Miten on mahdollista että todella törkeän töykeä tk-lääkäri saa jatkaa työssään vuosikausia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suzyanne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Aina välillä tulee näitä ammattiensa häpeäpilkkuja vastaan. Taitamattomia, tiuskivia, jopa ilkeitä ihmisiä. Ei sille varmaan vaan voi mitään. : /

Ei ainakaan jos lääkäreitä ovat. Eräskin fysiatri totesi mun paperit luettuaan ettei mulla ole sairautta jonka magneettikuvat vahvisti vaan ilmoitti diagnoosiksi yksinhuoltajuuden... :D Nyt voidaan oikeasti magneettikuvauksella todeta kuka on yksinhuoltaja ja kuka ei :laugh:
 
[QUOTE="hah";24026972]Meinaatko tosissas että lääkärille annettaisiin potkut epäkohteliaisuuden takia???? :D[/QUOTE]

No ei tietenkään anneta, enkä ole sellaista kirjoittanutkaan. Minusta on vaan ihan kamalaa, että alalle täysin sopimattomat saavat olla ammatissaan ihan tuosta vaan, siis lääkärit jotka esim. juuri väittävät potilaitaan luulosairaiksi ilman mitään perusteita, ja muut epätavallisen tylyt ja töykeät tyypit.
 
Sillä on virka, niistä on hankala päästä eroon. Jos on vanhempi tapaus, niin siellä odotellaan että se jäisi eläkkeelle.

Joo tämä oli kyllä mielestäni juurikin eläkeiän kynnyksellä oleva lääkäri.

Jälkikäteen kyllä melkein naurattaa se koko vastaanottotilanne. Minun ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen. Silloin ei kyllä naurattanut.
 
Minulla on myös kokemusta eräästä lääkäristä josta sana "töykeä" on hieman lievä ilmaisu. Teki mm. kirurgisia operaatioita ilman puudutusta (esimerkiksi sisään kasvaneen varpaankynnen leikkaaminen) ja kiroili potilaillensa. Onnistui myös pahentamaan flunssan keuhkokuumeeksi. Ei ole enää lääkärinä, kun on nykyään jo eläkkeellä.
 
[QUOTE="vieras";24027028]Minulla on myös kokemusta eräästä lääkäristä josta sana "töykeä" on hieman lievä ilmaisu. Teki mm. kirurgisia operaatioita ilman puudutusta (esimerkiksi sisään kasvaneen varpaankynnen leikkaaminen) ja kiroili potilaillensa. Onnistui myös pahentamaan flunssan keuhkokuumeeksi. Ei ole enää lääkärinä, kun on nykyään jo eläkkeellä.[/QUOTE]

ihan kamalaa, olen kuullut tuollaisistakin lääkäreistä joskus, heitä oli joskus kymmeniä vuosia sitten käsittääkseni enemmänkin. Aika kästtämätöntä kyllä, tuntuu että lääkäreiltä siedetään tosi paljon ennen kuin kukaan puuttuu. Ihan suoranaisen epäpäteviäkin saa olla, ja saavat harjoittaa ammattiaan vuosikymmeniä silti.

Minusta tuo minun lääkärinikin kyllä on epäpätevä. Silä ei kukaan pätevä lääkäri aseta suorin sanoin kyseenalaiseksi erikoislääkärin tekemää diagnoosia, varsinkaan jos ei ole sairaudesta koskaan kuullutkaan.
 
Jankutanpa nyt edelleen että jos sinulla on niin harvinainen sairaus josta tk-lääkäri ei ole kuullutkaan niin miksi et vaan tilaa suoraan aikaa siltä tutulta erikoislääkäriltäsi jolla on tietosi ja paperisi? Niin minäkin olen vuosikausia toiminut sydänvikani kanssa - käynyt samalla spesialistilla. Mihin sinä sitä tk-lääkäriä tarvitset?
 
Voihan hän olla oikeassakin. Vaikka on eri mieltä kuin kaikki toiset.

