Miten teidän miehet käyttäytyy, kun on väsynyt tai joitan huolia hänellä?

[jupinaa]

Onkohan muidenkin miehet näin kauheita, kun mun Siis kun hän on väsynyt tai raha huolia niin on todella vihainen. Nalkuttaa mulle jokaisesta tekemisistäni, tai siintä kun en ole jotain asiaa sattunut tekemään, kimpaantuu pienemästäkin asiasta, mitä lapseni tekee ja käy huutamaan mulle siintä, että en osaa pitää kuria. Saattaa viskata jonkun tavaran suutus päissään seinille katumatta tekosiaan. Meillä menty nyt viikko niin kuumilla hiilillä, kun vain voi olla. Toisaalta ymmärrän hänen käytöstään, mutta toisealta en. Jos on esim. työssä raskasta niin purkaa sen muhun ihan täysin.
Eilen kysyinkin, että mikä häntä vaivaa ja miksi on niin helvetin äkäinen ollut viikon verran niin siihen se perus vastaus, saa hän olla joskus väsynyt. Ja myöhemmin ilmeni, että oli tullut pieni palkka joka kismitti. Meillä siis kummallakin omat rahat käytössä. Ja hän on tosi huono puhumaan, jos häntä jokin asia vaivaa. Mitä ihmettä tekisin, että hän osaisi pikkasen rennommin ottaa elämässä ja nauttia siintä mitä hänellä on? Tiedän että sydämestään rakastaa minua ja lastani.

 

[outolintu]

Meillä mies on vetäytynyt ja väsynyt, ei puhettakaan hellyydestä minua kohtaan. Hän myös moittii minua jos en ole vienyt lasta ulos sinä päivänä (lapsen villeys laukaisee moitteet). Ei meillä tollasta tavaroiden viskelyä ole tai muuta nalkutusta. Minä taidan hoitaa sen nalkutuksen hänenkin puolestaan

 

[:)]

joo tollanen keskenkasvunen kakara siitäki tulee, vihanen, lasten pitäis istua hiljaa sohvalla rivis, saa äksykohtauksia ja justiinki paiskoo tavaroita tai kaappien ovia... sillon tekis mieli viedä se kamarihin jäähylle!!!

 

[Rouva Räpylä]

Se on hermostunu ja sellanen mietteliäs.

 

[viiras]

Mun mies vetäytyy täysin ja on äkäinen koko ajan. Jos menen lähelleen niin tiuskii, mutta ei tietenkään osaa kertoa mikä painaa tai vaivaa. Hermostuu vaan lisää jos kyselen mikä on eli kun yritän saada avautumaan.
Olen pyytänyt puhumaan ja kertomaan jos on huolia tai stressiä, ei kuulemma vaan osaa puhua asioista jotka saa hänet hermoraunioksi.
Puhuminen, keskustelu, avoimet välit, ne ne kait parhaiten tommosissa tilanteissa auttaisi.

Mä olen joskus miettinyt että eikö mies luota muhun tarpeeksi että viittisi puhua vaikeista asioistaan, pelkääkö että sanon ettei minua kiinnosta tai että suuttuisin hänelle. Olen yrittänyt osoittaa että minua kiinnostaa ja haluan todella tietää ja jos on ihan mitä vaan kertonut niin ollut mahdollisimman neutraali, etten tuputa neuvoja tai vähättele asiaa.
Tsemppiä, on se raskasta välillä mutta rakkaus kantaa

 

[Wide]

Joskus äkäilee turhasta, tiuskii niin kyllä palautan nopeasti maanpinnalle.

 

[ap]

joo tollanen keskenkasvunen kakara siitäki tulee, vihanen, lasten pitäis istua hiljaa sohvalla rivis, saa äksykohtauksia ja justiinki paiskoo tavaroita tai kaappien ovia... sillon tekis mieli viedä se kamarihin jäähylle!!!

Juu tuo on tuttua On sillain möks möks, mut kuitekin suu käy, lapsein pitäisi olla niin aikuinen jo ( ikää 2,5 ) mutta hänen mielestä tuon ikäinen pitää osata jo käyttäytyä. Ja se hänen mielestä pitää sisällään sitä, että kerran ku sanoo niin uskoo, ei saa riehua, metelöidä, päristellä tai mitään mikä on lapsen käytöstä. Siis hullua Lähinnä jos alkaa menee liiallisuuksiin lapsen tai minun komentaminen niin käsken hänen poistua. Ja niin hän kyllä sit häviää meidän silmistä.

 

[*]

Meillä mököttää, ei puhu ja saattaa äyskästä hyvinkin helposti lapsille. Sitten kun kysyy että mikä hätänä niin murahtaa:EI MIKÄÄN!!

 

[huh, onneks muitakin]

Meillä on kanssa TODELLA raivostuttava tuolloin. On vetäytyvä, eikä puhu mitään, ei edes vastaa kysymyksiin , esim. tuleeko telkusta mitään yms.
Tulee sellainen olo että ihan kuin meillä olisi jokin riita päällä, vaikka kyse vain stressistä. Alussa tuo häiritsi, mutta nyt jo osaan jättää miehen rauhaan kunnes haluaa itse alkaa olemaan normaali

 

[viima80]

puhisee yksinään jossain puusavotalla. kaikki mihin ryhtyy menee jotenkin pieleen. aikasa tuhistuaan menen jutteleen ja yritän saada tolkkua et mikä ny puristaa. tai jos esim korjaa jotain eikä siitä tuu ku kiroilua ja sutta niin meen lopettaan touhun vaik pyytämällä kahville. jaa yritän saada näkemään asioissa jotain positiivista.

