Miten sanoa kohteliaasti etten halua anopin hoitavan vauvaamme enää?

Anoppi oli hoitamassa 4 kk vauvaamme perjantaina noin 3 h ajan kun kävimme mieheni kanssa syömässä. Olin alunperinkin epäileväinen kun anoppi ei ole koskaan aikaisemmin halunnut pitää vauvaamme sylissä, kysellyt sen kuulumisia tai muutenkaan odoittanut kiinnostusta. Mies oli kysynyt äitiään meille kun oli ajatellut sen olevan minulle kiva yllätys. Sanoin, että saa kyllä tulla edes hetkeksi olemaan vauvan kanssa ennen kun jätämme hänet kaksin vauvan kanssa. Tähän anoppi sanoi loukkaantuneena ja kyllästyneenä, että kaikki vauvathan ovat samanlaisia eivätkä osaa vierastaa miksi vauvaan pitäisi tutustua etukäteen. Eikä siis tullut ennen perjantaita käymään eikä halunnut meitä sinne kylään.

Perjantaina anoppi sitten tuli ja koitin esitellä "että täällä on vaipat ja vaihtovaatteet jos tarvitsette" ja odotin, että anoppi olisi tullut perässäni huoneeseen jossa vauvan tarvikkeet ovat. Mutta ei sanonut muuta kuin aha ja alkoi katsoa telkkaria. Jatkoin esittelyä kertomalla, että olin ottanut jääkaappiin maitoa sulamaan yhden annoksen ja tiskikaapissa on tuttipullo kuivumassa. Jatkoin etten vielä ole koonnut sitä kun keitin sen vasta vähän aikaa sitten ja kysyin onko koonnut antikoliikki pulloja kun ovat vähän erilaisia. Sanoin, ettei vauva vielä äsken ollut nälkäinen joten takuulla tulee nälkä meidän poissaollessa. Tässä vaiheessa tunsin itseni jo ihan tyhmäksi kun anoppi katsoi minua kuin täysin tyhmää kommentoimatta mitään ja miehenikin jo sanoi, että mennään nyt vaan kyllä nyt täältä kaikkea löytää ja ei tarvitse hössöttää.

Kun sitten tulimme takaisin vauva makasi lattialla ja karjui selkäkaarella. Anoppi vain naureskeli että ompas nämä nykyajan tuttipullot vaikeita koota en oikein tajua miten täällä saa maidon pysymään. Seuraavaksi valitti kun meillä ei ole vaippoja missään ja olisi tarvinnut niitä melkein heti meidän lähdettyä. Käytämme kestovaippoja ja oli etsinyt kertakäyttövaippoja mitä ei olisi ollut kuin eteisen kaapissa hätävarana. Kestovaipat olivat pöydällä korissa mutta ei ollut tajunnut niitä vaipoiksi. Kun sanoin, että olisit soittanut sanoi vain ettei viitsinyt häiritä ja laittoi kengät jalkaan ja häipyi niin noorasti, että hyvä kun huikkasi moi ovenraosta.

Nyt kamalan ristiriitainen olo kun minua harmittaa kun jätin vauvan anopin hoitoon vaikka olo oli jo etukäteen paha. Ajattelin, että johtuu vain siitä ettei vauva ole aikaisemmin ollut muiden hoidettavana. Nyt mieheni jo suunnittelee, että voidaan pyytää taas hänen äitiään hoitamaan vauvaa jos haluamme käydä kaksin jossain. Varmaan seuraava kerta menisi paremmin mutta jotenkin tuli sellainen olo, että kuinka uskallan luottaa anoppiin kun nytkin antoi vauvan olla märissä vaipoissa ja nälkäisenä ennemmin kun kysyi neuvoja

Onko miehesi jotenkin vajaa, kun haluaa tuollaisen matamin kynsiin jättää vauvaparan? Itse sanoisin miehelle, että en jätä lasta tuollaisen hoitoon, joka ei soita jos jotain sattuu, ja antaa lapsen huutaa nälkää ja olla märissä vaipoissa. Sanoisin anopillekin, että homma on nyt sellainen, että jos et ymmärrä miten me lasta hoidetaan ja kasvatetaan, niin ehkä on parempi ettei lasta myöskään hoida.