Siis että minua ei vaivaa mikään? Heh, no minun sairauteni on kyllä sellainen että ei kyllä kukaan voi olla sitä mieltä ettei minua vaivaa mikään. Tai pitäisi olla suoranainen idiootti. :D

Enkä tosiaan ollut hakemassa diagnoosia, vaan lähetettä erikoislääkärille joka voisi laittaa lähetteen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen erääseen tuohon perussairauteeni liittyvän vaivan osalta. Tämä toimenpide kun minulle tehdään aina välillä, edesauttaa hyvinvointiani.
 
Minusta tuo minun lääkärinikin kyllä on epäpätevä. Silä ei kukaan pätevä lääkäri aseta suorin sanoin kyseenalaiseksi erikoislääkärin tekemää diagnoosia, varsinkaan jos ei ole sairaudesta koskaan kuullutkaan.

Täälläpäin tuo toiminta on valitettavan yleistä. Jos lääkäri ei ole koskaan sairaudesta kuullutkaan niin helppoa on vain leimata luulotautiseksi. Itse olen kohdannut parikymmentä lääkäriä viimeisen 5 vuoden aikana ja heistä tasan kaksi tiesi minun sairauteni, toinen heistä diagnosoi ja toinen oli asiasta ehkä parhaiten Suomessa tietävä neurologi. Valitettavasti suomalaiset valittavat lääkärien käyttäytymisestä liian vähän, siksi heille on tullut sellainen "jumalallinen" olo. Potilaalle voi sanoa mitä vaan eikä kukaan koskaan puutu asiaan. Ja vaikka kuinka suomalainen huippulääkäri olisi diagnoosin tehnyt, ei se paljoa merkitse jos toinen lääkäri on eri mieltä. Ehkä me vain pelkäämme lääkäreitä liikaa...?

Minulla on ollut liuta diagnooseja ennen ja jälkeen sen oikean: alkoholin liikakäyttö, huumausaineiden liikakäyttö, aivovaurio pahoinpitelystä, masennus, psykosomaattinen kipuilu, munchausenin (vai mikä se nyt oli) syndrooma, parkinson, hermopinne jne jne jne.

Itse olen valittanut kahdesta lääkäristä. Fysiatrista joka diagnosoi yksinhuoltajuuteni ja tk- lääkäristä joka minun läsnäollessa luki potilastietojani sanakirja kourassa. Fysiatria minun ei tarvitse enää nähdä ja tk- lääkäri yllättäen siirtyi "muihin tehtäviin".
 
[QUOTE="sela";24027068]Jankutanpa nyt edelleen että jos sinulla on niin harvinainen sairaus josta tk-lääkäri ei ole kuullutkaan niin miksi et vaan tilaa suoraan aikaa siltä tutulta erikoislääkäriltäsi jolla on tietosi ja paperisi? Niin minäkin olen vuosikausia toiminut sydänvikani kanssa - käynyt samalla spesialistilla. Mihin sinä sitä tk-lääkäriä tarvitset?[/QUOTE]

Siksi koska olen käynyt kunnallisella puolella erikoislääkärillä, ja sinne tarvitsee terveyskeskuksesta lähetteen. Ja sitä menin juurikin pyytämään sitä lähetettä. Olisi näitä ko. alan erikoislääkäreitä toki yksityisinäkin, mutta nyt hoitovapaalla ollessani kun on raha tiukalla, ajattelin että käyn kunnallisella.

Mutta jos tämä ko. lääkäri on muotoillut lähetteensä niin etten pääsekään erikoislääkärille, niin sitten kyllä taidan mennä yksityiselle,en taida jaksaa enää mennä toiselle tk-lääkärille lähetettä hakemaan.

Ja vielä selvennykseksi, että perussairauteni aiheuttaa paljon muita vaivoja joita joudun käydä näyttämässä ja hoidattamassa aina silloin tällöin erikoislääkärillä.

