Miten tuonne Elämän kovaan kouluun voi hakea?

Voiko sinne laittaa Elämän eliittikoulu tai vastaavan jos ei ole ollut kovaa koulua?

 

Onhan se nyt suurempi ponnistus nousta sieltä pohjalta ja vaikeista oloista,kuin sellaisella joka on elänyt suht normaalin elämän alun.
Ei sieltä niin vain nousta,kun taustalla alkoholisti vanhemmat,suuria traumoja,väkivaltaa,hylkäämiskokemuksia jne..Monet jatkavat samaa rataa kuin vanhempansa,koska se on helpompaa ja alkoholilla/huumeilla saa noita tunteita piiloon.

Tunnetko oikeasti ketään täysin helppoa ja onnellista elämää elänyttä perhettä?

On avioeroja, koulukotia, kroonista sairautta, vammaisuutta, fyysisiä rajoitteita, alkoholismia, tunnelukkoja, rikkinäisiä ihmissuhteita, työttömyyttä, raha-ongelmia, uhkapelejä, huono parisuhde, pettämistä, oppimisvaikeuksia, pahoinpitelytuomioita, lasten epätasa-arvoista kohtelua, mielenterveyshäiriöitä ja masennusta.

Nämä oli lähipiirin tavallisista, niistä paremmista perheistä esimerkkejä! Yleensä päällisin puolin on kulissit kunnossa, vanhemmat yhdessä, kolme lasta, kaksi autoa ja koira omakotitalossa. Sisältäkin ihan onnellisia perheitä, tuetaan toinen toistaan asenteellisesti ja rahallisesti, mutta kun ei se elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista kenelläkään.

Kaikilla meillä on taakkamme kannettavana, kaikki joutuu sen elämänkoulun käymään. Jotenkin väheksyvää mitata paremmuutta kovien kokemusten kautta, kun toista ei voi koskaan täysin tuntea.

 

Mulla lukee elämänkoulu fb:ssa vaikka olen myös käynyt lukion ja mulla on kaks ammattiakin. Oon vaan sellainen ihminen ettei mun mielestä ihmisen koulutustasolla ole mitään väliä, ja siksi en halua omia koulujani faboon merkata ettei ihmiset luo musta mitään ennakkoluuloja niiden perusteella. Toisekseen mulla on ollut tosi karu elämä lapsena ja nuorena aikuisena, en usko että teistä pilkkakirveistä kukaan selviäisi siitä hengissä. Ai niin, tällä hetkellä teen työtä josta maksetaan reilu 4000e/kk palkkaa, että sossun puoleen ei oo sitten opiskeluaikojen tarvinnu kallistua.

 

[QUOTE="ellu";29069200]Mulla lukee elämänkoulu fb:ssa vaikka olen myös käynyt lukion ja mulla on kaks ammattiakin. Oon vaan sellainen ihminen ettei mun mielestä ihmisen koulutustasolla ole mitään väliä, ja siksi en halua omia koulujani faboon merkata ettei ihmiset luo musta mitään ennakkoluuloja niiden perusteella. Toisekseen mulla on ollut tosi karu elämä lapsena ja nuorena aikuisena, en usko että teistä pilkkakirveistä kukaan selviäisi siitä hengissä. Ai niin, tällä hetkellä teen työtä josta maksetaan reilu 4000e/kk palkkaa, että sossun puoleen ei oo sitten opiskeluaikojen tarvinnu kallistua. [/QUOTE]

Ihanaa :heart: tiesitkö ennenkuin luit sen täältä, että se on luusereiden nimikko-koulutus. Sillä EI ole tekemistä sen kanssa mitä kouluja olet käynyt, vaan sillä leimaudut luuseriksi :saint:

 

[QUOTE="vieras";29069214]Ihanaa :heart: tiesitkö ennenkuin luit sen täältä, että se on luusereiden nimikko-koulutus. Sillä EI ole tekemistä sen kanssa mitä kouluja olet käynyt, vaan sillä leimaudut luuseriksi :saint:[/QUOTE]

En kyllä tiennyt, mutta enpä toisaalta aio sitä tän ketjun luettuani vaihtaakaan.

 

Ihan yhtä noloa minusta on nämä työpaikakseen oman kodin ja lapset laittavat.. Anteeks nyt vaan.

 

[QUOTE="ellu";29069200]Mulla lukee elämänkoulu fb:ssa vaikka olen myös käynyt lukion ja mulla on kaks ammattiakin. Oon vaan sellainen ihminen ettei mun mielestä ihmisen koulutustasolla ole mitään väliä, ja siksi en halua omia koulujani faboon merkata ettei ihmiset luo musta mitään ennakkoluuloja niiden perusteella. Toisekseen mulla on ollut tosi karu elämä lapsena ja nuorena aikuisena, en usko että teistä pilkkakirveistä kukaan selviäisi siitä hengissä. Ai niin, tällä hetkellä teen työtä josta maksetaan reilu 4000e/kk palkkaa, että sossun puoleen ei oo sitten opiskeluaikojen tarvinnu kallistua. [/QUOTE]

Facebookissa ei ole pakko ilmoittaa koulutustietoja ollenkaan. Sinusta se on siis hupaisa vitsi, kun kirjoitat käyneesi elämän kovan koulun?

 

[QUOTE="vieras";29069056]Mä en ymmärrä miksei siitä saisi olla ylpeä,että on selvinnyt rankoista kokemuksistaan.
Joidenkin elämään niitä vastoinkäymisiä ja rankempia sellaisia vain tulee enemmän kuin toisten,faktahan se on.[/QUOTE]


Sanoinko minä ettei siitä saisi olla ylpeä?

On aivan eriasia olla ylpeä omasta saavutuksestaan, kuin nostaa itsensä muiden yläpuolelle omien kokemusten kautta. Ja toisekseen kyse on kuitenkin subjetiivisesta kokemuksesta. Ei ole olemassa mitään mittaria jolla osoitettaisiin, että juuri minun kokemukset ovat rakempia ja kovempia kuin toisten jolloin mulla on nyt oikeus arvottaa sinun elämäsi ja kertoa, et älä ruinaa, kun et tiedä oikeasta elämästä mitään.

Itse olen vuosien varrella kuullut mm:
-suruvalittelukäynnillä (olin siis juuri jäänyt leskeksi alle 30 v, kolme pientä muksua jaloissa) eräs ihminen sanoi, että avioero se vasta rankkaa on, kyllä leskeksi jääminen on paljon helpompaa.
- ekaluokkalaisten kaksostyttöjen äiti (jonka mies osallistui kodinhoitoon ja oli aktiivinen isä lasten elämässä) kertoi miten paljon helpompaa minun on (vaikka olin yh) kolmen alle koulunikäisen kanssa, kaksosten kanssa elämä on tosi rankkaa.
- veljeni hautajaisten jälkeen (kuoli myöhemmin kuin minun eka mies) yksi henkilö kertoi minulle, että nyt tiedän mitä elämä on

Ja paljon paljon muuta...

Olen niin monesti kuuluut miten toisten elämä on rakempaa kuin muiden ja minulle kerrottu miten minukin elo on ollut ruusulla tanssimista. Ja puoliakaan minun kokemuksista ei nämä sanojat tiedä, mutta pitävät itseään elämän ammattilaisia vain he tietävät mitä elämä on. Minusta nyt ei vaan voi nostaa itseään toisten ylämpuolelle omien elämänkokemusten kautta. Vaikka olis kokenut miten kauheita ja hirveitä, kun se toinenkin on voinut kokea omat kokemuksensa ihan yhtä kauheiksi ja hirveiksi.

 

Elämän kova koulu, kantapääopisto

Elämän kiertokoulu, vastapäivään

Hirveen vitsikästä hei (NOT)

 

Facebookissa ei ole pakko ilmoittaa koulutustietoja ollenkaan. Sinusta se on siis hupaisa vitsi, kun kirjoitat käyneesi elämän kovan koulun?

Mistä kohtaa tulkitsit sen vitsiksi? En halua myöskään jättää koulutustietoja tyhjäksi kun sitten facebook muistuttaa mua vähän väliä täyttämään tiedot koulutuksesta, ja se vasta ärsyttävää onkin.

 

Facebookissa ei ole pakko ilmoittaa koulutustietoja ollenkaan. Sinusta se on siis hupaisa vitsi, kun kirjoitat käyneesi elämän kovan koulun?

Ja korjauksena, mulla lukee van elämänkoulu, ei kovasta mitään vaikka rankkaa onkin ollut. Miks tää asia kaivelee sua niin paljon? Miten se vaikuttaa sun elämääs vaikka jollain lukis siinä kohtaa sirkuskoulu?

 

[QUOTE="vieras";29068929]Luuserit laittaa sen koulutukseksi faceen. Luulee et sen on hyväki läppä :kieh:[/QUOTE]

Ne ovat niitä, jotka eivät ole koulunpenkkiä juuri kuluttaneet

 

[QUOTE="vieras";29069516]Ne ovat niitä, jotka eivät ole koulunpenkkiä juuri kuluttaneet [/QUOTE]

Musta on oikeasti surullista että nykyään ihmisarvo mitataan siinä kuinka paljon on kouluja käynyt tai kuinka paljon tekee töitä.

