Monelleko eri isällä kehtaisit tehdä lapsia?

[jup]

Kysyisinkin, onko mies valmis isäksi lapselle, jonka äidillä on entuudestaan lapsia kahdelle tai useammalle miehelle? Mikäli mies on valmis tähän ja sitoutuu isyyteen (ja perheeseen) niin tilanne ei liene vielä huono. Mikäli nainen haluaa synnyttää lapsen vaikkei mies lasta haluaisi niin siinä tapauksessa kannattaa katsoa peiliin ja kysyä itseltään että missä se harkinta niitten lasten laittamiseksi oikein on.

tohon ekaan kysymykseen, tuskin se mies menis sen naisen kanssa yhteen kenellä lapsia jos noin ajattelis. kun yleensä ihmiset ketkä surustelee seurustelevat Ajatuksella että ovat aina yhdessä.

en kans tuota toista kysymystä ymmärrä eli siis olen samaa mieltä siinä asiassa.. olipas ny vaikeesti kirjotettu

 

[Ryysyrannan rinsessa]

Extreme tapauksessa MAX kahdelle. Tuota ei tule toki tapahtumaan itselle ikinä, nyt kolmas muksu tulossa samalle isälle ja sit menee putket poikki.

 

[-71]

Sain ensimmäisen lapseni kyhyestä seurustelusuhteesta ollessani 16v. Ehkäisy petti. Toisen ja kolmannen lapseni sain 25-vuotiaana (kaksoset), silloisen aviomieheni kanssa. Hän sairastui aivosyöpään kaksosten ollessa pieniä, mutta selvisi. Hänen mukaansa jokin kuitenkin hänessä oli muuttunut syöpähoitojen jälkeen eikä hän enää halunnut jatkaa yhteiseloamme. Hän on nykyään hyvin erakoitunut, juuri ja juuri omiin lapsiinsa pitää yhteyttä, joten ilmeisesti joku muutos hänessä tapahtui. Neljännen lapseni sain 37-vuotiaana nykyisen avomieheni kanssa ja toisesta olemme puhuneet. Olen nyt 38, mieheni 41.

Ilmeisesti minä olen hirveä ihminen ja lapseni kärsivät kevytkenkäisyydestäni ja siitä, että vaihdan miehiä lennosta. Ilmeisesti vastuullista olisi ollut joko:

1. Jättää esikoiseni ainoaksi lapsekseni, eli 16-vuotiaana unohtaa haaveeni useammasta lapsesta. Olisin luultavasti saanut elää hyvin pitkälti yksin, sillä harva nuori mies haluaa naisen joka on päättänyt ettei halua lapsia.

2. Abortoida esikoinen. Sehän osoittaa suurta vastuullisuutta, eikö? Mielestäni vain oli vastuullisinta antaa lapsen tulla ja hoitaa hänet hyvin.

3. Kaksoset nyt viimeistään olisi pitänyt jäädä viimeiseksi lapsikseni. Joko nykyinen avomieheni siis jäisi lapsettomaksi tai emme olisi parisuhteessa. Hän kuitenkin halusi omia lapsia ja minäkin halusin niitä lisää. Vanhemmat sisarukset eivät ole pistäneet pahaksensa.

Menen nyt omaan pieneen nurkkaani häpeämään kevytkenkäisyyttäni ja kauheita tekojani. Selviävätköhän lapseni tästä kauhuudesta? :'(

 

[kannanottaja]

Kysyisinkin, onko mies valmis isäksi lapselle, jonka äidillä on entuudestaan lapsia kahdelle tai useammalle miehelle? Mikäli mies on valmis tähän ja sitoutuu isyyteen (ja perheeseen) niin tilanne ei liene vielä huono. Mikäli nainen haluaa synnyttää lapsen vaikkei mies lasta haluaisi niin siinä tapauksessa kannattaa katsoa peiliin ja kysyä itseltään että missä se harkinta niitten lasten laittamiseksi oikein on.

tohon ekaan kysymykseen, tuskin se mies menis sen naisen kanssa yhteen kenellä lapsia jos noin ajattelis. kun yleensä ihmiset ketkä surustelee seurustelevat Ajatuksella että ovat aina yhdessä.

en kans tuota toista kysymystä ymmärrä eli siis olen samaa mieltä siinä asiassa.. olipas ny vaikeesti kirjotettu

Ekaan kysymykseen tarkennus; raskaaksi voi tulla ennen kun asiaa on harkittu molemmin puolin. Eli mies voi hyvinkin alottaa (seksi)suhteen naiseen, jolla lapsia useammalle miehelle ja ns. vahinkoraskaus yllättää. Palsta on näitä täynnä.