Sain juuri selville että alueellani on juuri minun sairaudestani paljon tietävä erikoislääkäri, yksityinen siis. Kun palaan töihin ja palkka alkaa juosta, niin uskon että alan käydä vain hänen luonaan.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
[QUOTE="sela";24027068]Jankutanpa nyt edelleen että jos sinulla on niin harvinainen sairaus josta tk-lääkäri ei ole kuullutkaan niin miksi et vaan tilaa suoraan aikaa siltä tutulta erikoislääkäriltäsi jolla on tietosi ja paperisi? Niin minäkin olen vuosikausia toiminut sydänvikani kanssa - käynyt samalla spesialistilla. Mihin sinä sitä tk-lääkäriä tarvitset?[/QUOTE]

Sinulla on hyvin asiat jos olet päässyt erikoissairaanhoidon piiriin tai jos sinulla on vakuutukset/varaa käydä yksityisellä. Kaikilla ei ole asiat niin hyvin. Minäkin käyn perusterveydenhuollossa harvinaisesta sairaudesta huolimatta.
 
Täälläpäin tuo toiminta on valitettavan yleistä. Jos lääkäri ei ole koskaan sairaudesta kuullutkaan niin helppoa on vain leimata luulotautiseksi. Itse olen kohdannut parikymmentä lääkäriä viimeisen 5 vuoden aikana ja heistä tasan kaksi tiesi minun sairauteni, toinen heistä diagnosoi ja toinen oli asiasta ehkä parhaiten Suomessa tietävä neurologi. Valitettavasti suomalaiset valittavat lääkärien käyttäytymisestä liian vähän, siksi heille on tullut sellainen "jumalallinen" olo. Potilaalle voi sanoa mitä vaan eikä kukaan koskaan puutu asiaan. Ja vaikka kuinka suomalainen huippulääkäri olisi diagnoosin tehnyt, ei se paljoa merkitse jos toinen lääkäri on eri mieltä. Ehkä me vain pelkäämme lääkäreitä liikaa...?

Minulla on ollut liuta diagnooseja ennen ja jälkeen sen oikean: alkoholin liikakäyttö, huumausaineiden liikakäyttö, aivovaurio pahoinpitelystä, masennus, psykosomaattinen kipuilu, munchausenin (vai mikä se nyt oli) syndrooma, parkinson, hermopinne jne jne jne.

Itse olen valittanut kahdesta lääkäristä. Fysiatrista joka diagnosoi yksinhuoltajuuteni ja tk- lääkäristä joka minun läsnäollessa luki potilastietojani sanakirja kourassa. Fysiatria minun ei tarvitse enää nähdä ja tk- lääkäri yllättäen siirtyi "muihin tehtäviin".

Kamalaa. :( Ikävä kyllä se niin tuppaa menemään ettäjos kärsii harvinaisesta sairaudesta, ja asuu varsinkin pienellä paikkakunnalla, niin luulotautiseksi leimataan.

Minulla on ollut kipuja ja oireita sairaudestani ihan lapsesta saakka, mutta sain diagnoosin vasta -07. Sitä ennen olen saanut aika monia eri (vääriä) diagnooseja, ja on passitettu suoraan psykiatrilekin. Sen sijaan jo potilaistiedoissani olevaa diagnoosia kukaan lääkäri ei aiemmin ole kyseenalaistanut, ja varsinkaan vain siksi ettei hän ole kuullut ko. sairaudesta, ja että olen "niin nuori". :headwall:

Hyvä kun valitit lääkäreistä! Tämä oli toinen lääkäri josta olen valittanut, ensimmäinen oli erilainen, mutta lähes yhtä järkky tapaus. Jos ei ihmiset valita, ei tosiaan ainakaan mitään muutoksia tapahdu. Ja vaikke tapahtuisi sittenkään, niin ainakin joutuvat ylilääkärin puhutteluun.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
tämä ei nyt liity varsinaisesti tähän aloitukseen mutta jos saan udella millaisia toimenpiteitä sulle tehdään olosi helpottamiseksi? ymmärrän jos et halua vastata.

mun eräällä sukulaisella on ilmeisestikin tuo sama sairaus..? en osaa sitä nimeä tähän kirjottaa mutta harvinainenhan se on mun käsittääkseni. Hänellä on operoitu niveliä kymmeniä kertoja. Järkytyin joskus kun kuulin miten paljon hän joutuu käymään leikkauksissa.
 