 

Itse olen vuosien varrella kuullut mm:
-suruvalittelukäynnillä (olin siis juuri jäänyt leskeksi alle 30 v, kolme pientä muksua jaloissa) eräs ihminen sanoi, että avioero se vasta rankkaa on, kyllä leskeksi jääminen on paljon helpompaa.
- ekaluokkalaisten kaksostyttöjen äiti (jonka mies osallistui kodinhoitoon ja oli aktiivinen isä lasten elämässä) kertoi miten paljon helpompaa minun on (vaikka olin yh) kolmen alle koulunikäisen kanssa, kaksosten kanssa elämä on tosi rankkaa.
- veljeni hautajaisten jälkeen (kuoli myöhemmin kuin minun eka mies) yksi henkilö kertoi minulle, että nyt tiedän mitä elämä on

:O

Kaikkea ne ihmiset päästävät suustaan.. Voimia sinulle!

 

Sanoinko minä ettei siitä saisi olla ylpeä?

On aivan eriasia olla ylpeä omasta saavutuksestaan, kuin nostaa itsensä muiden yläpuolelle omien kokemusten kautta. Ja toisekseen kyse on kuitenkin subjetiivisesta kokemuksesta. Ei ole olemassa mitään mittaria jolla osoitettaisiin, että juuri minun kokemukset ovat rakempia ja kovempia kuin toisten jolloin mulla on nyt oikeus arvottaa sinun elämäsi ja kertoa, et älä ruinaa, kun et tiedä oikeasta elämästä mitään.

Itse olen vuosien varrella kuullut mm:
-suruvalittelukäynnillä (olin siis juuri jäänyt leskeksi alle 30 v, kolme pientä muksua jaloissa) eräs ihminen sanoi, että avioero se vasta rankkaa on, kyllä leskeksi jääminen on paljon helpompaa.
- ekaluokkalaisten kaksostyttöjen äiti (jonka mies osallistui kodinhoitoon ja oli aktiivinen isä lasten elämässä) kertoi miten paljon helpompaa minun on (vaikka olin yh) kolmen alle koulunikäisen kanssa, kaksosten kanssa elämä on tosi rankkaa.
- veljeni hautajaisten jälkeen (kuoli myöhemmin kuin minun eka mies) yksi henkilö kertoi minulle, että nyt tiedän mitä elämä on

Ja paljon paljon muuta...

Olen niin monesti kuuluut miten toisten elämä on rakempaa kuin muiden ja minulle kerrottu miten minukin elo on ollut ruusulla tanssimista. Ja puoliakaan minun kokemuksista ei nämä sanojat tiedä, mutta pitävät itseään elämän ammattilaisia vain he tietävät mitä elämä on. Minusta nyt ei vaan voi nostaa itseään toisten ylämpuolelle omien elämänkokemusten kautta. Vaikka olis kokenut miten kauheita ja hirveitä, kun se toinenkin on voinut kokea omat kokemuksensa ihan yhtä kauheiksi ja hirveiksi.

Tuossahan sinä itse väheksyt muiden ongelmia ja annat ymmärtää, että sinun kokemuksesi leskeksi jäämisestä on noiden asioiden yläpuolella. Jos elämässä on selvinnyt leskeksi jäämisellä ja vieläpä aikuisiällä niin se on _minusta_ aika kohtuullista kokonaistilannetta katsoen. En suinkaan väheksy sun kokemuksia, mutta kuten sanoit, kaikki on suhteellista.

Minä tiedän eläneeni vaikeamman ja traumaattisemman elämän kuin keskiverto, suomalainen lapsi. En todellakaan ylpeile sillä eikä varmasti kukaan. Ja valitettavasti nämä asiat on johtaneet siihen, etten ole pystynyt (vielä?) kouluttautumaan korkeammalle, vaikka haaveilin muusta. Teen vielä matalapalkkaista "paskatyötä" ja sain lapsenikin teininä eli ihan selkeä luuseri
Kavereissani yhdellä on koulutuksena elämän korkea koulu, kova koulu tms. ja hänkin on keittiömestari että se siitä

 

Ei kannata hakea siihen kouluun On ihan arsesta koko koulu. Kurssit valikoituu ihan omituisesti opiskelijoiden kesken eikä mitään tietoa, koska sieltä valmistuu. Eteen heitetään niin erikoisia kursseja välillä, että sitä on kuuppa himmeenä naapurin Arskakin.

Ja opetus ei ole tasapuolista ollenkaan! Kannattaa hakea mielummin lukioon, yliopistoon, amikseen tai ammattikorkeaan IMHO

Mutta odottelen itse muutamia kursseja mm. "Näin elän miljonäärinä" ja "elo kahdensadan neliön lukaalissa"

 

[QUOTE="vieras";29069524]Musta on oikeasti surullista että nykyään ihmisarvo mitataan siinä kuinka paljon on kouluja käynyt tai kuinka paljon tekee töitä.[/QUOTE]

Mistä niin päättelet?

 

[QUOTE="vieras";29069524]Musta on oikeasti surullista että nykyään ihmisarvo mitataan siinä kuinka paljon on kouluja käynyt tai kuinka paljon tekee töitä.[/QUOTE]

Minulle on ihan sama, mitä kenelläkin Facebookissa lukee. Yhdellä tohtorilla ei mitään ammatin kohdalla, toisella sitten kotiäiti.

Näille elämänkoulu-ihmisille sitten on ok naureskella, ja on yleisesti hyväksyttyä että he ovat luusereita, ja sen saa sanoa ääneen? Selvä. Ei ne kuilut tästä ainakaan pienene, eikä monikaan kouluttamaton elämänkoululainen tästä ainakaan piristy ja pyri mitenkään eteenpäin.

 

[QUOTE="vieras";29069549]Mistä niin päättelet?[/QUOTE]

Onhan tuo tässäkin ketjussa tullut esille.
Jos et ole käynyt kouluja, olet vähä-älyinen luuseri joka keksii vain tekosyitä sille miksei pärjää.

 

[QUOTE="vieras";29069524]Musta on oikeasti surullista että nykyään ihmisarvo mitataan siinä kuinka paljon on kouluja käynyt tai kuinka paljon tekee töitä.[/QUOTE]

Ei ehkä noin, mutta olet osittain oikeassa työn osalta. Jos joku ei kykene elättämään itseään ilman yhteiskunnan tarjoamaa apua, niin moni ei arvosta häntä.

 

Ei ne kuilut tästä ainakaan pienene, eikä monikaan kouluttamaton elämänkoululainen tästä ainakaan piristy ja pyri mitenkään eteenpäin.

Niin että sitten voi syyttää muita, jos ei itse halua pyrkiä eteenpäin? Selvä..

 

[QUOTE="vieras";29069577]Niin että sitten voi syyttää muita, jos ei itse halua pyrkiä eteenpäin? Selvä..[/QUOTE]

Voi jestas sentään.
Ymmärrätkö yhtään että se jos ihminen on traumatisoitunut,mt-ongelmainen tai persoonallisuushäiriöinen,oppimisvaikeuksista kärsivä eikä lähipiiristä heru tukea, on aika helvetinmoinen duuni pyrkiä eteenpäin eikä silti välttämättä pärjää?
Voimat eivät kertakaikkiaan riitä siihen mikä jollekin terveelle,hyvin pärjäävälle ihmiselle on itsestäänselvyys.
Se että pystyy opiskelemaan tai tekemään töitä, on etuoikeus.

 

[QUOTE="vieras";29069577]Niin että sitten voi syyttää muita, jos ei itse halua pyrkiä eteenpäin? Selvä..[/QUOTE]

Ei, huokaus. Kyllä ne elämänkoululaiset tietävät, ettei heitä arvosteta "normaalien" ihmisten keskuudessa. Tällaiset asenteet eivät paranna kenenkään mieltä. Moni on juuri sellainen, kuin heidän oletetaankin olevan.

 

[QUOTE="vieras";29069597]Se että pystyy opiskelemaan tai tekemään töitä, on etuoikeus.[/QUOTE]

Se on sama asia, kuin hyvä terveys. Harva oikeasti osaa terveyttään arvostaa, kunnes siitä joutuu luopumaan vähän tai paljonkin. Sitten voi tulla miettineeksi että niin joo, ei se ole mikään itsestäänselvyys, että pystyn vaikka juoksemaan normaalisti. Mielenterveydestä puhumattakaan.

Ehkä tämä ylimielisyys on myös hiljaista pelkoa, että oli vain sattumasta kiinni että tavallinen ihminen on tavallinen eikä "elämänkoululainen".

 

Tuo muuten on kaikilla näillä, hmm..miten sen sanois kauniisti, tietyillä ihmisillä aina koulutustietona facessa. Samat ihmiset valittaa profiilitekstissään miten sossusta ei nyt saanutkaan rahaa ja miten lapset kuolee nälkään viikonlopun aikana mutta äidille aina löytyy rahaa kaljaan ja tupakkaan

Siis valittaako jotukut oikeasti naamakirjassaan rahattomuuttaan ja ettei sossusta saanut rahaa? Mulla taitaa kaikkia naamakirjakaverit olla parempi osasia kun en ole tuollaiseen törmännyt, toki kaveri piirinikin on melkoisen suppea.