Toggle sidebar

Miten teillä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mamma90
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

Mamma90

Vieras
muut yksinäiset äidit? Saan kyllä aikani kulumaan vauvan kanssa, joka on nyt puolivuotias. Nyt olen alkanut kyllästyä tähän yksinäisyyteen. Miehen iltavuorot on kaikista kamalimpia. Oon vissiin jotenki masentunu tässä kun ei jaksa tehdä mitään. Mitään siivota, just ja just vauvan hoitaa, kylvettää ja olla mut mikään muu ei kiinnosta. On ollut ennen raskautta paha masennus enkä halua sitä uudestaan, yritän estellä sitä mutta tulee vain ajatus että Ei Jaksa.

Nyt ei kisata siitä kenellä menee kaikista huonoimmin, ne kommentit voi jättää kirjoittamatta.

Alkaa kämppä olla aika sietämättömässä kunnossa..eihän tuo mieskään jaksa yksin siivota..jotain pientä ehkä..

Rakastan kyllä vauvaani yli kaiken mutta olen vaan itkuinen ja surullinen ja vihastun helposti pienestäkin asiasta..

Lapsen muutama kummi jaksaa käydä ehkä kerran viikossa, joskus harvemmin, omat kiireet heillä..kävisivät muuten kyllä varmasti useammin..

Nopsasti tässä vaan kirjottelin kun vauveli tuossa vaunuissa vieressä kitisee..

Kertokaa miten siellä menee.
 
Minä oon kahden pienen pojan (1v2kk ja 1kk) yksinhuoltaja ja yksinäistä on täälläkin ja melkoisen raskasta ja väsyttävää välillä kun ei meilläkään juurikaan vieraita käy.. Kerran-2 viikossa käy perhetyöntekijä ja niitä päiviä odotan aina kuin kuuta nousevaa kun saa aikuista juttuseuraa ja saa itse muutaman tunnin hengähtää.. Ootko kysellyt olisko teillekkin mahdollista saada perhetyötä?
 
Hakeudu ihmisten seuraan. Lähes joka paikassa on perhekahviloita tms. joissa käydä vauvan kanssa. Vaikka et heti tutustuisi kehenkään tai löytäisi samanhenkistä seuraa niin älä luovuta vaan vieraile useammin/mahdollisissa toisissa paikoissa.

Vauvan kanssa voi myös harrastaa äiti-vauvajumppaa tai muskaria esimerkiksi. Niitäkin on hiukankin isommilla paikkakunnilla tarjolla.
 
Jep, aikalailla samoilla mennään täällä... arkiaskareet tuntuu toisinaan ihan ylivoimaisilta, saati sitten jonnekin meneminen. Miksi mennä, kun ei ole ketään, kenen kanssa mennä? Masennukseksihan tämä luokiteltiin, joten ehdottaisinkin että ottaisit asian esiin neuvolassa, ei ole haittaa. Tiedän että sellainenkin asia kuin siitä yhtäkkiä puhuminen ventovieraalle saattaa kuulostaa ihan typerältä, mutta meidänkin tapauksessa muutoin törppö terveydenhoitaja alkoi pistämään asiaa eteenpäin oikeille henkilöille.

...ei tämä yksinäisyys, tai nämä fiilikset vieläkään ole mihinkään menneet, mutta kerran viikossa käyn höpöttämässä näitä juttuja. Ainoa aikuinen juttuseura miehen lisäksi täällä. Meillä jotakuinkin samanikäiset vauvat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
PItäisikö sun käydä lääkärissä? Ei kai sulla työtä voi mitenkään paljon olla, kun puolivuotias ei kyllä sotkekaan vielä. Kyllä sulla on masennus.
Click to expand...

Samaa sanoisin minä. Tiedän, ettei helpolla halua totuutta myöntää, itselläni oon huomannut samoja oireita välillä. Mulla ne onneks menee vielä tsemppaamalla ohi ja on tässä tullut kotona oltuakin jo kolme vuotta.

Eli nyt vaan ulos sieltä kämpästä ja ihmisten ilmoille! Sekin piristää, kun teet vaunuttelureissun kauppaan. Näät ees muita ihmisiä ja saat samalla ruokaostoksia hoidettua. Puolivuotiaan kanssa on helppo lähteä vielä kaupungille shoppailemaankin.

Ja ehdottomasti johonkin perhekahvilaan tai vastaavaan. Jotain säännöllistä, mihin on pakko mennä, muuten ei tuu lähdettyä kun se vaan siirtyy ja siirtyy. Nyt vuoden vaihteessa on mukava sauma lähteä mukaan.
 
Kiitos vastauksista! Lisää saa laittaa.
Kaikki yksinäiset äidit nyt vaan ilmoittautumaan ja kertomaan päivistään!

Jenni, mistä päin itse olet?

