Miten pääsen eroon katkerista ajatuksista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Katkeruuden vanki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kun sä, Wiltsu, olet omien sanojesi mukaan sellanen jees jees tyyppi joka ei riitele ja joka ei halua itselleen mitään, niin kuin sä täällä aina oot niin riidanhaluinen? Puratko täällä kaikki angstisi, että kotona voit olla se "kaikki tekee mitä huvittaa, tai jättää tekemättä jos ei huvita-tyyppi".

Minulla on sellainen käsitys, että Wiltsu roikkuu elleissä ja samalla pelaa netissä pokeria.
Ei ihmissuhteet ole niin yksinkertainen asia kuin voi olettaa. Tunteiden hallinta ei ole helppoa.
Viha ja raivo ovat valtavan voimakkaita tunteita. Ap. kysyy neuvoa miten pitää itsensä aioissa ettei tee tyhmiä asioita. Hän ei tule toimeen murrosikäisen lapsen kanssa ja sille asialle ei voi mitään.
Ehkä myöhemmin tilanne olisi toinen.
 
Viimeksi muokattu:
No niin, kävin pyytämässä mieheni kommetteja. Niitä tulee tässä:

Jokainen nuori ihminen on oikeutettu aikuisen ihmisen ehdottomaan hyväksyntään aina ja kaikkialla. Olen hyväksynyt aina jokaisen lapsen ja nuoren, joka parisuhteenikin (ja työni) kautta on elämääni tullut sellaisena kuin hän on. Ihania on jokainen. Riippumatta äideistä, isistä tai sukulaisista. Tai häiriintyneistä puolisoista.

Aikuinen ei alistu mihinkään. Aikuisella on aina oikeus valita. Lapsella ei koskaan.

Valvon aina lapsen etua. Siihen ei kuulu alkoholiongelmainen aikuinen eikä sen salliva aikuinen.

No, voi reppana sinua, ap, (oletko sinä aikuinen?), voi sentään sinua, joudut kestämään alkoholistimiestä ja jopa sitä sen "kusipääkakaraa" etkä ymmärrä edes pysyä poissa, vaikka heitetään ulos.

Ja mistä sä ruikutat? Siitä, että olet väsynyt? Montako lasta hoidettavaksesi jäi? Jaksatko nyt ehkä hoitaa itsesi edes? Moni muu ihminen jaksaa hoitaa eron hetkellä monta lasta. Hommaa itsellesi apua väsymykseesi, jos et muuten jaksa tai olen muuten sitä mieltä, että - ala jumalauta - jaksamaan!

Edellisen ääliön vuodatuksesta viis.

laita asunto myyntiin ja vaadi oma osuutesi. jos olet naimisissa saat asunnosta puolet.

Kun ulkopuolinen määrittää asunnon hinnan lapsonen joka saa ilmaisasunnon voi maksaa siitä lähes käypän hinnan.

Älä hitto vieköön ole enää väsynyt ja ilman kynsiä sitähän tuo äijän lapsonen toivoo. ..

Palaamatta muuhun anna metsän vastata miten sinne huudetaan..
 
Viimeksi muokattu:
Kuitenkin ne tapetit ja verhot ovat vain materiaalia. Kun sisustit, sait siitä varmaan itsellesi mielihyvää ja iloa. Nyt et enää tarvitse niitä. On aika päästää irti sekä verhoista että koko suhteesta ja elämänvaiheesta.

Oletko varma että sinua pohjimmiltasi harmittaa ne verhot ja menetetty raha? Vai oletko loukkaantunut miehen piittaamattomuuteen ja siihen että koet itsesi petetyksi? Kyllähän ne tunteet on hyvä käsitellä mutta ei niihin kiinni kannata jäädä.

Ei sulle olis mitään iloa niistä verhoista tai muista sisustushärpäkkeistä. Ne kuuluvat sellaiseen elämänvaiheeseen, joka on jo ohi.

Olen minäkin katsonut kuinka entisen mieheni uusi vaimo tuulettaa siskoni minulle kutomia mattoja... mutta eipä sellaiseen kannata sitoa omaa energiaansa. Sille energialle on oman tulevaisuuden rakentamisessa muuta käyttöä!
Juridisesti tilanne on varmasti aika toivoton joten katse eteen päin ja kuono kohti tuulta!

Juuri inäin. Anna olla vaan. Vaikka raha ei kasva puissa, niin turha kulutetun rahan perään on surrakaan.

Ota opiksesi, mutta älä helli katkeruuttasi.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä pahaa miehesi lapsi on tehnyt sinulle? Tai yleensä?


Jos tämä lapsi on parikymppinen lellitty, vastuuta kantamaton nuori aikuinen jonka ympärillä suku hyssyttelee, niin miksi hänen pitäisi saada isänsä exältä yhtään mitään? Jos isukki ja muut sukulaiset haluavat pitää miekkosen pumpulissa, niin se on heidän asiansa. Vaikka nuori mies olisi aivan ihana ja hurmaava kaveri, ei isänsä exän pidä hänele rahojaan tai omaisuuttansa antaa. Ovat tunteneet toisensa miehen ollessa 15-20 vuotias.
 
Viimeksi muokattu:
Jos tämä lapsi on parikymppinen lellitty, vastuuta kantamaton nuori aikuinen jonka ympärillä suku hyssyttelee, niin miksi hänen pitäisi saada isänsä exältä yhtään mitään? Jos isukki ja muut sukulaiset haluavat pitää miekkosen pumpulissa, niin se on heidän asiansa. Vaikka nuori mies olisi aivan ihana ja hurmaava kaveri, ei isänsä exän pidä hänele rahojaan tai omaisuuttansa antaa. Ovat tunteneet toisensa miehen ollessa 15-20 vuotias.

(Anteeksi muille kommentoijille tässä välissä, mutta en nyt jaksanut lukea muita kuin tämän. Tässä välissä.)

Kuka sen exän on käskenyt rahansa ja omaisuutensa tälle nuorukaiselle antaa? En minä ainakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ajan kanssa. Minulla on myös kahdesti käynyt samalla lailla ja nyt toisen epäonnistuneen suhteen jälkeen olo ei ehkä ole ihan niin pettynyt ja katkera. Otin opikseni ensimmäisesrtä kerrasta. Näin jälkeenpäin ajateltuna olen ymmärtänyt että negatiivinen ajattelu, katkeruus ja se kaikki viha vain lisää sitä omaa toipumista erosta ja syö ihmistä. Tällaista elämä on ja aina pitäisi muistaa kun yhteistä laittaa ja hankkii niin kaikkea ei vaan mukaan voi saada ja aina jotakin menettää. Ajattele, että ne on vain materiaalia ja kaikista parhain asia on se, että sinä ite oot saanut itsesi "riuhtaistua" sieltä pois ja olet alkanut rakentamaan uutta parempää elämää. Kuinka moni muu jää vaikeaan ja huonoon suhteeseen ja elää siinä onnettomana. Oikein paljon voimia ja niitä positiivisia ajatuksia. :)
 
No nyt jo vähän hellittää, mutta onpas kipakoita ajatuksia täällä heitelty.
Ei ole avioehtoa, en ole hakenut vielä eroa enkä ositusta. Talo on miehen
nimissä ja hän saa toimia sen kanssa, kuten tahtoo.
Ei tässä pelkästään rahasta ole kyse, tietenkään.
Turhautumisesta ja pettymyksestä enemmänkin. Uskot, toivot, rakastat ja rakennat jotakin,
joka osoittautuu pelkäksi tuulenpesäksi.

Wiltsu on lapsiasialla. Hyvä niin, mutta oman näkemykseni mukaan ei kenellekään lapselle eikä nuorelle olisi pahasta opettaa käytöstapoja, vastuuta tekemisistään. Jos saa elää kuin pellossa ja loppujen lopuksi ei kukaan hänestä oikeasti pidä öykkärimäisen käytöksen takia, kenen hyvää se palvelee?

Eilen hain kaupasta maalia ja aloitin remontin uuden kotini pienimmästä huoneesta. Nätti se on nytkin, mutta teen siitä oman näköisen, vähän vaaleampaa seiniin ja aurinkoa sisälle. Auttaa varmaan päänsisäiseenkin valoon?
 
No nyt jo vähän hellittää, mutta onpas kipakoita ajatuksia täällä heitelty.
Ei ole avioehtoa, en ole hakenut vielä eroa enkä ositusta. Talo on miehen
nimissä ja hän saa toimia sen kanssa, kuten tahtoo.
Ei tässä pelkästään rahasta ole kyse, tietenkään.
Turhautumisesta ja pettymyksestä enemmänkin. Uskot, toivot, rakastat ja rakennat jotakin,
joka osoittautuu pelkäksi tuulenpesäksi.

Wiltsu on lapsiasialla. Hyvä niin, mutta oman näkemykseni mukaan ei kenellekään lapselle eikä nuorelle olisi pahasta opettaa käytöstapoja, vastuuta tekemisistään. Jos saa elää kuin pellossa ja loppujen lopuksi ei kukaan hänestä oikeasti pidä öykkärimäisen käytöksen takia, kenen hyvää se palvelee?

Eilen hain kaupasta maalia ja aloitin remontin uuden kotini pienimmästä huoneesta. Nätti se on nytkin, mutta teen siitä oman näköisen, vähän vaaleampaa seiniin ja aurinkoa sisälle. Auttaa varmaan päänsisäiseenkin valoon?

Sinähän olet edennyt. Minun tai mieheni ajatuksista johtuen tai niistä huolimatta.

Älä jää ruminoimaan ja jaa ympärilllesi niin paljon kuin mahdollista! Sydämesi voi hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Sinähän olet edennyt. Minun tai mieheni ajatuksista johtuen tai niistä huolimatta.

Just. Että sun miehesi ja sinä olisitte auttaneet. Pyh. Tuskin ap edes korvaansa lotkautti sun vinkeillesi. Nehän on kuin sokea taluttaisi sokeaa. Et ole varmaan huomannut, mutta elleissä sua ei taida kukaan arvostaa. Itseä ei lasketa mukaan.

Ap. Miksi pohdit omaisuuttasi jos ositus on tekemättä? Sinulle kuuluu osasi, tyhmäähän omiaan on heittää pois. Ellet sitte satu olemaan kovinkin varakas. Kannattasi laittaa se ero vireille, ennen kuin/ettei mies hävitä omaisuutta. Vaikka nyt tuntuu ja pitääkin tuntua, että pääasia on oma hyvinvointi ym, niin voit tulla joskus tarvitsemaan osuuttasi. Tai lahjoita osuutesi vaikka lasten hyvinvointiin.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Ihmettelevä;11327262:
Kyllä se sinun kommenttisi sinuan tai miehesi neuvosita oli itserakkauden huipentuma aivan kuin vain sinulla olisi kaikkein viisaimmat neuvot ja kannustukset.

Itseasiassa osa kommenteistasi on puutaheinää tai jonkintasoista kettuilua ilman empatiaa.

Tään henkilön aloitukset on yksinpuhelua, ikäänkuin ajattelisi ääneen eikä edes odottaisi vastausta, kirjoittaa ikäänkuin meitä ei olisi olemassa. Yleensä ei edes lue toisten kommentteja mutta vastaa kuitenkin, ei siis kiinnosta toisten sanomiset, tärkeintä on että oma ääni kuuluu.
 
Tään henkilön aloitukset on yksinpuhelua, ikäänkuin ajattelisi ääneen eikä edes odottaisi vastausta, kirjoittaa ikäänkuin meitä ei olisi olemassa. Yleensä ei edes lue toisten kommentteja mutta vastaa kuitenkin, ei siis kiinnosta toisten sanomiset, tärkeintä on että oma ääni kuuluu.


wiltsu se vastailee eri nimimerkeillä =)
tahtoo palstatilaa alottajan ongelmilta.... :-/
 
Viimeksi muokattu:
Tään henkilön aloitukset on yksinpuhelua, ikäänkuin ajattelisi ääneen eikä edes odottaisi vastausta, kirjoittaa ikäänkuin meitä ei olisi olemassa. Yleensä ei edes lue toisten kommentteja mutta vastaa kuitenkin, ei siis kiinnosta toisten sanomiset, tärkeintä on että oma ääni kuuluu.

Öööö---tarkoitin tällä kommentilla Wiltsua.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs jos koittaisitte vähän ottaa selvää näistä eronneista ihmisistä ennen kuin aloitatte yhteiseloa heidän kanssaan? Olisi terveellistä selvittää miksi ero on tullut edellisen puolison kanssa.

Tässä tapauksessa kyseessä on alkoholiongelmainen hyväksikäyttäjä.

Miksi naiset hyysäävät näitä eronneita miehiä? Tekeekö itsetunnolle hyvää ajatella, että on ehkä parempi kuine exä? Lukekaa vähän lakikirjaa avioehdoista ja osituksesta. Nykyään netistäkin löytyy valtavasti tietoa.

Niin monesta asiasta voi lukea ihmistä kun vain vähän viitsii. Vaaleanpunaiset ruusulasit pois silmiltä ja heti.

Mistään liitosta ei voi ajatella, että tämä kestää hautaan saakka. Jokaisen järkevän naisen täytyy koko ajan turvata selustansa.

Vaikka olisi kuinka rakastunut, täytyy liittoakin muistaa ajatella liiketoimena ettei jää luu käteen.

Minä pysyisin exästäni hyvin kaukana. Alkoholi-, peli- ja naisriippuvainen, mutta ulkonäköä ja rahaa sen verran, että on menossa jo tieskuinkamones naisehdokas kuvioissa. Luonne ei ole vuosien aikana muuttunut mihinkään. Onneksi pienellä paikkakunnalla sana kiertää, mutta löytyyhän näköjään näitä hyväuskoisia "minua se rakastaa" tyyppejä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ihmetellä täytyy;11327838:
Mitäs jos koittaisitte vähän ottaa selvää näistä eronneista ihmisistä ennen kuin aloitatte yhteiseloa heidän kanssaan? Olisi terveellistä selvittää miksi ero on tullut edellisen puolison kanssa.

