Miten paljon syötte d-vitamiinia päivässä? Entä teidän lapset?

Ei ole syöty muuta kuin pizzaa joskus kerran vuodessa.

No mistä sitten voit tietää että ihminen saa kaikki vitamiinit mättöruoasta?

 

Vedän ite 50 mg päivässä talvella. Lapsille 25 mg. Sitten keväällä vähän harvemmin. Kesällä ei lainkaan.

Lissu vois kertoo omat määrät kun hänellä on näissä aina kivat näkemykset.

Saako d vitamiinia muualta kuin purkista tai auringosta?

 

Ainoat lisät mitä ollaan tarpeen mukaan otettu on elektrolyytit.

Syödään aika pitkälti pelkkää eläintä niin siinäpä saa ihan kaiken mitä ihminen tarvitsee.


Uni
Terveys
Mieli
Energiatasot/suorituskyky

 

Mä vältän aurinkoa. En välitä ruskettumisesta.

sama
mut talvella täytyy käydä kurkkimassa poluilla, joissa paistaa aurinko. Kesällä vain pilvisellä säällä. Tuo riittää.

 

No mistä sitten voit tietää että ihminen saa kaikki vitamiinit mättöruoasta?

En tunne ketään joka söisi semmoisia. Onko niissä kananmunaa?

 

Vedän ite 50 mg päivässä talvella. Lapsille 25 mg. Sitten keväällä vähän harvemmin. Kesällä ei lainkaan.

Lissu vois kertoo omat määrät kun hänellä on näissä aina kivat näkemykset.

Saako d vitamiinia muualta kuin purkista tai auringosta?

Tämäkin vierailija (kuten moni muukin tässä ketjussa) sekoittaa suloisesti mikrogrammat (μg) ja milligrammat (mg). Toivottavasti yksikään ei ole hoitoalalla, potilaiden henki on tuollaisella tietotasolla vaarassa. Ero on tuhatkertainen...

 

20 mikrogrammaa koko perhe päivittäin.

Syksyllä varastot ovat täynnä ja kaikki lisät liikaa

 

Syksyllä varastot ovat täynnä ja kaikki lisät liikaa

Olet kalaa syövä naturalisti?

Moni vetoaa tuohon auringon vaikutukseen kesällä. Se kuitenkin edellyttää oleskelua auringossa iho paljaana. Aiemmin oltiin paljon ulkotyössä pelloilla ja niityillä, mutta nykyisin suurin osa tekee työnsä sisällä.

perheenäidin d-vitamiinilook

Kalan syöminen auttaa varaston kerryttämisessä, mutta sitäkin pitää syödä runsaasti. Puoli kiloa silakkaa, siikaa tai ahventa, kilo lohta tai 4,5 kg pakasteseitiä viikossa. Lissun mainostama naudanliha on D-vitamiinilähteenä kelvoton (0,2 μg/100g).

 

Olet kalaa syövä naturalisti?

Moni vetoaa tuohon auringon vaikutukseen kesällä. Se kuitenkin edellyttää oleskelua auringossa iho paljaana. Aiemmin oltiin paljon ulkotyössä pelloilla ja niityillä, mutta nykyisin suurin osa tekee työnsä sisällä.

perheenäidin d-vitamiinilook


Kalan syöminen auttaa varaston kerryttämisessä, mutta sitäkin pitää syödä runsaasti. Puoli kiloa silakkaa, siikaa tai ahventa, kilo lohta tai 4,5 kg pakasteseitiä viikossa. Lissun mainostama naudanliha on D-vitamiinilähteenä kelvoton (0,2 μg/100g).

Meillä syödään paljon erilaista kalaa.

Vedessä olevat sardiinit tai makrilli ovat myös hyviä. Niissä on erinomaisesti omega 3:a etc.

Hyvää lohta on vaikea löytää. En voi suositella kassilohta.
Silakka on semi roskakalaa nykyään dioksiinin vuoksi.

