Miten tuonne Elämän kovaan kouluun voi hakea?

[QUOTE="vieras";29069597]Voi jestas sentään.
Ymmärrätkö yhtään että se jos ihminen on traumatisoitunut,mt-ongelmainen tai persoonallisuushäiriöinen,oppimisvaikeuksista kärsivä eikä lähipiiristä heru tukea, on aika helvetinmoinen duuni pyrkiä eteenpäin eikä silti välttämättä pärjää?
Voimat eivät kertakaikkiaan riitä siihen mikä jollekin terveelle,hyvin pärjäävälle ihmiselle on itsestäänselvyys.
Se että pystyy opiskelemaan tai tekemään töitä, on etuoikeus.[/QUOTE]

Ymmärrän, mutta en nyt lähtisi sitä jossakin naamakirjassa korostamaan, että MULLA on vaikeaa, olen käynyt rankan elämänkoulun tai mitä ne nyt sinne laittavat.

Kaikilla on elämässä enemmän tai vähemmän vaikeuksia, ei täällä kukaan ihan helpolla pääse. Mitä sitä korostamaan jossakin FB-statuksessa. Eri asia on sitten se, että jakaa muiden ihmisten kanssa kokemuksiaan.

 

[QUOTE="vieras";29069577]Niin että sitten voi syyttää muita, jos ei itse halua pyrkiä eteenpäin? Selvä..[/QUOTE]

Öööö... Sinulla taisi mennä tuo kommentti jotenkin ohi...

Hassua,vaikka kuitenkin varmasti olet melkoisen korkeastikkin koulutettu

 

[QUOTE="vieras";29069056]Mä en ymmärrä miksei siitä saisi olla ylpeä,että on selvinnyt rankoista kokemuksistaan.
Joidenkin elämään niitä vastoinkäymisiä ja rankempia sellaisia vain tulee enemmän kuin toisten,faktahan se on.[/QUOTE]

Eiköhän kaikilla niitä vastoinkäymisiä elämässään ole. Kuinkahan monella elämän kovaa koulua -käyneellä ne vastoin käymiset johtuu omista töppäilyistä ja valinnoista? Itselläkään ei mikään ruusuinen lapsuus ole, mutta silti olen muitakin kouluja elämän ohessa kyennyt suorittamaan

 

[QUOTE="vieras";29069639]Siis valittaako jotukut oikeasti naamakirjassaan rahattomuuttaan ja ettei sossusta saanut rahaa? Mulla taitaa kaikkia naamakirjakaverit olla parempi osasia kun en ole tuollaiseen törmännyt, toki kaveri piirinikin on melkoisen suppea.[/QUOTE]

Kyllä valittavat, ja revitellään myös ihan kunnolla omilla päihde/väkivalta/poliisikontakteillaankin. Kaikkia yhdistää tämä Facebookstatus "Elämänkoulu".
Toki minäkin saatan tuntea vähän enemmän huono-osaisia, mm. entisiä lastenkotikavereita, jotka toki ovat sitä 'oikeaa' elämänkoulua käyneet. Mutta ei ne kaikki elmänkolulaiset ole tuollaisista lähtökohdista.

 

Sanoinko minä ettei siitä saisi olla ylpeä?

On aivan eriasia olla ylpeä omasta saavutuksestaan, kuin nostaa itsensä muiden yläpuolelle omien kokemusten kautta. Ja toisekseen kyse on kuitenkin subjetiivisesta kokemuksesta. Ei ole olemassa mitään mittaria jolla osoitettaisiin, että juuri minun kokemukset ovat rakempia ja kovempia kuin toisten jolloin mulla on nyt oikeus arvottaa sinun elämäsi ja kertoa, et älä ruinaa, kun et tiedä oikeasta elämästä mitään.

Itse olen vuosien varrella kuullut mm:
-suruvalittelukäynnillä (olin siis juuri jäänyt leskeksi alle 30 v, kolme pientä muksua jaloissa) eräs ihminen sanoi, että avioero se vasta rankkaa on, kyllä leskeksi jääminen on paljon helpompaa.
- ekaluokkalaisten kaksostyttöjen äiti (jonka mies osallistui kodinhoitoon ja oli aktiivinen isä lasten elämässä) kertoi miten paljon helpompaa minun on (vaikka olin yh) kolmen alle koulunikäisen kanssa, kaksosten kanssa elämä on tosi rankkaa.
- veljeni hautajaisten jälkeen (kuoli myöhemmin kuin minun eka mies) yksi henkilö kertoi minulle, että nyt tiedän mitä elämä on

Ja paljon paljon muuta...