 

[zizilisko]

Esikoisella on eri isä kuin nuoremmilla. Jos nyt kävisi niin, että jäisin leskeksi, niin en pidä ollenkaan mahdottomana sitä, että voisin vielä myöhemmällä iällä haluta lapsen, jos löytäisin uuden kumppanin. Eikä hävettäisi tippaakaan.

 

[oman jaksamisen vuoksi]

ýhdelle miehelle, meillä kaksi yhteistä lasta jo on, kolmatta tässä yritetään saada aikaiseksi.
Kolme lasta riittää minulle vallan mainiosti, en tahdo neljättä lasta enään, ja tuon kolmannen jälkeen varmaan pistän piuhat poikki. ja ikää mulla on 25v.

 

[näin meillä]

Kysyisinkin, onko mies valmis isäksi lapselle, jonka äidillä on entuudestaan lapsia kahdelle tai useammalle miehelle? Mikäli mies on valmis tähän ja sitoutuu isyyteen (ja perheeseen) niin tilanne ei liene vielä huono. Mikäli nainen haluaa synnyttää lapsen vaikkei mies lasta haluaisi niin siinä tapauksessa kannattaa katsoa peiliin ja kysyä itseltään että missä se harkinta niitten lasten laittamiseksi oikein on.

tohon ekaan kysymykseen, tuskin se mies menis sen naisen kanssa yhteen kenellä lapsia jos noin ajattelis. kun yleensä ihmiset ketkä surustelee seurustelevat Ajatuksella että ovat aina yhdessä.

en kans tuota toista kysymystä ymmärrä eli siis olen samaa mieltä siinä asiassa.. olipas ny vaikeesti kirjotettu

Ekaan kysymykseen tarkennus; raskaaksi voi tulla ennen kun asiaa on harkittu molemmin puolin. Eli mies voi hyvinkin alottaa (seksi)suhteen naiseen, jolla lapsia useammalle miehelle ja ns. vahinkoraskaus yllättää. Palsta on näitä täynnä.

Tai sitten mies menee yhteen naisen kanssa jolla lapsia edellisistä liitoista ja neljän vuoden yhdessä olon jälkeen käy kämmi ja alkaa raskaus. Silloin mies haluaakin lapsen, mutta ei enää naista ja hänen aiempia lapsiaan... Nainen voi sitten rauhassa tuijotella peiliin joko loppuikänsä tai sitten ajatella katsovansa vielä joskus silmiin jota kuta miestä ketä rakastaa, ja joka rakastaa naista. Jos uskaltaa.

 

[Aurinkokunta]

No itselleni henk. koht. raja tuli kyllä vastaan tän toisen miehen kohdalla.
Mutta en kadu enkä häpeä sitä, että 2 vanhimmalla on eri isä kuin näillä muilla.
Asiat kun ei aina mee niinkun haaveilee, ja oishan se ollut aika "tyhjää" 21-vuotiaana todeta, että löydän mie uutta kumppania tai en, niin lapsia ei ainakaan enää ikinä yhtään.
Eikä se ois minusta ollut ihan oikein tätä nykyistä miestäkään kohtaan, joka kuitenkin lapsia halusi hänkin... ja hänellä niitä ei niitä yhtään ollutkaan silloin kun tavattiin.

 

[vieras]

Neljälle miehelle. Odotan siis viidettä lastani neljännelle miehelleni. Naimisiin mentiin just. Aiemmin ollut kerran naimisissa.

 

[näin meillä]

Neljälle miehelle. Odotan siis viidettä lastani neljännelle miehelleni. Naimisiin mentiin just. Aiemmin ollut kerran naimisissa.

ONNEA!

 

[mä]

Minusta on hassua, kun tehdään "lapsia miehelle", mutta jos ne miehet ne heille tehdyt lapset hyvin hoitavat, niin mikäpäs siinä . Me saimme yhden lapsen ja mieheni on hoitanut tosi hyvin ihan alusta asti.

 

[MrsBree]

Mulla lapsilla kolme isää. Esikoisen sain 19v, seuraavat kolme lasta silloiselle aviomiehelleni ja nyt minulla on 3kk:n ikäinen vauva toisen aviomieheni kanssa. Esikoisen isä ei mitenkään kuvioissa. Kolme seuraavaa asuvat isänsä kanssa. Viettävät lomat kanssani.

 

[vieras]

No jos jostain syystä miehen kans tiet eroais niin en luultavasti enää silti tekis lapsia kun ikää on jo 35v. Mut jos olisin nuorempi tai jostain syystä innostuisin saamaan vielä iltatähden niin voisin uuden miehen kans tekaista sellaisen.

 

[idunnor]

Ei se kehtaamisesta ole kiinni vaan siitä miten elämä heittelee, sitä en etukäteen tiedä joten en osaa sanoa montako lasta/isää tulee olemaan. Hankala elämä jos kaikkea pitää hävetä.

 

[r]

Mulla on yksi lapsi, joten ei ole tuosta omakohtaista kokemusta. En toki paheksu niitä, joilla on vaikka kolmekin lasta eri miehille. Se on niiden asia eikä kuulu mulle, joten en sellaisella päätäni vaivaa. Elämä heittelee välillä rankallakin kädellä...

 

[Huisi hippu]

Mielellään olisin saman miehen kanssa jos rakkautta riittää. Tekisin hänen kanssaan määrän x lapsia. Mutta jos juttumme ei toimikkaan ja loppuu vaikka 10 vuoden yhdessä olon jälkeen, olen valmis uuteen suhteeseen ja mahdolliseen yhteiseen lapseen , koska oon nuori vielä. En näe pahana että lapsia max kolmelle miehelle syystä tai toisesta. Ei varmaan ois kivaa uudesta miehestä jos olisin 25v ja steriloitu. Mullahan on seuraavat 20 vuotta aikaa lisääntyä!

 

[Tiimarinvihko]

Mites se siitä kehtaamisesta on kiinni?

Elän elämääni itselleni, en muille ihmisille.

Peesi.

 

[sisar puoliQ]

Sain ensimmäisen lapseni kyhyestä seurustelusuhteesta ollessani 16v. Ehkäisy petti. Toisen ja kolmannen lapseni sain 25-vuotiaana (kaksoset), silloisen aviomieheni kanssa. Hän sairastui aivosyöpään kaksosten ollessa pieniä, mutta selvisi. Hänen mukaansa jokin kuitenkin hänessä oli muuttunut syöpähoitojen jälkeen eikä hän enää halunnut jatkaa yhteiseloamme. Hän on nykyään hyvin erakoitunut, juuri ja juuri omiin lapsiinsa pitää yhteyttä, joten ilmeisesti joku muutos hänessä tapahtui. Neljännen lapseni sain 37-vuotiaana nykyisen avomieheni kanssa ja toisesta olemme puhuneet. Olen nyt 38, mieheni 41.

Ilmeisesti minä olen hirveä ihminen ja lapseni kärsivät kevytkenkäisyydestäni ja siitä, että vaihdan miehiä lennosta. Ilmeisesti vastuullista olisi ollut joko:

1. Jättää esikoiseni ainoaksi lapsekseni, eli 16-vuotiaana unohtaa haaveeni useammasta lapsesta. Olisin luultavasti saanut elää hyvin pitkälti yksin, sillä harva nuori mies haluaa naisen joka on päättänyt ettei halua lapsia.

2. Abortoida esikoinen. Sehän osoittaa suurta vastuullisuutta, eikö? Mielestäni vain oli vastuullisinta antaa lapsen tulla ja hoitaa hänet hyvin.

3. Kaksoset nyt viimeistään olisi pitänyt jäädä viimeiseksi lapsikseni. Joko nykyinen avomieheni siis jäisi lapsettomaksi tai emme olisi parisuhteessa. Hän kuitenkin halusi omia lapsia ja minäkin halusin niitä lisää. Vanhemmat sisarukset eivät ole pistäneet pahaksensa.

Menen nyt omaan pieneen nurkkaani häpeämään kevytkenkäisyyttäni ja kauheita tekojani. Selviävätköhän lapseni tästä kauhuudesta? :'(

no höpöhöpö. täähän on aivan eri asia, kun joku baari-ihastuksille liukuhihnalta sikiäminen. ja loistava esimerkki siitä, kuinka se elämä tosiaan voi heitellä. :hug:

 

[kolmen äiti]

No, miehen veljen nykyisellä vaimolla on lapsia kolmelle eri miehelle ja musta se on aika paljon...! Tai siis herättää ajatuksia, koska tuli raskaaksi taas välittömästi tavattuaan miehen veljen. Väkisinkin tulee mietittyä, miten uskaltaa tehdä lapsia heti? Helppo sitoa toinen? Kevytkenkäinen? Toki elämässä voi tapahtua kaikenlaista, mut itse en haluaisi miestä jolla on lapsia monen eri naisen kanssa, kyllä se jotain kertoo....

 

[Horuksen silmä]

En mä kyllä noita lapsia ole isälle tehnyt vaan elämälle.
Omilla lapsillani on sama isä, mutta jos elämä olisi mennyt toisin, niin voisihan heillä olla useampikin isä.
Enemmän häpeisin sitä että tuomitsisin niitä joilla on lapsia useammalle miehelle.