Onneksi kaupoista saa toistaiseksi vielä siikaa ja abboraa.

Rasvainen liha on myös erittäin tärkeä koska esim. B12 ja K2.

 

Meillä syödään paljon erilaista kalaa.

Vedessä olevat sardiinit tai makrilli ovat myös hyviä. Niissä on erinomaisesti omega 3:a etc.

Hyvää lohta on vaikea löytää. En voi suositella kassilohta.
Silakka on semi roskakalaa nykyään dioksiinin vuoksi.

Onneksi kaupoista saa toistaiseksi vielä siikaa ja abboraa.

Rasvainen liha on myös erittäin tärkeä koska esim. B12 ja K2.

Tietosi silakan dioksiineista ovat viime vuosituhannelta. Ja kassilohesta joiltakin jenkkisivustoilta. Suomalainen kirjolohi on ihan ok-ruokaa, sisältää vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin luonnonlohi.

Itämeren kala on edelleen merkittävin yksittäinen dioksiinien ja PCB-yhdisteiden lähde suomalaisille. Pitoisuudet näissä kaloissa ovat pienentyneet jopa 80 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana.
Tutkimuksen mukaan nykyiset rajoitustoimet ovat riittäviä.
– Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet suomalaislapsilla ovat niin pieniä, että tiukemmilla rajoituksilla ei saataisi enempää terveyshyötyjä. Esimerkiksi kalan syönnin vähentämisestä voisi olla sen sijaan merkittävää haittaa, jos kalan terveyshyödyt menetetään, sanoo THL:n erikoistutkija Panu Rantakokko tiedotteessa.

PCB-yhdisteiden mittaaminen onnistuu nykymenetelmillä hyvin, mutta dioksiinien mittaaminen on vaikeampaa. Dioksiinin pitoisuudet ovat nykyään niin pieniä, että parhaallakin mittaustekniikalla analyysiin tarvittaisiin lähes desilitra verinäytettä.

Lasten altistus kalan dioksiini- ja PCB-myrkyille Suomessa vähäistä, kertoo turkulaistutkimus

Suomalaislapset altistuvat dioksiineille ja PCB-yhdisteille hyvin vähän, kertoo tuore tutkimus. Pitoisuudet jäävät lasten veren seerumissa selvästi alle Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioiman haitattoman tason. Aineiden haittavaikutukset ovat suomalaislapsilla...

www.ts.fi

 

Tietosi silakan dioksiineista ovat viime vuosituhannelta. Ja kassilohesta joiltakin jenkkisivustoilta. Suomalainen kirjolohi on ihan ok-ruokaa, sisältää vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin luonnonlohi.

Itämeren kala on edelleen merkittävin yksittäinen dioksiinien ja PCB-yhdisteiden lähde suomalaisille. Pitoisuudet näissä kaloissa ovat pienentyneet jopa 80 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana.
Tutkimuksen mukaan nykyiset rajoitustoimet ovat riittäviä.
– Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet suomalaislapsilla ovat niin pieniä, että tiukemmilla rajoituksilla ei saataisi enempää terveyshyötyjä. Esimerkiksi kalan syönnin vähentämisestä voisi olla sen sijaan merkittävää haittaa, jos kalan terveyshyödyt menetetään, sanoo THL:n erikoistutkija Panu Rantakokko tiedotteessa.

PCB-yhdisteiden mittaaminen onnistuu nykymenetelmillä hyvin, mutta dioksiinien mittaaminen on vaikeampaa. Dioksiinin pitoisuudet ovat nykyään niin pieniä, että parhaallakin mittaustekniikalla analyysiin tarvittaisiin lähes desilitra verinäytettä.

Lasten altistus kalan dioksiini- ja PCB-myrkyille Suomessa vähäistä, kertoo turkulaistutkimus

Suomalaislapset altistuvat dioksiineille ja PCB-yhdisteille hyvin vähän, kertoo tuore tutkimus. Pitoisuudet jäävät lasten veren seerumissa selvästi alle Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioiman haitattoman tason. Aineiden haittavaikutukset ovat suomalaislapsilla...

www.ts.fi

Mielummin syön muuta kuin silakkaa:

”Dioksiinit eivät poistu ihmiskehosta välttämättä koko elinaikana.