Tässä aamun tunteina vasta nukkumaanmenoa suunnittelemassa kun pienokainen vasta nukahti.
Niin, olen uudelleenmuuttaja vähän kauempaa niin ne vähäisetkin ystävä jäivät kyllä niille teille. Olen eri kouluissa täällä ollut ja työpaikalla mutta ne tuttavat keihin siellä törmää, on jo omat ystävät eikä heillä ole aikaa ..
Asukaspuisto on sen verran kaukana että kävellen sinne en pakkasella lähde, eikä minua sinne kyllä innosta muutenkaan lähteä.

Noi miehen iltavuorot on ne pahimmat, ei mua muulloin ahdista niin paljon. Tänään oli vaikeampi päivä kuin yleensä, pienoinen kun on oppinut konttaamaan, ei malta nukkua, ei viihdy syöttötuolissa, ei sylissä, pitää päästä konttaamaan. Ja sitten yrittää kiivetä joka paikkaan ettei pysty hetkeksikään laskea edes silmistään. Ei pystynyt sitten sitäkään vähää toimia niitä "omia", kun ennen se on istunu sitterissä tai syöttötuolissa itekseen leikkien.

Sitte mä kyllä syön tosi huonosti, koitan joskus muistaa napsia vitamiineja. Raudasta (obsidan) mulle tulee huono olo.
On tässä ollu tarkotuksena mennäkki lääkäriin, ihan senki takia että kattoisivat mun hemoglobiinin ku se raskauden aikanaki laski niin että määräsivät mulle tota rautaa.

Eikä siinä vielä kaikki .. pitää mennä taas

mutta ihanaa kun vastailette ja kattellaan !
 
suosittelisin kuitenkin sinne puistoon menemista vaikkei haluttaiskaan. mietin vaan sita etta olis hyvan sun paasta ulos kotoa: ainainen kotona homehtuminen masentaa sekin, puistossa tutustut muihin aiteihin ja voi saada kevereita heista joiden kanssa voitte tavata muutenkin (ei sita aina tartte sydanystavia olla mutta juttukavereita kumminkin).

onko teilla miten saannollinen paivarytmi?
kannattaa tarkistaa myos kilpirauhasarvot. itsellani hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta aiheutti niin pahan uupumuksen etta siita toipuminen kesti aikaa.

voimia sulle! kun saat itsesi kuntoon niin semmoinen asia kun lapsen konttaaminen ym ei tunnu rasitukselta yhtaan :hug:
 
Jep, ihme kausia tulee välillä vaan ettei jaksa.
Romahtaa ja taas kipuaa pikkuhiljaa ylemmäs,
pääsee nauttimaan vauvasta välillä.
On se rakas.

Muita äitejä kaipailisin vielä kertomaan päivistään .
 
Onnellinen Äitee: Mä nyt en tiedä kuulunko tänne pinoon kun mulla on mies ja kavereita,enkä ole sillain yksinäinen, mutta toisia äiti kavereita mulla ei ole ja niitä ois kiva saada! Mä huomasin että sä olet tampereelta, me ollaan kanssa ja mulla on aika saman ikänen tyttökin kun sun poika! Tyttö on nyt 1v ja 1kk. Siinä ois hyvät leikkikaverit varmasti... ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mamma90:
Keksittekö vielä jotain muuta mikä aiheuttais väsymystä tai masennusta ku raudan, vitamiinien puute tai kilpirauhasen vajaatoiminta ?
Click to expand...

se masennus... itselläni se todettiin raskausaikana, ja olin ihan ällikällä lyöty. Olin kuvitellut masennuksen erilaiseksi, ja ei mullakaan muita sen kummempia oireita ollut, saamattomuutta ja mikään ei kiinnostanut, ei kaverit, harrastukset ei mikään.
Suosittelen että käyt puhumassa asioista vaikka ensin neuvolassa ja sieltä osaavat ohjata eteenpäin. Itse olen käynyt psykologilla vaihtelevasti , ja se on mukavaa kun voi purkaa ajatuksia ilman että joku lyttää heti ja saa vähän erilaista perspektiiviä asioihin.
Ihanaa kun voi puhua "suunsa puhtaaksi" eikä tarvitse kuunnella sitä joittenkin kavereiden kommentointia tyyliin "miten voit olla väsynyt kun on vaan yks lapsi, sillä ja sillä on 7 ja ne leipookin vielä joka päivä jne. "
Tiedän tunteen että joku konttaaminen voi tuntua olevan se jaksamisen viimeinen niitti.
Voimia ap ja muutkin :)
 

Similar threads

C
Yksinäiset äidit pinoon!
Viestiä
5
Luettu
1K
Perhe-elämä
mursku
M
Y
Lasteni suusta kuultua eri ihmisten kertomina.
Viestiä
3
Luettu
5K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa