miten tää meni yhtäkkiä näin?

[jadal]

Siis meidän avioliitto. kohta kolme vuotta ollaan oltu yhdessä, naimisissa kaksi.
MEillä ei ole mitään yhteistä, ei hellyyttä, ei puheen aiheita. Olen vain niin hemmetin yksinäinen. itse tylsistyn koneella, tai olen lasten kanssa mies tekee mitä tekee.
Mietn näin tuore suhde voi olla jo tälläinen?

 

[Timppa]

Se arki, se arki... Se aina vaan tulee ajastaan. Siinä se suhde punnitaan.

 

[Williviini]

ette puhu tai kommunikoi, oisko se syy?

 

[BääBääLampaita]

Kuulostaa siltä että teidän pitäisi löytää toisenne uudestaan. Meille kävi niin.

 

[Emiilia]

Kyllä mekin miehen kanssa tehdään omia juttuja.. Mä koneella hän ties missä, toinen lasten kanssa ja toinen töissä... Ei meilläkään yhteistä juu ollenkaa oo.. Ja harvoin enää jutellaan siis, oikeesti ekskustellaan. Ei vaan oo aikaa. Hellyyttä onneksi viel on. Me ollaan yhdessä olut 6,5 vuotta ja siinä ajassa on kolme lasta siunaantunut. Joten meillä on paljon kiinni oikeesti ajanpuutteesta panostaminen parisuhteeseen.

 

[Kowalski]

Ensihuuma on ohi.
Parisuhdeterapeutti kävi aikoinaan meidän koulussa pitämässä tuntia ja sanoi, että 3 v jälkeen ensihuuma viimeistään karisee. Ja ikävä kyllä moni on sinä aikana ehtinyt mennä naimisiin & saada lapsi(a).

 

[no]

ei sen nyt noin vaan saa antaa mennä. Nyt vaan teette koko perhe jotain kivaa, ja halauksia ja suukkoja pitkin päivää. Kun lapset nukkuu katsotte vaikka jonkun elokuvan vierekkäin. Kyllä se sieltä löytyy. Ja kun löytyy niin sitä pitää haalia

 

[jadal]

no ehkä vaikeuksia tuottaa sekin, ettei meillä ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mä en tykkää yhtään katsoa telkkaria, kun tulen niin helposti "riippuvaiseksi" siitä. Sitä paitsi nuo leffa illat meillä on tylsiä ja yleensä mies nukahtaa kesken leffan.
Mä oon muutamaan otteeseen koittanut miehelle puhua, ettei tän pidä antaa mennä näin, mutta se ei huomaa tilnteessa mitään vikaa.
Tulee mieleen se laulu "vieraita vierekkäin", oliko Tauski joka sitä lauloi...

 

[aave]

Ensihuuma on ohi.
Parisuhdeterapeutti kävi aikoinaan meidän koulussa pitämässä tuntia ja sanoi, että 3 v jälkeen ensihuuma viimeistään karisee. Ja ikävä kyllä moni on sinä aikana ehtinyt mennä naimisiin & saada lapsi(a).

Mikä ikävä se on? Niinhän sen on luonto tarkoittanut että ne lapset siinä ensihuumassa saatetaan alulle, ja sitten keskitytään lapsiin, eikä vaan lumoutuneina tuijotella toisiaan. Ja kyllä se huuma silti löytyy. Se vaan menee välillä sivuun odottelemaan sopivaa hetkeä.