Olen niin monesti kuuluut miten toisten elämä on rakempaa kuin muiden ja minulle kerrottu miten minukin elo on ollut ruusulla tanssimista. Ja puoliakaan minun kokemuksista ei nämä sanojat tiedä, mutta pitävät itseään elämän ammattilaisia vain he tietävät mitä elämä on. Minusta nyt ei vaan voi nostaa itseään toisten ylämpuolelle omien elämänkokemusten kautta. Vaikka olis kokenut miten kauheita ja hirveitä, kun se toinenkin on voinut kokea omat kokemuksensa ihan yhtä kauheiksi ja hirveiksi.

Huomasitko,että tässä viestissäsi juuri itse väheksyt toista ja korostat kuinka sun ongelmat on suuria?
Jos joku sanoo,että kaksosten kanssa on rankempaa,kuin sulla yksinhuoltajana....
Niinpä,ethän sä voi tietää vaikka toisella oisikin rankempaa,vaikka hällä mies onkin....Et tosiaan voi nostaa itseäsi toisten yläpuolelle,vai miten sen nyt itse tuossa ilmaisit..?

Vähän oli ristiriitainen sun viesti,anteeksi nyt vain.

 

Ei sinne voi hakea, sillä ne on suurin osa jo lapsesta asti olleet huono-osaisia, nuoruus mennyt laitoksissa jne.

 

Mua ihmetyttää että näin monella täällä löytyy facebook kavereistaan näitä kovan elämänkoulun käyneitä ja siis moni täällä kirjoitti,että ovat juuri niitä sossupummi,päihdeongelma ym ongelma porukkaa...

Herää vaan kysymys,että miten teillä kaikilla on sellaisia kavereita facessa?
Missä ihme luuseriporukoissa te pyöritte?
Kyse kuitenkin fiineistä korkeastikoulutetuista voittaja-ihmisistä! Härreguud! :O

 

Itseasiassa sinne kovaan kouluun pääsee tai joutuu (kuinka vaan) ihan syntymällä maailmaan. Ei ketään täällä helpolla päästetä tahi ilman arpia lähdetä. Oletuksena nyt sitten nämä ihmiset, jotka saavat elää elämäänsä pidempään kuin tunnin tai muutaman kuukauden. Elämähän on yksi iso opintomatka, jossa sitten niitä samojakin asioita joutuu välillä pänttämään vuodesta toiseen tai ainakin useammin kuin kerran.

 

[QUOTE="vieras";29069663]Eiköhän kaikilla niitä vastoinkäymisiä elämässään ole. Kuinkahan monella elämän kovaa koulua -käyneellä ne vastoin käymiset johtuu omista töppäilyistä ja valinnoista? Itselläkään ei mikään ruusuinen lapsuus ole, mutta silti olen muitakin kouluja elämän ohessa kyennyt suorittamaan [/QUOTE]

Juu, varmasti kaikilla on omat hankaluutensa mutta suurimmalla osalla ne vastoinkäymiset taitaa olla "perus" avioeroja, rahaongelmia, koulukiusausta tms. jotka ovat isoja juttuja pienelle lapselle, mutta on myös niitä joiden lapsuus on kaikkineen ollut yhtä helvettiä ilman turvallisia aikuisia, ilman työkaluja joilla asioita käsitellä jne. ja silloin on itse asiassa huippua, jos terveys ja työkyky ei mene!

 

[QUOTE="vieras";29069663]Eiköhän kaikilla niitä vastoinkäymisiä elämässään ole. Kuinkahan monella elämän kovaa koulua -käyneellä ne vastoin käymiset johtuu omista töppäilyistä ja valinnoista? Itselläkään ei mikään ruusuinen lapsuus ole, mutta silti olen muitakin kouluja elämän ohessa kyennyt suorittamaan [/QUOTE]

