Miten voin olla näin katkera ystävä? :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja inhottava ystävä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

inhottava ystävä

Vieras
Ystäväni soitti ja kertoi olevansa raskaana. Mä mietin vain miksi kaikki muut saa lapsia ja minä en :(. On minullakin yksi lapsi, mutta niin kovasti haluaisin toisenkin, yh:na se ei vaan ole mahdollista....
Tietysti olen onnellinen ystäväni puolesta ja aivan varmasti ostan innoissani hänelle vauvatavaraa <3 Mutta silti harmittaa... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja inhottava ystävä;22095167:
Ystäväni soitti ja kertoi olevansa raskaana. Mä mietin vain miksi kaikki muut saa lapsia ja minä en :(. On minullakin yksi lapsi, mutta niin kovasti haluaisin toisenkin, yh:na se ei vaan ole mahdollista....
Tietysti olen onnellinen ystäväni puolesta ja aivan varmasti ostan innoissani hänelle vauvatavaraa <3 Mutta silti harmittaa... :(

miksi ei ole yh:na mahdollista?
 
Samanlaisia tuntemuksia on monella tahattomasti lapsettomalla.
Katkeruus, viha ja inho kuuluvat suruun. Normaalisti, kun suremme menetettyä läheistä, voimme surra yhteiskunnan tapojen mukaisesti ja näen ollen osaamme käsitellä suruamme paremmin. Lapseton on menettänyt jotain, mitä ei ole ollutkaan, joten surua on vaikeampi käsitellä. Silloin, kun suruaan ei osaa käsitellä ja hyväksyä saattaa se purkautua odottamattomalla tavalla (esim katkeruutena).

Olisiko samoista tuntemuksista sinunkin kohdalla kyse? Kyllä se siitä, vaikka voi viedä montakin vuotta ennenkuin oppii asian hyväksymään.
 
Samanlaisia tuntemuksia on monella tahattomasti lapsettomalla.
Katkeruus, viha ja inho kuuluvat suruun. Normaalisti, kun suremme menetettyä läheistä, voimme surra yhteiskunnan tapojen mukaisesti ja näen ollen osaamme käsitellä suruamme paremmin. Lapseton on menettänyt jotain, mitä ei ole ollutkaan, joten surua on vaikeampi käsitellä. Silloin, kun suruaan ei osaa käsitellä ja hyväksyä saattaa se purkautua odottamattomalla tavalla (esim katkeruutena).

Olisiko samoista tuntemuksista sinunkin kohdalla kyse? Kyllä se siitä, vaikka voi viedä montakin vuotta ennenkuin oppii asian hyväksymään.

Kiitos sinulle, että ymmärrät :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja inhottava ystävä;22095320:
Sekin on kyllä totta... Vaikkakaan en osaa ajatella itseäni enää parisuhteeseen, vuosikausia ollut yh:nä ja olen jo reippaasti päälle 3kymppinen että ikäkin tulee vastaan :(

Lapsen tekoon ei tarvita parisuhdetta. Kaverini hankki luovuttajan koska halusi lapsen mutta ei miestä. Ja ikää hällä oli 37v.
 
Ymmärrän toisaalta katkeruutesi. Mutta toisaalta sinun tilanteesi ei ole läheskään niin mahdoton kuin minulla.
Jos itse haluaisin raskaaksi, joutuisin käymään vieraissa, koska meidän varat on menneet jo hedelmöityshoitoihin ja seuraavasta hoidosta ei tietoa. :(

Olen todella katkera ämmä, tiedän sen, mutta toisaalta olen yrittänyt purkaa nämä katkeruudet siinä onnistumatta mm. käymällä terapiassa. Joten miksi minua pitäisi vihata, kun olen yrittänyt tehdä katkeruudelleni jotain?
 

Yhteistyössä