Dioksiinit ovat yhteisnimitys yli 200:lle kemikaalille, joista 17 on myrkyllisiä ja siksi erityisen kiinnostavia. Hankalia näistä dioksiineista tekee se, että ne ovat rasvaliukoisia ja erittäin kestäviä. Ne kertyvät rasvakudokseen ja maksaan, eivätkä poistu ihmiskehosta välttämättä koko elinaikana; Dioksiinien puoliintumisaika on puolesta vuodesta 70 vuoteen. Edes raju laihduttaminen ei auta, sillä dioksiinit siirtyvät sujuvasti jäljelle jäävään rasvaan.

Jos olet lapsi tai hedelmällisessä iässä, syö isoa, yli 17 senttistä silakkaa vain 1–2 kertaa kuussa.”

Silakan syöntiä pitää rajoittaa reippaasti sanovat ruotsalaiset! Ei tarvitse, sanovat suomalaiset! Kummat ovat oikeassa?

Ruotsissa ohjeistetaan syömään silakkaa 2-3 kertaa vuodessa.

yle.fi

Kassilohesta ei saa riittävästi omega 3:a ja senhän vuoksihan sitä yleensä juuri syödään…
Lisäksi niissä on antibiootteja ja kalarehu saattaa olla vähän kyseenalaista.

 

Lissun mainostama naudanliha on D-vitamiinilähteenä kelvoton (0,2 μg/100g).

Eipä taida olla ihan noin yksinkertaista.
Muun muassa eri asiat vaikuttavat d-vitamiinin imeytymiseen.

On ihmisiä jotka syövät lähes yksinomaan pelkkää rasvaista nautaa, eikä ole puutostiloja d-vitamiinista.

 

Turskan maksaa mielummin kuin mällerin kalanmaksapillereitä.

 

Mietin onko mun määrä hyvä?
Aikuiset 4000 IE eli 100 mg ja lapset 2-13 v ottaa 2000 IE eli 50 mg.

Miten te otatte?

150 mikrogrammaa vrk, heti herättyä jos mahdollista. Tällä hetkellä purutabletteina, 100 mikroa +25 ja 25. Välillä ollut möllereitä.

 

Suomalaiset eivät yleensäottain saa tarpeeksi d:tä, ja suosituksetkin ovat alakanttiin, ulkomaiset pigmentoituneet ovat sitten omalukunsa.

 

Maksimiannos on kylläkin 10 mikrogrammaa.

Jos on kananmuna/kala-allergia. Muut ei tarvi

 

Miksi käytätte ravintolisiä ylipäätään? D-vitamiinia tarvitaan se 10 mikrogrammaa päivässä ja sen saa vaikka litrasta maitoa. Tasapainoisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta saa kaiken tarvitsemansa.

 

Syksyllä varastot ovat täynnä ja kaikki lisät liikaa

Vain kuusi viikkoa.

 

Miksi käytätte ravintolisiä ylipäätään? D-vitamiinia tarvitaan se 10 mikrogrammaa päivässä ja sen saa vaikka litrasta maitoa. Tasapainoisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta saa kaiken tarvitsemansa.

Terve monipuolisesti syövä ihminen kyllä mutta lapsi, vanhus, sairas ja ruoka-aine rajoitteinen ei saa.

 

Evoluution tulosta on että, Suomalaiset eivät tarvitse juurikaan lisä D- vitamiinia. Pohjoiseen saapuneet tumma ihoiset tarvitsevat lisä D-vitamiinia. Heille täkäläinen auringon valo ei riitä.

Niiden täytyisi syödä kalaa

 

Mä vältän aurinkoa. En välitä ruskettumisesta.

Nyt leikellään kasvaimia