Tässä tapauksessa kyseessä on alkoholiongelmainen hyväksikäyttäjä.

Miksi naiset hyysäävät näitä eronneita miehiä? Tekeekö itsetunnolle hyvää ajatella, että on ehkä parempi kuine exä? Lukekaa vähän lakikirjaa avioehdoista ja osituksesta. Nykyään netistäkin löytyy valtavasti tietoa.

Niin monesta asiasta voi lukea ihmistä kun vain vähän viitsii. Vaaleanpunaiset ruusulasit pois silmiltä ja heti.

Mistään liitosta ei voi ajatella, että tämä kestää hautaan saakka. Jokaisen järkevän naisen täytyy koko ajan turvata selustansa.

Vaikka olisi kuinka rakastunut, täytyy liittoakin muistaa ajatella liiketoimena ettei jää luu käteen.

Minä pysyisin exästäni hyvin kaukana. Alkoholi-, peli- ja naisriippuvainen, mutta ulkonäköä ja rahaa sen verran, että on menossa jo tieskuinkamones naisehdokas kuvioissa. Luonne ei ole vuosien aikana muuttunut mihinkään. Onneksi pienellä paikkakunnalla sana kiertää, mutta löytyyhän näköjään näitä hyväuskoisia "minua se rakastaa" tyyppejä.

Jos alat seurustelemaan toisen lemppaaman ihmisen kanssa, niin todennäköisesti ongelmia tulee sinullekin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ööö-l;11327583:
wiltsu se vastailee eri nimimerkeillä =)
tahtoo palstatilaa alottajan ongelmilta.... :-/

Kirjoitan nikillä "Wiltsu" tällä hetkellä enkä ole kirjoittanut muilla nikeillä pitkään aikaan.

Missään taoauksessa enkä kenenkään nimissä halua viedä biljoonien bittien palstatilaa keltään. (Miten ihmeessä se olisi edes mahdollista?) Ovat vapaasti käytettävissänne. Kaikki.
 
No nyt jo vähän hellittää, mutta onpas kipakoita ajatuksia täällä heitelty.
Ei ole avioehtoa, en ole hakenut vielä eroa enkä ositusta. Talo on miehen
nimissä ja hän saa toimia sen kanssa, kuten tahtoo.
Ei tässä pelkästään rahasta ole kyse, tietenkään.
Turhautumisesta ja pettymyksestä enemmänkin. Uskot, toivot, rakastat ja rakennat jotakin,
joka osoittautuu pelkäksi tuulenpesäksi.

Wiltsu on lapsiasialla. Hyvä niin, mutta oman näkemykseni mukaan ei kenellekään lapselle eikä nuorelle olisi pahasta opettaa käytöstapoja, vastuuta tekemisistään. Jos saa elää kuin pellossa ja loppujen lopuksi ei kukaan hänestä oikeasti pidä öykkärimäisen käytöksen takia, kenen hyvää se palvelee?

Eilen hain kaupasta maalia ja aloitin remontin uuden kotini pienimmästä huoneesta. Nätti se on nytkin, mutta teen siitä oman näköisen, vähän vaaleampaa seiniin ja aurinkoa sisälle. Auttaa varmaan päänsisäiseenkin valoon?

Mitä jos ottaisit selville ennen eroa miten ositus tulee tapahtumaan. Minulla ainakin on luulo että jos miehesi myy asunnon hän saa varallisuutta enemmän mitä todennäköisesti sinulla ei ole, joten eikö hän siinä tapauksessa joudu hyvittämään sinulle erossa enemmän. Näin ainakin ennen nuo varallisuuden jaot meni. Kysele joltain ero asiantuntijalta asianajaja siis miten menetellä, jos toinen tekee juuri ennen eroa suuren omaisuuden luovuttamisen. Miehen pojan tulee maksaa ainakin lahjaveroa 4000 euron ylittäviltä osuuksilta muuten se on veropetos.

Niin että näkisin että tulet saamaan sijoittamasi rahat jossain muodossa kuitenkin mieheltäsi on siinä sitten takana ollut hyväksikäyttöä tai ei.

Hienoa että et ole enää kynnysmatto. Ainoastaan ottamalla selvää nuo lakifaktat selviää että katkeruuteen ei oikeastaan muuten ole aihetta kuin siinä mitä sydämmellään on tietysti unelmissa rakentanut.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä