K
kärsijä
Vieras
Tämä tavallinen tarina: Kärsin seksin puutteesta parisuhteessamme.
Tai kai sitä olisi ihan tarpeeksi, jos se kelpaisi minulle sellaisena kun sitä olisi tarjolla. Ongelma on siinä, että haluan rakastella ja nauttia hänestä, en vain panna pimeässä peiton alla. Minulle on tärkeää, että myös minua halutaan ja vaimo lähtee mukaan seksiin aidosta halustaan tuottaa minulle hyvää. Ei vain siksi, etten tulisi pahalle tuulelle ja murjottaisi seuraavia päiviä. Minulle seksi on läheisyyttä rakkaan vaimon kanssa ja yritän aina tuottaa hänellekin mahdollisimman paljon nautintoa. Tiedostan myös seksin merkityksen parisuhdetta koossapitävänä voimana. Minulle se on tärkeää ja haluaisin sen lähentävän meitä, nyt se pikemminkin repii meitä erilleen.
En voisi kuvitella olevani kenenkään toisen kanssa ja kärsin, kun en saa olla hänenkään kanssa. Olin aiemmin mieltänyt asian mielessäni niin, että minä en kelpaa hänelle eikä minusta ole tuottamaan hänelle seksuaalista nautintoa niin, että hän haluaisi minua. Pidin itseäni surkeana seksikumppanina ja tämä latisti minua aikalailla. Tämä mielikuva minulla oli vuosia ja tuona aikana mietinkin usein, miksi roikun tässä suhteessa kiinni. Kai se johtui tunteistani häntä kohtaan, lapsista ja yhteisestä kodista. En voisi kuvitella eläväni ilman häntä, ja silti kuitenkin jollakin tavalla vihasin häntä, kun seksuaalisiin toiveisiini ei vastattu. Koin hänen olevan este minun seksuaaliselle nautinnolle. Häneltä en saanut sellaista ja en voinut hakea sitä muualtakaan. Kun lopultakin saimme puhuttua asiasta, kävi ilmi, ettei hän oikein kaipaa miestä seksuaalisessa mielessä. Lyhyesti siis, hän ei halua munaa, ei ainakaan niin usein kuin olisin sitä hänelle tarjoamassa.
Onko olemassa mitään keinoa lisätä hänen seksuaalisia haluja tai vähentää omiani, mikä on kyllä se huonompi vaihtoehto. Lääkettä, terapiaa, mitä tahansa?
Tai kai sitä olisi ihan tarpeeksi, jos se kelpaisi minulle sellaisena kun sitä olisi tarjolla. Ongelma on siinä, että haluan rakastella ja nauttia hänestä, en vain panna pimeässä peiton alla. Minulle on tärkeää, että myös minua halutaan ja vaimo lähtee mukaan seksiin aidosta halustaan tuottaa minulle hyvää. Ei vain siksi, etten tulisi pahalle tuulelle ja murjottaisi seuraavia päiviä. Minulle seksi on läheisyyttä rakkaan vaimon kanssa ja yritän aina tuottaa hänellekin mahdollisimman paljon nautintoa. Tiedostan myös seksin merkityksen parisuhdetta koossapitävänä voimana. Minulle se on tärkeää ja haluaisin sen lähentävän meitä, nyt se pikemminkin repii meitä erilleen.
En voisi kuvitella olevani kenenkään toisen kanssa ja kärsin, kun en saa olla hänenkään kanssa. Olin aiemmin mieltänyt asian mielessäni niin, että minä en kelpaa hänelle eikä minusta ole tuottamaan hänelle seksuaalista nautintoa niin, että hän haluaisi minua. Pidin itseäni surkeana seksikumppanina ja tämä latisti minua aikalailla. Tämä mielikuva minulla oli vuosia ja tuona aikana mietinkin usein, miksi roikun tässä suhteessa kiinni. Kai se johtui tunteistani häntä kohtaan, lapsista ja yhteisestä kodista. En voisi kuvitella eläväni ilman häntä, ja silti kuitenkin jollakin tavalla vihasin häntä, kun seksuaalisiin toiveisiini ei vastattu. Koin hänen olevan este minun seksuaaliselle nautinnolle. Häneltä en saanut sellaista ja en voinut hakea sitä muualtakaan. Kun lopultakin saimme puhuttua asiasta, kävi ilmi, ettei hän oikein kaipaa miestä seksuaalisessa mielessä. Lyhyesti siis, hän ei halua munaa, ei ainakaan niin usein kuin olisin sitä hänelle tarjoamassa.
Onko olemassa mitään keinoa lisätä hänen seksuaalisia haluja tai vähentää omiani, mikä on kyllä se huonompi vaihtoehto. Lääkettä, terapiaa, mitä tahansa?