 

[kolmen öiti]

Mä en ole koskaan tehnyt lapsia yhdellekään miehelle vaan miehen kanssa. Toistaiseksi kolme lasta tämän yhden ja saman. Mutta jos eroaismme tai jäisin leskeksi, niin saattaisinhan minä haluta tulevaisuudessa lisääkin lapsia jos sopiva kumppani löytyy.

Mitä sitä turhaan elämää etukäteen suunnittelemaan sen suhteen jos ja jos, koska ajatus on elää nykyisen puolison kanssa elämän loppuun saakka

 

[Lottie]

Tiedättekö muuten kuinka monta avo/avioparia ketkä ovat olleet aina yhdessä kuolemaansa asti ja keillä lapsia???? mut ei siis muille?

Mua harmittaa kun aina ajatellaan avio/avoeron olevan ihan normijuttu. Mä en tunne kovinkaan monta paria jotka ovat olleet yhdessä kuolemaan asti koska tutuista monikaan ei ole vielä kuollut, mutta elossa olevista voin luetella:

isä ja äiti, 43 vuotta
täti ja setä, 44 vuotta, 45 vuotta, 38 vuotta

Kaikki ensimmäisissä avioliitoissaan.

Lisäksi omista kolkyt ja risat -ikäisistä kavereistani, joilla on lapsia, kaikki ovat yhdessä lastensa isän kanssa edelleen. Omassa lähisuvussa ja kavereissa ei ole ainuttakaan eronnutta vanhempaa tai yksinhuoltajaa, miehen suvussa kylläkin. (yksi kaverini on eronnut avioliitosta mutta heillä ei ollut lapsia.)

Ilmeisesti meidän suku on harvinaista porukkaa.

 

[Micosa]

Mites se siitä kehtaamisesta on kiinni?

Elän elämääni itselleni, en muille ihmisille.

Peesi.

Täytyy myös peesata.

 

[Horuksen silmä]

Tiedättekö muuten kuinka monta avo/avioparia ketkä ovat olleet aina yhdessä kuolemaansa asti ja keillä lapsia???? mut ei siis muille?

Mua harmittaa kun aina ajatellaan avio/avoeron olevan ihan normijuttu. Mä en tunne kovinkaan monta paria jotka ovat olleet yhdessä kuolemaan asti koska tutuista monikaan ei ole vielä kuollut, mutta elossa olevista voin luetella:

isä ja äiti, 43 vuotta
täti ja setä, 44 vuotta, 45 vuotta, 38 vuotta

Kaikki ensimmäisissä avioliitoissaan.

Lisäksi omista kolkyt ja risat -ikäisistä kavereistani, joilla on lapsia, kaikki ovat yhdessä lastensa isän kanssa edelleen. Omassa lähisuvussa ja kavereissa ei ole ainuttakaan eronnutta vanhempaa tai yksinhuoltajaa, miehen suvussa kylläkin. (yksi kaverini on eronnut avioliitosta mutta heillä ei ollut lapsia.)

Ilmeisesti meidän suku on harvinaista porukkaa.

Täytyy toki muistaa että aikaisemmin pysyttiin naimisissa koska se oli moraalinen pakko. Avioliitot saattoi olla hyvinkin onnettomia ja puolisolla saattoi olla rinnakkaissuhteita. Nykyään nuo syyt johtavat usein eroon.
Mun mielestä on vain tervettä erota suhteesta joka tuottaa osapuolille tuskaa. Monikohan vanhus, joka on ollut puolisonsa kanssa aviossa kuolemaan saakka, on kokennut onnellisen avioliiton?
Itse toki tunnen pariskuntia jotka ovat olleet "ikuisesti" yhdessä ja lähes jokanen näistä liitoista on pitänyt sisällään sen kaltaisia ongelmia, joiden takia olisi ollut parasta erota. Mutta kun ei ole erottu, ja nyt samat ongelmat sitten toistuvat heidän lapsillaan ja lapsenlapsillaan.

 

[kolmen äiti]

En mä kyllä noita lapsia ole isälle tehnyt vaan elämälle.
Omilla lapsillani on sama isä, mutta jos elämä olisi mennyt toisin, niin voisihan heillä olla useampikin isä.
Enemmän häpeisin sitä että tuomitsisin niitä joilla on lapsia useammalle miehelle.

Niin, mä en tuomitse...mutta en voi sille mitään, että ajatuksia se silti herättää.
Ja sama homma toisinpäin, en haluaisi miestä jolla on vaikka 3 tai 4 naisen kanssa lapsia.