Joo, joillain enemmän joillain vähemmän.
Kyllä nyt vaan jotkut pääsee elämässä helpommalla kuin toiset ilman että olisi mistään omista valinnoista kyse, miksi se on niin vaikeaa hyväksyä?
Yleensä niillä elämänkoululaisilla kyse on kierteestä,ongelmilla on taipumus kasaantua ja kun ollaan syvällä suossa ei yleensä järki ja harkintakyky enää pelaa täysillä.
Hahmotatko yhtään laajempaa kuvaa ja kokonaisuutta?
Kyllä ihminen on jollain tapaa kärsinyt,sairas ja/tai avun tarpeessa jos tekee sellaisia valintoja että elämä lähtee alamäkeen.
Mitä se tuomitseminen auttaa?
Se voisit yhtähyvin olla sinä joka harhoissaan mumisee omiaan kauppajonossa, kuselle ja paskalle haisten.
Sulla on varmasti ollut muita tukevia ja positiivisia tekijöitä siinä että olet pärjännyt ja kyennyt kouluja käymään, kaikilla niitä ei ole.
Kyse on kokonaisuudesta, lukemattomien pikkuasioiden summasta.

 

[QUOTE="vieras";29069720]Joo, joillain enemmän joillain vähemmän.
Kyllä nyt vaan jotkut pääsee elämässä helpommalla kuin toiset ilman että olisi mistään omista valinnoista kyse, miksi se on niin vaikeaa hyväksyä?
Yleensä niillä elämänkoululaisilla kyse on kierteestä,ongelmilla on taipumus kasaantua ja kun ollaan syvällä suossa ei yleensä järki ja harkintakyky enää pelaa täysillä.
Hahmotatko yhtään laajempaa kuvaa ja kokonaisuutta?
Kyllä ihminen on jollain tapaa kärsinyt,sairas ja/tai avun tarpeessa jos tekee sellaisia valintoja että elämä lähtee alamäkeen.
Mitä se tuomitseminen auttaa?
Se voisit yhtähyvin olla sinä joka harhoissaan mumisee omiaan kauppajonossa, kuselle ja paskalle haisten.
Sulla on varmasti ollut muita tukevia ja positiivisia tekijöitä siinä että olet pärjännyt ja kyennyt kouluja käymään, kaikilla niitä ei ole.
Kyse on kokonaisuudesta, lukemattomien pikkuasioiden summasta.[/QUOTE]

:flower:

Ja minä väitän olevani syytön siihen mitä lapsuudessani on tapahtunut. Vaikka olen toki syyllisyyttä kantanutkin ja kannan edelleen.

 

Eikä se "ruusuinen lapsuus" ole mikään tae menestymisestä tai onnesta.
Yhtälailla ihmiseltä voi mennä esim. mielenterveys vaikka olisit elänyt kuinka hyvän lapsuuden.
Miten ylipäätään määritellään hyvä lapsuus?
Mistä kukaan tietää minkälaista perheen arki on,vaikka päällepäin kulissit olisivat kunnossa?

 

[QUOTE="vieras";29069709]Mua ihmetyttää että näin monella täällä löytyy facebook kavereistaan näitä kovan elämänkoulun käyneitä ja siis moni täällä kirjoitti,että ovat juuri niitä sossupummi,päihdeongelma ym ongelma porukkaa...

Herää vaan kysymys,että miten teillä kaikilla on sellaisia kavereita facessa?
Missä ihme luuseriporukoissa te pyöritte?
Kyse kuitenkin fiineistä korkeastikoulutetuista voittaja-ihmisistä! Härreguud! :O[/QUOTE]

No mä olen itä-helsinkiläinen lastenkotilapsi, joten sieltä niitä huono-osaisia tuttuja on jäänyt. Tosin niistäkin suurin osa ymmärtää, miten noloa on ilmoittaa koulutuksekseen "Elämän kova koulu", ihan sama kun nää "Äiti yrityksessä Matti ja Teppo". Ja tässä kun kyse on siitä Facebookstatuksen typeryydestä. Ja kun niitä statuksen pitäviä 90 prosenttisesti yhdistää nuo ensimmäisellä sivulla mainitut jutut.

Äh, menee jo ihan liian vakavaksi, eikä muiden statukset oikeasti ole näin big deal. Over and out.

 

[QUOTE="vieras";29069659]Öööö... Sinulla taisi mennä tuo kommentti jotenkin ohi...

Hassua,vaikka kuitenkin varmasti olet melkoisen korkeastikkin koulutettu [/QUOTE]

Sitten se oli huonosti ilmaistu. Luepa kommentti uudelleen.

Miksi muuten tuo tuossa perässä..?