 

En antaisi tuollaiselle anopille koskaan. Ja ennenkuin jättäisin vauvani hoitoon, haluaisin nähdä pidemmällä aikavälillä kuinka lastani kantaa, hoitaa, syöttää, vaihtaa vaippaa jne. Siitä olen hyvin tarkka.

Miehesi taitaa olla vähän yksinkertainen?

 

En ikipäivänä jättäisi tuollaiselle 'mummille' lastani. Varmasti en toista kertaa päästäisi lasta hänen lähellekään. Luottamus täytyy olla kunnossa ja hoitajan terve, muuten ei tule kuuloonkaan.

 

[QUOTE="vieras";28751856]Kuka nyt ei ulkopuoliselle hoitajalle kertoisi että hei näin meillä hoituu nää jutut parhaiten, täältä löytyy kestovaipat jne jne. Itse kokisin jopa loukkaavana jos en saisi ohjeita ja pitäisin todella omituisena sellaista vanhempaa joka ei sen vertaa haluaisi ohjeistaa minua. Ja vauva ei osaa kertoa tai ilmaista mitenkään mistä löytyy tarvikkeet tms. Ne tulee kertoa - aivan kuin muissakin töissä on alku perehdytys, joka on lain mukaan jokaisen työntekijän oikeus!

Ottaisitko itse sen riskin, että vauvaa hoidetaan puolihuolimattomasti tai epävarmasti siksi, ettet äitinä vaivautunut kertomaan vauvasi hoidosta mitään ? En usko.

Ap sitä paitsi ei ainakaan mun mielestä vaikuta yhtään ylitarkalta tai 'nipolta'. Tottakai työhön pitää perehdyttää ja kertoa tärkeät asiat. Ihmiset kun ei osaa lukea ajatuksia![/QUOTE]

Nyt et lukenut viestiäni ihan ajatuksella. Minähän totesin, että mummo oli kelvoton hoitamaan lasta, koska ei ollut halukas kuuntelemaan, eikä edes kuulemaan jälkeenpäin, miten olisi voinut välttyä ongelmilta. Eli olin kyllä ap:n kanssa samaa mieltä.

Ikävän mielikuvan sain, koska ap. oli selittänyt kaiken maan ja taivaan väliltä tekemättä oikeastaan mitään käytännössä anoppiaan helpottaakseen. Jos ap. olisi tuonut korissa vaihtovaatteet ja muut tarpeet anopin eteen, käynyt ihan anoppia helpottaakseen hakemassa pienen pakkauksen kertakäytövaippoja ja laittanut ne hoitopöydälle, koonnut tuttipullon valmiiksi tai laittanut edes selkokieliset kokoamisohjeet pullon viereen, olisi välinpitämättömällä anopilla ollut edes nimelliset mahdollisuudet selvitä urakasta edes vähän vähemmällä jälkiläksytyksellä.

Ap. kuitenkin otti tietoisen riskin. Hänhän lähti viettämään aikaa miehensä kanssa vaikka paitsi vaistosi myös TIESI, ettei anoppi välttämättä selviä lastenhoidosta. Hänhän ilmoitti heti aloituksensa alkupuoliskolla, että oli epäileväinen jo ennen anopin pyytämistä avuksi, sitten vielä näki, ettei anoppia vähääkään kiinnostanut kuunnella opastusta. Koska ap. riskin otti, olisi edes minimoinut epäonnistumisen mahdollisuudet sen sijaan, että lisäsi epäonnistumisen mahdollisuuksia vaatimalla, että kaikki tehdään hänen tavallaan ja hänen paikoillaan ja hänen kestovaipoillaan.