 

[On]

hermostunut - kävelee ympäri taloa ja pyörittelee kämmeniä. Kunnes ymmärrän kysyä mikä vaivaa.

 

[kirjautumaton]

Meillä helpottaa kun kysyn onko menkat alkamassa kun oot noin äree

 

[ap]

Meillä on kanssa TODELLA raivostuttava tuolloin. On vetäytyvä, eikä puhu mitään, ei edes vastaa kysymyksiin , esim. tuleeko telkusta mitään yms.
Tulee sellainen olo että ihan kuin meillä olisi jokin riita päällä, vaikka kyse vain stressistä. Alussa tuo häiritsi, mutta nyt jo osaan jättää miehen rauhaan kunnes haluaa itse alkaa olemaan normaali

Välillä on juu sitäkin, että puhuisin kuuroille korville. Minun täytyisi varmaan muuttaa tuossa tilanteessä juurikin myös itseäni. Antaisin hänen olla omissa oloissa ja odotan kun haluaa tulla lähelle ja puhua. Minä saatan kuvitella, että on jotain riitaa ja tuppaan vaan itseäni hänen lähelle. Hyvä neuvo, että jättää miehen rauhaa

 

[m]

Mun mies vetäytyy täysin ja on äkäinen koko ajan. Jos menen lähelleen niin tiuskii, mutta ei tietenkään osaa kertoa mikä painaa tai vaivaa. Hermostuu vaan lisää jos kyselen mikä on eli kun yritän saada avautumaan.
Olen pyytänyt puhumaan ja kertomaan jos on huolia tai stressiä, ei kuulemma vaan osaa puhua asioista jotka saa hänet hermoraunioksi.
Puhuminen, keskustelu, avoimet välit, ne ne kait parhaiten tommosissa tilanteissa auttaisi.

Mä olen joskus miettinyt että eikö mies luota muhun tarpeeksi että viittisi puhua vaikeista asioistaan, pelkääkö että sanon ettei minua kiinnosta tai että suuttuisin hänelle. Olen yrittänyt osoittaa että minua kiinnostaa ja haluan todella tietää ja jos on ihan mitä vaan kertonut niin ollut mahdollisimman neutraali, etten tuputa neuvoja tai vähättele asiaa.
Tsemppiä, on se raskasta välillä mutta rakkaus kantaa

minä samastun tähän aikalailla. huomaa että joku painaa, kun kysyy, niin ei tietenkään mikään ole vialla.. minkä siinä sitten teet kun antaa vain olla, puhuu jos puhuu..

 

[ev]

Vetäytyy omiin oloihin , hermostuu herkästi. Ei niin pahasti kuin ap:n ukko, mut huutaa herkästi (tai siis karjuu)

 

[hyytikyppynen]

Hiljanen ja mietiskelevä. Sillon varsinki tippuu paljon hellyyttä ja hoivaa mulle, ei tarvi ko lähelle mennä nii pääsee kainaloon samantien
Sitte on niitä ääritilanteita nähty, huolet kasaantunu ja selvyyttä ei ole näkyvissä nii johan se alkaa kiukutella. Hiljanen on sillonki mut jos kysyn jotaki, vastaa tiuskimalla, ylleensä pyytää anteeksi kyllä ja sannoo että hermot kireällä...

Miehet on niin ärsyttäviä joskus, ko ne vissin luulee ettei vaimoa vois vähempää kiinnostaa niitten huolet ja murheet. :headwall:

 

[Millipidetär]

Siiiis niiin raivostuttava ettei mitään rajaa, todella huono tressinsietokyky, hakkaa tavaroita , tiuskii, uhkailee (ei minua mutta muuten uhoaa) yms. Yleensä vaadin häntä kertomaan mikä vaivaa ja lypsän niin kauan että asia saadaan selvitettyä ja ratkaistua...sen jälkeen mies sitten rauhoittuu ja on jälleen oma ihana itsensä

 

["vierailija"]

Tavaroiden heittely tms. ei ole OK missään tilanteessa. Se on jo huolestuttavaa aggressiota.
Muuten jätetään ne miehet rauhaa. He EIVÄT HALUA puhua, eivätkä tarvitse puhetta samalla
tavalla kuin me naiset. Naiset puhuvat kun ovat huolissaan ja miehet haluavat miettiä yksin.
Ei kannata kävellä perässä tiukkaamassa missä vika, vaan voi kerran vaikka kysyä, jos toinen sanoo
"ei mikään", tai vastaavaa, niin antaa olla ja lähteä ihan omiin puuhiin. Sitten jos mies sanoo jotain, ni sitten kuunnellaan.

Muuten ne vaan hermostuu ja me hermostutaan jne jne... turhat riidat sukupuolten erilaisuudesta
vaan... tietysti yleistettynä nyt kaikki.

 

["vieras"]

Stressaantuneen tai jos joku asia vaivaa, niin menee ihan hiljaiseksi ja vetäytyneeksi. Hermostuessan sitä vastoin kimpaantuu, saattaa lähteä mielenosoituksellisesti pois tilanteesta (drama queen!) tai sitten tavaroiden ollessa kyseessä vääntää vaikka väkisin ja rikkoo. Ei onneksi ole aggressiivinen ihmisiä tai eläimiä kohtaan.

Itseäni tuo ylikiehuminen nyppii suunnattomasti, koska itse osaan pitää pääni kylmänä vastaavanlaisissa tilanteissa.