 

[QUOTE="vieras";29069720]Joo, joillain enemmän joillain vähemmän.
Kyllä nyt vaan jotkut pääsee elämässä helpommalla kuin toiset ilman että olisi mistään omista valinnoista kyse, miksi se on niin vaikeaa hyväksyä?
Yleensä niillä elämänkoululaisilla kyse on kierteestä,ongelmilla on taipumus kasaantua ja kun ollaan syvällä suossa ei yleensä järki ja harkintakyky enää pelaa täysillä.
Hahmotatko yhtään laajempaa kuvaa ja kokonaisuutta?
Kyllä ihminen on jollain tapaa kärsinyt,sairas ja/tai avun tarpeessa jos tekee sellaisia valintoja että elämä lähtee alamäkeen.
Mitä se tuomitseminen auttaa?
Se voisit yhtähyvin olla sinä joka harhoissaan mumisee omiaan kauppajonossa, kuselle ja paskalle haisten.
Sulla on varmasti ollut muita tukevia ja positiivisia tekijöitä siinä että olet pärjännyt ja kyennyt kouluja käymään, kaikilla niitä ei ole.
Kyse on kokonaisuudesta, lukemattomien pikkuasioiden summasta.[/QUOTE]

Missä on väitetty, että on vaikea hyväksyä? Missä kohdin on tuomittu? Käytät aika voimakkaita ilmaisuja.

Olen kyllä pitkän elämäni aikana nähnyt yhtä sun toista ja selvinnyt itsekin monenmoisesta ja ihan yksinkin välillä.

Kyse olikin siitä, onko tarpeen korostaa sitä tuolla mainitulla tavalla, että on käynyt läpi "kovan koulun". Ei se tietenkään kiellettyä ole, mutta ei myöskään ole kiellettyä ihmetellä. Se ei tarkoita tuomitsemista ja sitä, etteikö hyväksyisi. Joko ymmärsit?

 

[QUOTE="vieras";29069779]Kyse olikin siitä, onko tarpeen korostaa sitä tuolla mainitulla tavalla, että on käynyt läpi "kovan koulun".[/QUOTE]

Uskon, että monelle on. Että kun suurimman arvostuksen saa se, joka on menestynyt, ei-niin-menestynyt kokee tarvetta edes jotenkin kuulua joukkoon, tai tarvetta ilmaista, ettei ole ollut ihan samassa veneessä syystä tai toisesta. Ehkä joku näistä ihmisistä haluaisi osakseen arvostusta? Vaikka tietää, ettei sitä saa.

 

[QUOTE="vieras";29069720]Joo, joillain enemmän joillain vähemmän.
Kyllä nyt vaan jotkut pääsee elämässä helpommalla kuin toiset ilman että olisi mistään omista valinnoista kyse, miksi se on niin vaikeaa hyväksyä?
Yleensä niillä elämänkoululaisilla kyse on kierteestä,ongelmilla on taipumus kasaantua ja kun ollaan syvällä suossa ei yleensä järki ja harkintakyky enää pelaa täysillä.
Hahmotatko yhtään laajempaa kuvaa ja kokonaisuutta?
Kyllä ihminen on jollain tapaa kärsinyt,sairas ja/tai avun tarpeessa jos tekee sellaisia valintoja että elämä lähtee alamäkeen.
Mitä se tuomitseminen auttaa?
Se voisit yhtähyvin olla sinä joka harhoissaan mumisee omiaan kauppajonossa, kuselle ja paskalle haisten.
Sulla on varmasti ollut muita tukevia ja positiivisia tekijöitä siinä että olet pärjännyt ja kyennyt kouluja käymään, kaikilla niitä ei ole.
Kyse on kokonaisuudesta, lukemattomien pikkuasioiden summasta.[/QUOTE]

Juu, voisin olla harhoissani kuset ja paskat housussa kassa jonossa, mutta tuskin silloin olisin fb päivittänyt "elämän kova koulu".

Tietenkin sairaat yms. on eriasia ja tottahan opiskelut yms. on huomattavasti helpompaa jos on luotettavat aikuiset jotka tukee ja kannustaa monella tapaa, mutta eihän nekään takaa helppoa elämää.

Omasta mielestäni en ketään tuominnut, mietin vain kuinka paljon on sellaista porukkaa, jotka omilla teoillaan on omaa elämäänsä vaikeuttanut? Miksi pitää olla kaikki aina jonku muun syytä, eikä voida kantaa vastuuta omista valinnoista?

Kykenetkö itse hahmottamaan, että pystyt omilla teoilla ja valinnoilla vaikuttamaan omaan elämääsi?

 

Juu juuri ne jotka "eivät voi" sitten tällä verukkeella koskaan tehdä mitään elämällee. "Kun oli kova lapsuus", eli suurimmaksi osaksi sekin on ollut vain omaa tyhmyyttä ja koettu mukakovia juttuja olemalla vain itse idiootteja. Kumma kun pystyin itse tämän "elämän kovan koulun" käyneenä tekemään kaiken, kuten opiskelemaan pienen lapsen kanssa yksin ilman, että rahallisesti autettiin edes. Onneksi sentään loin tukiverkoston itse netin avustuksella. Silti en ikinä kehtaisi mainostella elämän kovaa koulua kuin olisin jokin sankari. Oikeat koulut olen käynyt ja ylpeä niistä.

Ihan turha sitä kouluttamattomuutta on peitellä noin typerillä ryhmillä, käykää oikeat koulut tai laittakaa vaikka suoraan työtön ja kouluttamaton siihen kohtaan. Saamaton voisi olla yksi hyvä myös.

 

[QUOTE="vieras";29069802]Kykenetkö itse hahmottamaan, että pystyt omilla teoilla ja valinnoilla vaikuttamaan omaan elämääsi?[/QUOTE]

Näköalaton ihminen ei juuri tähän pysty.

Vaikka toisaalta on aika vaikea mennä sanomaan suorilta käsin, kuka on vaikuttanut huonoihin päätöksiin enemmän ja kuka ei. Mikä on johtanut siihen elämäntilanteeseen, että esimerksiksi koulu jää kesken? Vastaus voi olla luotettavien ja välittävien aikuisten puute. En usko, että koulupudokkaan elämän käännekohta on kovinkaan helppo nähdä ulkopuolisen silmin. Se kun voi olla jossain ihan muualla kuin siinä päivässä, kun nuori päättää, ettei enää koulunsa penkeillä istu.

Se voi olla vaikka hetki, jolloin opettaja (eli aikuinen, eli auktoriteetti) saattaa nuoren naurunalaiseksi ja rikkoo palan tämän mieltä. Siihen on helppo sanoa, että ihminen on itse vastuussa itsestään. Totta kai on, mutta rikkinäisestä mielestä on vastuussa muutkin.

Eikä tämä tietenkään koske kaikkia. Toisilla mieli on rikki tai kiero vaikka ainekset hyvään elämään olisivat siinä nenän edessä ja käytettävissä. Mutta ei aina.

 

[QUOTE="vieras";29069802]Juu, voisin olla harhoissani kuset ja paskat housussa kassa jonossa, mutta tuskin silloin olisin fb päivittänyt "elämän kova koulu".

Tietenkin sairaat yms. on eriasia ja tottahan opiskelut yms. on huomattavasti helpompaa jos on luotettavat aikuiset jotka tukee ja kannustaa monella tapaa, mutta eihän nekään takaa helppoa elämää.

Omasta mielestäni en ketään tuominnut, mietin vain kuinka paljon on sellaista porukkaa, jotka omilla teoillaan on omaa elämäänsä vaikeuttanut? Miksi pitää olla kaikki aina jonku muun syytä, eikä voida kantaa vastuuta omista valinnoista?

Kykenetkö itse hahmottamaan, että pystyt omilla teoilla ja valinnoilla vaikuttamaan omaan elämääsi?[/QUOTE]

Dih ja lähes poikkeuksetta ne elämänkoululaiset ovat vähemmän tai enemmän sairaita/häiriöisiä.
Jostain se solmussa oleva kerä on lähtenyt, ei kukaan täysjärkinen,terve ihminen ja onnellinen ihminen tee sellaisia valintoja että itse pilaisi elämänsä.
Millä tavalla ei kanneta vastuuta omista valinnoista, jos niistä valinnoista kuitenkin kärsitään jokapäivä?
Kerro mulle mikä on tälläinen valinta, minkä kohdalla pitäisi se vastuu kantaa ja miten se kannetaan?

Omilla teoilla ja valinnoilla pystyy jonkun verran vaikuttamaan elämäänsä, mutta ei kokonaan.
Ensin pitäisi olla ymmärrys siitä mikä on ongelma,mistä se johtuu ja miten sen voi korjata.
Ongelman korjaamiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua ja avun hakeminen leimaa,ihmiset tuomitsevat.
Helpompaa vetää päihteitä ja hautautua pahaan oloonsa, kun ei ole työkaluja,keinoja,voimia ja ymmärrystä käsitellä ongelmia.

 

[QUOTE="vieras";29069733]:flower:

Ja minä väitän olevani syytön siihen mitä lapsuudessani on tapahtunut. Vaikka olen toki syyllisyyttä kantanutkin ja kannan edelleen.[/QUOTE]

Varmasti olet syytön ja suotta kannat syyllisyyttä!

Olet kuitenkin vastuussa omasta elämästäsi nyt aikuisena (oletan, että olet jo aikuinen), vain sinä voit muuttaa elämäsi suuntaa ja jättää "vanhat paskat" taaksesi.

Olen seurannut nuoria, joilla on ollut paljon kurjaa ja turvattomuutta, huolta, lapsuudessa. Nyt ovat omilla jaloillaan, ovat opiskelleet ja hakeneet töihin. Ihan itse. Olen ihan hemmetin ylpeä heistä. He päättivät mennä eteenpäin.

 

Juu juuri ne jotka "eivät voi" sitten tällä verukkeella koskaan tehdä mitään elämällee. "Kun oli kova lapsuus", eli suurimmaksi osaksi sekin on ollut vain omaa tyhmyyttä ja koettu mukakovia juttuja olemalla vain itse idiootteja. Kumma kun pystyin itse tämän "elämän kovan koulun" käyneenä tekemään kaiken, kuten opiskelemaan pienen lapsen kanssa yksin ilman, että rahallisesti autettiin edes. Onneksi sentään loin tukiverkoston itse netin avustuksella. Silti en ikinä kehtaisi mainostella elämän kovaa koulua kuin olisin jokin sankari. Oikeat koulut olen käynyt ja ylpeä niistä.

Ihan turha sitä kouluttamattomuutta on peitellä noin typerillä ryhmillä, käykää oikeat koulut tai laittakaa vaikka suoraan työtön ja kouluttamaton siihen kohtaan. Saamaton voisi olla yksi hyvä myös.

Keskustelu rönsyilee jo. Ottamatta kantaa juuri facebook-päivityksiin niin todennäköisesti jonkun muun mielestä olet elänyt "helppoa" elämää ja saanut sellaisia eväitä, joiden avulla olet pystynyt kouluttautumaan ja elämää ns. normaalia elämää. Jos mielenterveys menee, niin se menee eikä siinä kohtaa saamattomuudella ole asian kanssa mitään tekemistä.

 

[QUOTE="vieras";29069851]
Ensin pitäisi olla ymmärrys siitä mikä on ongelma,mistä se johtuu ja miten sen voi korjata.
Ongelman korjaamiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua ja avun hakeminen leimaa,ihmiset tuomitsevat.
[/QUOTE]

Mutta tämäkin on valinta. Esimerkiksi päihteistä ei pääse eroon, jos ei itse valitse sitä tietä, että haluaa eroon. Helppoa se ei ole.

 

Jos et Björn ole sinne vielä päässyt, on tilanne suorastaan huono tai sitten et ole mitään oppinut.

 

[QUOTE="vieras";29069857]Varmasti olet syytön ja suotta kannat syyllisyyttä!

Olet kuitenkin vastuussa omasta elämästäsi nyt aikuisena (oletan, että olet jo aikuinen), vain sinä voit muuttaa elämäsi suuntaa ja jättää "vanhat paskat" taaksesi.

Olen seurannut nuoria, joilla on ollut paljon kurjaa ja turvattomuutta, huolta, lapsuudessa. Nyt ovat omilla jaloillaan, ovat opiskelleet ja hakeneet töihin. Ihan itse. Olen ihan hemmetin ylpeä heistä. He päättivät mennä eteenpäin.[/QUOTE]

Minä olen kantanut vastuutani jo monen monta vuotta käymällä mm. terapiassa, hakemalla perheelleni apua jne. mutta en pysty näköjään (monet kerrat yrittänyt ja PÄÄTTÄNYT) ainakaan vielä menemään eteen päin niin, että pystyisin lisäkouluttautumaan tai tekemään kokopäivätyötä. Henkisesti kehitystä on tapahtunut hurjasti monessakin mielessä, mutta ihan itse ilman apua ja päättämällä en moiseen pysty. Vaikka niin kovin kovasti sitä tahtoisin, ei ollut nimittäin aikomuksena jäädä matalapalkkaiseksi "paska-alalle"