Ap. oli siis anopin suhteen oikeassa, mutta omalla asenteellaan lisäsi anopin riskiä epäonnistua. Mitä siis tästä opimme: luottakaa vaistoihinne ja siihen mitä silmillänne näette ja korvillanne kuulette, älkääkä sitten itkekö perään, jos virhearvionne tuottaa sen ikävän tuloksen, jonka jo etukäteen arvasitte.

 

Nyt et lukenut viestiäni ihan ajatuksella. Minähän totesin, että mummo oli kelvoton hoitamaan lasta, koska ei ollut halukas kuuntelemaan, eikä edes kuulemaan jälkeenpäin, miten olisi voinut välttyä ongelmilta. Eli olin kyllä ap:n kanssa samaa mieltä.

Ikävän mielikuvan sain, koska ap. oli selittänyt kaiken maan ja taivaan väliltä tekemättä oikeastaan mitään käytännössä anoppiaan helpottaakseen. Jos ap. olisi tuonut korissa vaihtovaatteet ja muut tarpeet anopin eteen, käynyt ihan anoppia helpottaakseen hakemassa pienen pakkauksen kertakäytövaippoja ja laittanut ne hoitopöydälle, koonnut tuttipullon valmiiksi tai laittanut edes selkokieliset kokoamisohjeet pullon viereen, olisi välinpitämättömällä anopilla ollut edes nimelliset mahdollisuudet selvitä urakasta edes vähän vähemmällä jälkiläksytyksellä.

Ap. kuitenkin otti tietoisen riskin. Hänhän lähti viettämään aikaa miehensä kanssa vaikka paitsi vaistosi myös TIESI, ettei anoppi välttämättä selviä lastenhoidosta. Hänhän ilmoitti heti aloituksensa alkupuoliskolla, että oli epäileväinen jo ennen anopin pyytämistä avuksi, sitten vielä näki, ettei anoppia vähääkään kiinnostanut kuunnella opastusta. Koska ap. riskin otti, olisi edes minimoinut epäonnistumisen mahdollisuudet sen sijaan, että lisäsi epäonnistumisen mahdollisuuksia vaatimalla, että kaikki tehdään hänen tavallaan ja hänen paikoillaan ja hänen kestovaipoillaan.

Ap. oli siis anopin suhteen oikeassa, mutta omalla asenteellaan lisäsi anopin riskiä epäonnistua. Mitä siis tästä opimme: luottakaa vaistoihinne ja siihen mitä silmillänne näette ja korvillanne kuulette, älkääkä sitten itkekö perään, jos virhearvionne tuottaa sen ikävän tuloksen, jonka jo etukäteen arvasitte.

Viestissäsi moitit äitejä ketkä opastavat ja neuvovat tarkasti ja näyttävät miten vauvanhoito onnistuu parhaiten. Kerrot, että sinulle tulee ap:sta mieleen pilkun viilaaja, joka nipottaa huvikseen ja pikkumaisuuttaan - vaikka tehtävä olisi hoitajalle miellyttävämpi jos toimisi toisin (ja asettelesi valmiiksi tarvikkeet lattialle ja laatisi kokoamisohjeet).

Eikö tuo ole nyt hieman naurettavaa ja kohtuutonta? Totta ihmeessä työt tehdään niin kuin työnantaja näyttää ja määrää, tässä tilanteessa lasten vanhemmat. Ap näyttää aivan oikein, että täältä löytyy kestovaipat (Ei ole mitään syytä vaihtaa hoitajan mieliksi toisenlaisia vaippoja, jos nuo ovat olleet käytössä vauvalle ennen) ja näin hoituu tuttipullon laitto. Aivan älytöntä olettaa, että ihminen alkaa järjestelmään ja tekemään jotain kauheta työtä aikuisen ihmisen pillin mukaan sen sijaan, että näyttäisi rennosti miten on toimittu vauvan kanssa meillä.

Sen lisäksi kyse oli lapsen mummista joten on varsin inhimillistä, että ap päätti antaa mahdollisuuden tälle hoitajana. Mikään ihme se ei ole, vaikka hän ei silti toiminut oikein. Vastaedes hän ei varmasti jätä anopille vauvaa hoitoon!