Siksi koska olen käynyt kunnallisella puolella erikoislääkärillä, ja sinne tarvitsee terveyskeskuksesta lähetteen. Ja sitä menin juurikin pyytämään sitä lähetettä. Olisi näitä ko. alan erikoislääkäreitä toki yksityisinäkin, mutta nyt hoitovapaalla ollessani kun on raha tiukalla, ajattelin että käyn kunnallisella.

Okei - nyt ymmärrän! Tosi tylsä ja byrokraattinen systeemi tuolla julkisella puolella.Mulla on vakuutus joka korvaa yksityisellä käynnit - tosin katto tulee jossain vaiheessa vastaan siinäkin. Labroissa olen pyynnöstäni saanut onneks käydä julkisella puolella - niistä kertyy äkkiä valtavia summia. Mutta arvostan kyllä sitä että homma on hanskassa yhdellä lääkärillä eikä aina tarvii alkaa selittämään alusta kaikkea - siihen en kyllä kykeniskään. Niin paljon on paperia kertyny vuosien mittaan. Kysy jos sulla olis oikeus vaikka saada soittoaika aina tarvittaessa suoraan tuolle erikoislääkärille - luulis että se olis kaikille osapuolille helpompi käytäntö. Mun sisko ainakin saa soittaa suoraan tk:n sisätautilääkärille ongelmatilanteissa (joita on aika usein :) )Tai se taitaa mennä niin että soittaa ensin omalle sairaanhoitajalleen joka sitten antaa tuon soittoajan sisätautilääkärille. Ei kuiteskaan tarvii vastaanottoaikaa ensin yhdelle lääkärille varata että pääsis toiselle lääkärille. Mutta voihan noissa tietty olla paikkakuntakohtaisia eroja noissa käytännöissä.
 
tämä ei nyt liity varsinaisesti tähän aloitukseen mutta jos saan udella millaisia toimenpiteitä sulle tehdään olosi helpottamiseksi? ymmärrän jos et halua vastata.

mun eräällä sukulaisella on ilmeisestikin tuo sama sairaus..? en osaa sitä nimeä tähän kirjottaa mutta harvinainenhan se on mun käsittääkseni. Hänellä on operoitu niveliä kymmeniä kertoja. Järkytyin joskus kun kuulin miten paljon hän joutuu käymään leikkauksissa.

No olen minä kertonut täällä sairaudestani, ei siinä mitään, voin kertoa.

Eli minulla on Ehlers-Danlosin syndrooma, reumasairauksiin luokiteltava sidekudossairaus joka johtuu sidekudosten kollageenivirheestä. Kollageeni on ikäänkuin liian pehmeää, ja se vaikuttaa niveliin ja oikeastaan ihan joka puolelle kehoa.

Mulla on kulumia eri nivelissä eri puolilla kehoa, mutta toistaiseksi vasta vasemmassa polvessa on varsinainen nivelrikko. Polvea putsataan aina silloin tällöin tähystyksessä, koska nivelrikossa nivelen sisällä pyörii nivelpinnoilta irronnutta sälää, rustonpaloja ja muuta höttöä. Kun tuota höttöä tulee tarpeeksi, polvi alkaa oireilla tulehtumalla ja kipuilemalla jatkuvasti. Ja tuo putsaus on mulla aina auttanut muutaman vuoden. Tuohon putsaukseen siis olin hakemassa lähetettä, tai käytännössä ensin ortopedille, joka laittaa lähetteen tuohon polven tähystykseen.
 
