H
huolissaan
Vieras
Äitini ei koskaan lapsuudessani näyttänyt mitään merkkejä alkoholismista. Isä se oli juhlien päättyessä enemmän humalassa mutta arjessa kummallakaan ei ollut mitään ongelmia alkoholin kanssa. Pientä masennustaipumusta äidillä on vissiin aina ollut, muttei sekään lapsuudessani koskaan sellaiselle tasolle tullut, että olisi meidän arkeamme haitannut.
Nykyään olen jo pesästä lentänyt ja oman perheeni perustanut. Äidillä on vielä kaksi ala-ikäistä lasta kotona, eri "satsia" kuin minä, eli siis avioeron jälkeisestä suhteesta syntyneet. Sekin suhde päätyi eroon, eli äitini on kahden lapsen yh nyt. Jo ero isästäni toi äitini alkoholiongelmaa esille ja mt-ongelmia, mutta vasta toisen eron jälkeen (ja siitäkin jo pari vuotta) ovat äitini ongelmat edenneet sille tasolle, että ne haittaavat tosissaan arkea.
Äitini on oikein mielellään hoitanut lapsiani mutta nyt kun äidin luona asuva teini-ikäinen puoliveljeni on kertonut mitä siellä tapahtuu en tietenkään enää voi luottaa lapsiani hänelle. Tästä hän tulee loukkaantumaan suunnattomasti.
Äitini lienee siis masentunut ja kääntynyt pullon puoleen selvitäkseen arjesta. Minulle on tietenkin selvä, että alkoholi vain pahentaa masennusta eikä korjaa mitään ongelmia mutta en ole ollenkaan varma, että äitini on samaa mieltä asiasta. Vaikkei hänen alkoholinkulutuksensa ennen tätä elämänvaihetta ole ollut erityisen huolestuttavaa, on hän aina suhtautunut alkoholin vaaroihin ja alkoholismiin vähätellen. Hän on mm tuonut ( silloin raittiille) alkoholistille olutta ja näin edesauttoi repsahtamista.
Miten minä toisin asian esille...? Ajattelin kirjoittaa sähköpostia koska en uskalla ottaa asiaa puheeksi kasvotusten. En saisi sanottua ajatuksiani ääneen, perääntyisin ja koko homma jäisi käsittelemättä. Onko kenelläkään vinkkejä?
Nykyään olen jo pesästä lentänyt ja oman perheeni perustanut. Äidillä on vielä kaksi ala-ikäistä lasta kotona, eri "satsia" kuin minä, eli siis avioeron jälkeisestä suhteesta syntyneet. Sekin suhde päätyi eroon, eli äitini on kahden lapsen yh nyt. Jo ero isästäni toi äitini alkoholiongelmaa esille ja mt-ongelmia, mutta vasta toisen eron jälkeen (ja siitäkin jo pari vuotta) ovat äitini ongelmat edenneet sille tasolle, että ne haittaavat tosissaan arkea.
Äitini on oikein mielellään hoitanut lapsiani mutta nyt kun äidin luona asuva teini-ikäinen puoliveljeni on kertonut mitä siellä tapahtuu en tietenkään enää voi luottaa lapsiani hänelle. Tästä hän tulee loukkaantumaan suunnattomasti.
Äitini lienee siis masentunut ja kääntynyt pullon puoleen selvitäkseen arjesta. Minulle on tietenkin selvä, että alkoholi vain pahentaa masennusta eikä korjaa mitään ongelmia mutta en ole ollenkaan varma, että äitini on samaa mieltä asiasta. Vaikkei hänen alkoholinkulutuksensa ennen tätä elämänvaihetta ole ollut erityisen huolestuttavaa, on hän aina suhtautunut alkoholin vaaroihin ja alkoholismiin vähätellen. Hän on mm tuonut ( silloin raittiille) alkoholistille olutta ja näin edesauttoi repsahtamista.
Miten minä toisin asian esille...? Ajattelin kirjoittaa sähköpostia koska en uskalla ottaa asiaa puheeksi kasvotusten. En saisi sanottua ajatuksiani ääneen, perääntyisin ja koko homma jäisi käsittelemättä. Onko kenelläkään vinkkejä?
