,mut ei mitään niissä ja lääkäri oli sitä mieltä, että on vain vaativampi lapsi.

 

["vieras"]

Neuvolassa puhuin asiasta ja siellä vastaus oli että hommaa hoitaja lapselle jos et kerta jaksa, rahaaha teillä on palkata. Sai ilmeisesti käsityksen, että kylvetään rahassa kun mies ulkomailla töissä. No ei tullut silloin mieleen että palkkaisin, mistään muusta ei sit puhunutkaan.
Sukulaiset ja tuttavat asuu kauempana joten heistä ei apua. Tuota MLL voisi kokeilla.

Enkä tiedä oliko mitään ruusuisia kuvitelmia vaan vain kuvitelmia lapsiperhearjesta sellaisena kuin se on ja meillä se on tätä.

Lapsen kanssa kävinlääkärissä ja otettiin maitoallergia kokeet,mut ei mitään niissä ja lääkäri oli sitä mieltä, että on vain vaativampi lapsi.

Onpa kurjaa kohtelua neuvolassa...

Lääkäreiden kanssa pitää olla kovana, jos yhtään tuntuu ettei kaikki ole ns. normaalia, niin et tyydy siihen, et "vauvat nyt vaan on välillä tommossia..."

Itse tappelin kuukauden lääkärin kanssa, että sain lapselle refluksilääkkeet. lääkäri vakaasti sitä mieltä ettei ole sitä vaan maitoallergiaa, no ei ollut maitoallergiaa ja viimein tuli ne lääkkeet, kiitos ihanan allergiahoitajan, ja tadaa...lääkityksen myötä kaikki oireet hävisi ja nyt on eletty jo pari kuukautta ilman lääkitystäkin...Tyttö on edelleen vaativa, mutta kyllä sen tietää millon on muutakin taustalla...

Voimia!

 

[Ken guru]

Suurin osa pitkän lapsettomuuden jälkeen lapsen saaneista potee synnytyksen jälkeistä masennusta jolloin pienikin epämukavuus elämässä kasvaa vuoren korkuiseksi. Lisäksi harva uskaltaa/kehtaa myöntää väsymyksensä ja masennuksensa edes neuvolassa, kun "onhan tätä lasta niin pitkään haluttu ja toivottu". Lähipiiri toitottaa miten iloista nyt kaikki on ja että se onni koitti vihdoin ja viimein. Eikä lähipiirikään tajua, että auttaa pitäisi, varsinkin kun äiti koittaa kiillottaa marttyyrin sädekehää.

Varo vain kun mies tulee Suomeen takaisin ettet kaada kaikkea hänen niskaan - avioero on taattu. Kannattaa ensin neuvolassa käydä juttelemassa väsymyksestä ja lapsen takertumisesta, he ohjaavat mielialalääkitykselle ja lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Mielummin liiottele hieman. Muuten nalkutat vuosia miehellesi siitä (jos tämä jaksaa pysyä kuvioissa) että miten rankkaa oli kun mies hylkäsi ja miten sinä olet joutunut kaiken kestämään ja jaksamaan ihan yksin. Vähemmästäkin lapsikin kasvaa tunnevammaiseksi marttyyriksi.

:O

 

[Littledeath]

[QUOTE="eedla";24243669]Mun mielestä yö vauvan kanssa on hyvä jos tarvii herätä VAIN 3 tunnin välein... Oon aina sellaisten öiden jälkeen täynnä energiaa, toisin kuin niiden öiden jälkeen kun on herätty 45 minuutin välein KOKO yö...[/QUOTE]

Niin, tilanne on siis nyt 4kk iässä helpottanut että onneks saattaa nukkua tuon 3 tuntia putkeen Sillon pienempänä heräili koko ajan ja huusi pari tuntia yhtä soittoa.

 

["viiraska"]

Vielä yksi neuvo; säästä voimia kaikessa muussa missä voit. Anna pyykkivuoren kohota, jätä siivous keveämmälle. Sinun päätyösi on hoitaa vauvaa, siinä on kylliksi tällä haavaa. 1-2 kk:n päästä tilanne voi olla jo aivan toinen.

Nuku aina kun voit. Oletko yrittänyt "unikouluttaa" vauvaa? Vauvan nukkumahuone on yöllä pimennetty, onhan. Etkä vaihda yöllä vauvalta vaippaa, jos ei ole kakkaa, ethän? Etkä joka inahdukseen nouse? Vaikka omat unet karkaisikin, päättäväisesti voit jäädä sänkyyn lepäilemään jos lapsi ei itke suoraa huutoa. Olen itse erittäin raskasuninen ja olen luullut että minulla on hyvä onni kun lapset ovat niin hyväunisia. Kunnes erään kerran heräsin yöllä siihen, että vauva ähräsi ja jokelteli kovasti, minä vain en taida herätä muuta kuin kunnon itkuun... Eli earit kehiin!

 

[JaJa]

syyllistät itseäsi nyt ihan turhaan. vaikka lapsettomuutta olisikin takana ei se tarkoita, ettei saisi samalla lailla väsyä, kun mekin jotka saimme lapset yhdestä kierrosta. tottakai sitä väsyy, jos ei saa nukkua eikä mieskään ole kotona auttamassa. varmasti ikävä miestä kohtaankin saa sut entisestään loppuun. varmasti jokainen äiti arvostaa ja rakastaa lapsiaan, oli ne saatu helposti tai vuoden taistelun jälkeen. ei vaikeamman kautta lapsensa saaneetkaan ole mitään yli-ihmisiä. hyvä äitihän sä olet, kun olet jaksanut vauvan hoitaa yksin, ilman miestä, ilman tukea.

kyllä se elämä siitä helpottaa, kun vauva vähän kasvaa. meidän esikoinen oli koliikkivauva ja elin ihan sumussa muutaman kuukauden. nyt tyttö on kiltti ja helppo 4vuotias. kuopuksen vauva-vuosi meni helpommin. esikoisen alusta muistan kyllä kuinka raskasta se voi olla jos ei saa nukkua ja jos vauva ei nuku edes päivällä.

 

["huhuu"]

ap, kerrotko missä päin asut, kun pari äitiä on jo tarjonnut apua?

 

[ihan mätä äidiksi]

Suurin osa pitkän lapsettomuuden jälkeen lapsen saaneista potee synnytyksen jälkeistä masennusta jolloin pienikin epämukavuus elämässä kasvaa vuoren korkuiseksi. Lisäksi harva uskaltaa/kehtaa myöntää väsymyksensä ja masennuksensa edes neuvolassa, kun "onhan tätä lasta niin pitkään haluttu ja toivottu". Lähipiiri toitottaa miten iloista nyt kaikki on ja että se onni koitti vihdoin ja viimein. Eikä lähipiirikään tajua, että auttaa pitäisi, varsinkin kun äiti koittaa kiillottaa marttyyrin sädekehää.

Varo vain kun mies tulee Suomeen takaisin ettet kaada kaikkea hänen niskaan - avioero on taattu. Kannattaa ensin neuvolassa käydä juttelemassa väsymyksestä ja lapsen takertumisesta, he ohjaavat mielialalääkitykselle ja lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Mielummin liiottele hieman. Muuten nalkutat vuosia miehellesi siitä (jos tämä jaksaa pysyä kuvioissa) että miten rankkaa oli kun mies hylkäsi ja miten sinä olet joutunut kaiken kestämään ja jaksamaan ihan yksin. Vähemmästäkin lapsikin kasvaa tunnevammaiseksi marttyyriksi.

No en mä mitään läääkitysta tarvitse vaan sitä unta, huh.

 

[JaJa]

Suurin osa pitkän lapsettomuuden jälkeen lapsen saaneista potee synnytyksen jälkeistä masennusta jolloin pienikin epämukavuus elämässä kasvaa vuoren korkuiseksi. Lisäksi harva uskaltaa/kehtaa myöntää väsymyksensä ja masennuksensa edes neuvolassa, kun "onhan tätä lasta niin pitkään haluttu ja toivottu". Lähipiiri toitottaa miten iloista nyt kaikki on ja että se onni koitti vihdoin ja viimein. Eikä lähipiirikään tajua, että auttaa pitäisi, varsinkin kun äiti koittaa kiillottaa marttyyrin sädekehää.

Varo vain kun mies tulee Suomeen takaisin ettet kaada kaikkea hänen niskaan - avioero on taattu. Kannattaa ensin neuvolassa käydä juttelemassa väsymyksestä ja lapsen takertumisesta, he ohjaavat mielialalääkitykselle ja lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Mielummin liiottele hieman. Muuten nalkutat vuosia miehellesi siitä (jos tämä jaksaa pysyä kuvioissa) että miten rankkaa oli kun mies hylkäsi ja miten sinä olet joutunut kaiken kestämään ja jaksamaan ihan yksin. Vähemmästäkin lapsikin kasvaa tunnevammaiseksi marttyyriksi.

no olihan neuvo :O mielialalääkitystä vaan kaikille väsyneille, valvoville vauvojen äideille..

 

[zenn]

[QUOTE="eedla";24243669]Mun mielestä yö vauvan kanssa on hyvä jos tarvii herätä VAIN 3 tunnin välein... Oon aina sellaisten öiden jälkeen täynnä energiaa, toisin kuin niiden öiden jälkeen kun on herätty 45 minuutin välein KOKO yö...[/QUOTE]

Onneksi olkoon, olet voittanut supermamma-kilpailun ja sädekehän, pitäisikö nyt keskittyä ap:n tilanteeseen ja hänen tukemiseen?

 

[zenn]

Itse en osaa antaa neuvoja, koska tilanteemme on niin erilainen: Mies oli kotona ja osa lapsen ongelmista johtui allergioista, osa siitä, että lapsi oli myös vaativa.

Toivottavasti teillä alkaa pikkuhiljaa helpottamaan ja voimia! :hug:

 

[ihan mätä äidiksi]

[QUOTE="viiraska";24243775]Vielä yksi neuvo; säästä voimia kaikessa muussa missä voit. Anna pyykkivuoren kohota, jätä siivous keveämmälle. Sinun päätyösi on hoitaa vauvaa, siinä on kylliksi tällä haavaa. 1-2 kk:n päästä tilanne voi olla jo aivan toinen.

Nuku aina kun voit. Oletko yrittänyt "unikouluttaa" vauvaa? Vauvan nukkumahuone on yöllä pimennetty, onhan. Etkä vaihda yöllä vauvalta vaippaa, jos ei ole kakkaa, ethän? Etkä joka inahdukseen nouse? Vaikka omat unet karkaisikin, päättäväisesti voit jäädä sänkyyn lepäilemään jos lapsi ei itke suoraa huutoa. Olen itse erittäin raskasuninen ja olen luullut että minulla on hyvä onni kun lapset ovat niin hyväunisia. Kunnes erään kerran heräsin yöllä siihen, että vauva ähräsi ja jokelteli kovasti, minä vain en taida herätä muuta kuin kunnon itkuun... Eli earit kehiin![/QUOTE]

No yritän kotihommia tehdä silloin aina kun vauva nukkuu, uskon et muuten ei ole kohta puhdasta päälle. Rintarepussa vauva ei viihtynyt ollenkaan. Vaunuttelu on sellainen missä hieman saa käsille ja päälle lepuuttelua. Muuten olen yrittänyt olla joka inahdukseen reagoimatta.