tulipa mieleen oma kokemukseni vuosien takaa...selkä kipeytyi oikein tosissaan ei pystynyt olemaan mitenkään, ei seisomaan, ei istumaan ei makaamaan, selässä repi aivan järjetön kipu, pelkästään vessassa käynti oli niin tuskallista että kyyneleet valui. Mutta mullapa oli omalääkärinä terkkarissa lääkäri joka tiesi ettei mulla ole kipeä selkä, vaan olen hullu, sairaalloisen huomionhakuinen enkä osaa hahmottaa omaa kehoani. Siihen aikaan olin opiskelija jolla ei ollut varaa yksityisiin lääkäreihin, niinpä kävelin kuukauskaupalla kaksinkerroin, en enää kyennyt suoristamaan selkää ollenkaan se vääntyi kuin väkisin itsekseen kumaraan ja vinoon oikealle. Lopulta lääkärini jäi virkavapaalle, tuli sijainen, nuori nainen ja päätin kokeilla onneani. Sain lähetteen ortopedille jonka ensimmäiset sanat saapuessani vastaanotolle olivat : Herranen aika, mikai ette ole tulleet aiemmin? No selässä oli massiviinen välilevynpullistuma, selkä leikattiin ja vaivat kaikkosi. Valitin omasta lääkäristä ( ja muistin soittaa ja kiittää lääkäriä joka kirjoitti lähetteen) ja vaadin että "hulluus" diagnoosi poistetaan. No sitä ei kuulemma voinut poistaa, mutta siihen lisättiin että myöhemmin potilaalla todettu discusprolapsi ja tämä operoitu. Terkkarin johtava lääkäri pahoitteli myöhemmin tapahtunutta ja sanoi että "kun niin moni valehtelee vastaanotolla että on selkä kipeä niin tälläistä voi tapahtua että lääkärin on vaikea uskoa, ikävä että tämä nyt tapahtui teille...mutta toisaalta tehän kuitenkin olette nyt saaneet avun, kaikkihan on siis hyvin."
 
[QUOTE="sela";24027122]Okei - nyt ymmärrän! Tosi tylsä ja byrokraattinen systeemi tuolla julkisella puolella.Mulla on vakuutus joka korvaa yksityisellä käynnit - tosin katto tulee jossain vaiheessa vastaan siinäkin. Labroissa olen pyynnöstäni saanut onneks käydä julkisella puolella - niistä kertyy äkkiä valtavia summia. Mutta arvostan kyllä sitä että homma on hanskassa yhdellä lääkärillä eikä aina tarvii alkaa selittämään alusta kaikkea - siihen en kyllä kykeniskään. Niin paljon on paperia kertyny vuosien mittaan. Kysy jos sulla olis oikeus vaikka saada soittoaika aina tarvittaessa suoraan tuolle erikoislääkärille - luulis että se olis kaikille osapuolille helpompi käytäntö. Mun sisko ainakin saa soittaa suoraan tk:n sisätautilääkärille ongelmatilanteissa (joita on aika usein :) )Tai se taitaa mennä niin että soittaa ensin omalle sairaanhoitajalleen joka sitten antaa tuon soittoajan sisätautilääkärille. Ei kuiteskaan tarvii vastaanottoaikaa ensin yhdelle lääkärille varata että pääsis toiselle lääkärille. Mutta voihan noissa tietty olla paikkakuntakohtaisia eroja noissa käytännöissä.[/QUOTE]

Joo täytyy kyllä jatkossa kysyä jos voisin vähän nopeuttaa tuota ortopediin yhteyden saantia jotenkin. Kun mulla tämä sairaus on pahenevaa sorttia, niin uskon että jatkossa olisi hyvä jos ei aina tarvitsisi ensin tk:sta hakea lähetettä, ja sitten kuukausitolkulla odottaa. Se tk:sta lähetteen hakeminen on juurikin siksi ikävää, kun kovinkaan moni tk-lääkäri ei ole ikinä E.D.S:stä kuullutkaan. Mutta siltikään en ole ennen saanut sellaista kohtelua kuin nyt viimeksi.
 
tulipa mieleen oma kokemukseni vuosien takaa...selkä kipeytyi oikein tosissaan ei pystynyt olemaan mitenkään, ei seisomaan, ei istumaan ei makaamaan, selässä repi aivan järjetön kipu, pelkästään vessassa käynti oli niin tuskallista että kyyneleet valui. Mutta mullapa oli omalääkärinä terkkarissa lääkäri joka tiesi ettei mulla ole kipeä selkä, vaan olen hullu, sairaalloisen huomionhakuinen enkä osaa hahmottaa omaa kehoani. Siihen aikaan olin opiskelija jolla ei ollut varaa yksityisiin lääkäreihin, niinpä kävelin kuukauskaupalla kaksinkerroin, en enää kyennyt suoristamaan selkää ollenkaan se vääntyi kuin väkisin itsekseen kumaraan ja vinoon oikealle. Lopulta lääkärini jäi virkavapaalle, tuli sijainen, nuori nainen ja päätin kokeilla onneani. Sain lähetteen ortopedille jonka ensimmäiset sanat saapuessani vastaanotolle olivat : Herranen aika, mikai ette ole tulleet aiemmin? No selässä oli massiviinen välilevynpullistuma, selkä leikattiin ja vaivat kaikkosi. Valitin omasta lääkäristä ( ja muistin soittaa ja kiittää lääkäriä joka kirjoitti lähetteen) ja vaadin että "hulluus" diagnoosi poistetaan. No sitä ei kuulemma voinut poistaa, mutta siihen lisättiin että myöhemmin potilaalla todettu discusprolapsi ja tämä operoitu. Terkkarin johtava lääkäri pahoitteli myöhemmin tapahtunutta ja sanoi että "kun niin moni valehtelee vastaanotolla että on selkä kipeä niin tälläistä voi tapahtua että lääkärin on vaikea uskoa, ikävä että tämä nyt tapahtui teille...mutta toisaalta tehän kuitenkin olette nyt saaneet avun, kaikkihan on siis hyvin."

Ihan kamalaa! :'( Ja tuollaiset idioottilääkärit vaan senkun porskuttaa! :mad:

Tuli tuosta mieleen, että mies on kertonut että vuosia sitten kärsi pari viikkoa vatsakivuista, kävi useita kertoja terveyskeskuksessa siitä. Lääkäri epäili vatsahaavaa ja vaikka mitä, eikä antanut lähetettä tarkempiin tutkimuksiin, vaikka mies itse sanoi katsoneensa netistä että hänen oireensa sopivan umpisuolen tulehdukseen. Lääkäri oli sitä mieltä ettei se sitä ole, eikä antanut lähetettä. No, pian mies vietiin hirveissä tuskissa ambulanssilla sairaalaan kun oli umppari puhjennut. :headwall:
 
Mulla tuli oma kokemukseni mieleen eräästä ortopedista. Hän oli alkuun todella mukava ja olin äärimmäisen kiitollinen että olin löytänyt vuosien taistelun jälkeen lääkärin joka otti vaivani tosissaan.

Mutta kävikin niin että mun vammani osoittautu vaikeammaksi mitä kukaan osasi odottaa. Lääkäri ei osannutkaan enää auttaa, leikkaukset ei auttanu ja lääkäri ei keksinyt enää mitä tehdä. Simsalabim ja lääkäristä tuli mua kohtaan törkeä. Ihan kun olisi ollut mun vikani että hän ei osannut enää auttaa, kai se otti luonnon päälle. Sain vain lähetteen psykiatrille ja hoito jätettiin kesken.

Mä tein valituksen ja onnekseni mut lähetettiin eri lääkärille joka ei suutu mulle että leikkaukset ei auta.
 
Ihan kamalaa! :'( Ja tuollaiset idioottilääkärit vaan senkun porskuttaa! :mad:

Tuli tuosta mieleen, että mies on kertonut että vuosia sitten kärsi pari viikkoa vatsakivuista, kävi useita kertoja terveyskeskuksessa siitä. Lääkäri epäili vatsahaavaa ja vaikka mitä, eikä antanut lähetettä tarkempiin tutkimuksiin, vaikka mies itse sanoi katsoneensa netistä että hänen oireensa sopivan umpisuolen tulehdukseen. Lääkäri oli sitä mieltä ettei se sitä ole, eikä antanut lähetettä. No, pian mies vietiin hirveissä tuskissa ambulanssilla sairaalaan kun oli umppari puhjennut. :headwall:

no huh, tuossa olisi voinut käydä sun miehellesi todella huonosti ! varsinainen lääkäri kyllä ollut tuokin :mad:
 
Oikeusmurhia tapahtuu varmasti terveyskeskuksissa, mutta ymmärrän kyllä senkin, että jos vaikka 85 % selkäsäryistä on sellaisia, joissa ei löydy milään tutkimuksilla todettavaa vikaa ja jotka paranevat ajan kanssa itsestään (varsinkin jos ko. henkilö huolehtii lihaskunnostaan), lääkäri saattaa helposti tehdä virhearvioita selkäpotilaiden kohdalla. Wicked maryn selkäsärky ei kuulostanut kyllä keskiverron selkäpotilaan kivulta, joten hän voi ohittaa tämän selkäesimerkin... Näin joskus jossain prosentit kuinka suuri osa vatsavaivoista, päänsäryistä ja tuki- ja liikuntaelinvaivoista menee ajan kanssa ohitse ihan itsellään ja se oli kyllä valtavan suuri osa noista vaivoista. Ilmeisestikin juuri tästä syystä lääkärit monesti lykkäävät potilaalle buranareseptin tms. ja pyytävät potilasta katsomaan josko vaiva helpottaisi ajan kuluessa. Ihan oikeasti se taitaa olla useimmiten juuri oikea hoito. Sain nuorempana tosi huonoa kohtelua lääkäreiltä, kun olin omasta mielestäni kovastikin sairas ja ahdistuneena selitin vaivojani ja odotin lähetettä tutkimuksiin tai erikoislääkärille, mutta en sellaisia saanut. Fiksu lääkäri suhtautuu tuollaisessakin tilanteessa asiallisesti potilaaseen, vaikka tarjoaisi vain sitä buranaa. Nyt vanhempana ja viisaampana menen lääkäriin sillä asenteella, että minulla on tämmöinen vaiva tai kremppa ja tarvitsisin siihen jotain helpotusta. Jos kehoitus on odottaa ja katsoa, niin teen niin ja otan uudelleen yhteyttä jos vaiva ei parane. Näin olen saanut asiallista kohtelua. Yhden kerran olen ollut tukehtumisvaarassa todella pahan kurkkutulehduksen takia, kun oli taitamaton päivystäjä, mutta silloin pidin pintani kun tiesin että on tosi kysymyksessä. Lääkäri soitti lopulta keskussairaalaan ja sai sieltä ohjeet (antoi kortisonia jota olin itsekin pyytänyt ja lähetti minut sairaalaan) ja tilanne hoitui sitten parhain päin. Olen valmis käyttämään yksityislääkäreitä (varsinkin lapsillani) tai menemään omin lupineni sairaalan päivystykseen niissä tilanteissa joissa minun järkeni sanoo että on todellakin vakava tilanne, mutta sellaista ei tilannetta ei ole toistaiseksi osunut kohdalle. Muuten hoidan asiat terveyskeskuksessa joskus useammalla käynnillä ja puhelinrumballa, joskus vain sillä yhdellä.
 
Sinne vastaanotolle saapuu kaikennäköistä tapausta, ja tämä lääkäri ei varmaan vaan löytänyt asiaasi. Joskus pitää olla lääkärienkin tiukkana joidenkin asioiden suhteen. Ei ole varaa laittaa lähetteitä eteenpäin kaikenlaisten potilaiden päähänpistosten takia. Lääkäri ei siis ehkä voinut tietää, että oliko diagnoosisi todellinen vai ei. Potilasjärjestelmissä on suuria puutteita. Kaikkiin ammattikuntiin löytyy tottakai myös kaikenlaisia tyyppejä. Toivottavasti saat avun.
 

Similar threads

K
Viestiä
16
Luettu
3K
Perhe-elämä
keltanokkainen
K

Yhteistyössä