keltanokkainen
Kerronpa ensiksi meidän taustat. Eli poikani vatsa oireet ripuli, itkuisuus, levottomat yöt yms. alkoivat n 3 viikon iässä, kun aloin antamaan d-vitamiinitippoja. Poika roikkui rinnalla päivästä ja yöstä toiseen (osittain kai tämä on alussa ihan ok). Hän sai itku kohtauksia, jolloin huusi selkä kaarella tulipunaisena ja mikään ei auttanut. Epäilin d-vitamiinitipoista johtuvia vatsa vaivoja. Jossain vaiheessa luovutin ja tulin tulokseen, että eihän tämän helppoa pitänyt ollakaan (minulla kyse esikoisesta, joten vertailupohjaa ei ole).
Kunnes n. 3 kk ikäisenä pojan ulosteeseen ilmaantui veri viiruja. Säikähdin kovasti ja neuvolan täti rauhoitteli, että pienen suoli on niin herkkä, että voimakas ulosteen tulo voi rikkoa suolen seinämää ja että veri ulosteessa johtuisi tod.näk. tästä. Aloin itse selvittämään asiaa, koska huoli ajoi minua eteenpäin. Netistä löysin hyvin tietoa vauvojen allergioista ja niinpä aloitin itse dieetin, johon kuului maito-muna-viljat ja kala. Vältin myös muita yleisallergisoivia ruoka-aineita. Kolmen päivän kuluessa dieetin aloittamisesta vauvan kakka muuttui keltaiseksi, eikä ollut enää niin pahan hajuistakaan (tässä vaiheessa tajusin, että aikaisemmin kakka oli ollut vihreää limaista vaahtoa, koska nyt oli mihin verrata). Veri ulosteesta hävisi lähes kokonaan. Käytin poikaa tk- lääkärillä hänestä tilanne ei ollut huolestuttava, mutta allergia testit tehtiin verikokeella (maito, vehnä, muna, peruna). Tulos ei allergioita.
Jatkoin samaan malliin (siis dieetillä), kunnes verta ilmaantui jälleen, jolloin tilasin ajan allergioihin erikoistuneelle lastenlääkärille. Hän oli sitä mieltä, että minun ei ole mitään syytä noudattaa näin laajaa dieetti omassa ruokavaliossa. Oli sitä mieltä, että ainoastaan maitoproteiini voisi välittyä allergisoivasti äm:n kautta lapseen. Lapsen voimakas pulauttelu oli lääkärin mukaan oire ylen syöttämisestä, koska poika kasvoi käyrien mukaan ok ja minulla tuli maitoa paljon ja poika imi jatkuvasti. No tein työtä käskettyä. Lääkäristä palasin kotiin ruoka kaupan kautta ja tein ruoaksi ison satsin spagettia. Olipa nautinnollista syödä taas ihan lääkärin luvalla. Lisäsin siis viljat, mutta en maitotuotteita.
Seuraava yö oli taas levoton, niin kuin moni muukin, mutta nyt erityisesti. Aamulla alkoi ripulointi verisine viiruineen. Verta tuli ulosteessa enemmän, kuin silloin ensimmäisillä kerroilla. Soitin lääkärille ja hän sanoi että on mahdollista, että poika on reagoinut jollekin ja että asia tulisi tutkia. Hän kirjoitti lähetteen sairaalaan jatko tutkimuksia varten.
Päivä koitti ja jatkotutkimuksiin päästiin. Kerroin tilanteen taas uudelle lääkärille ja hän tutki pojan ja antoi diagnoosin proktokoliitti (en löydä nyt paperia missä se luki, joten voi mennä väärin). Kuulemma n.2-3 % imeväisistä esiintyy verta ulosteessa, joka häviää ajan myötä. Koska poika kasvaa hyvin ja ei ole aneeminen tilannetta jäädään seurailemaan. Joitain verikokeita otettiin, joissa ei mitään poikkeavaa ollut (pieni verenkuva ja iga yms.). Lääkärin mielestä allergia testit turhia, koska niin harvoin antavat luotettavaa tulosta. Lääkäri oli sitä mieltä, että ruoka-aineiden välttö osaltani on täysin turhaa, koska ei ole mitään varmaa näyttöä, että poika voi reagoida minun syömisiini. Kehotti syömään monipuolisesti mitään välttämättä ja käyttämään maalaisjärkeä. Ja sitähän minä käytin. Seuraava kontrolli n.6kk, jotta voidaan seurata tilannetta ja todeta onko uusien ruoka-aineiden lisääminen tuottanut ongelmia.
Tämän lääkäri käynnin jälkeen otin ruokavaliooni laktoosittomia kypsennettyjä maitotuotteita hieman käyttö ja lisäksi söin muutaman palan mustaleimaa päivässä. Tästä seurasi se, että poika sai viikon kestävän ummetuksen joka saatiin laukeamaan ainoastaan (ei auttanut luumu ja mallasuutetta en uskaltanut antaa, koska epäilin pojan reagoivan voimakkaasti äm:n kautta viljoihin) miniperäruiskeella. Palasin takaisin entiseen ruokavalioon.
Kiinteitä aloiteltiin vähän enne 6 kk, että olisi jotain kokeiltu ennen sairaalakäyntiä varten. Niin ja joka tapauksessahan se oli 6kk iässä suositeltavaa. Poika sai veri ripulin muutamasta tl perunaa, eikä bataatti eikä mustikkakaan sopinut. Tässä vaiheessa jätin ruokavaliostani perunan ja pojan "puklailu" hävisi. Maissi ja päärynä sose sopii.
Jällen päivä koitti ja 6kk kontrollikäynti./( taas uusi sairaalan lääkäri) Olin toiveikas, että tähän epätietoisuuteen tulisi apua. Mutta tältäkään reissulta ei jäänyt käteen käytännössä mitään. Olisin halunnut, että jotain allergia testejä olisi tehty ja olin jo valmistautunut, että lehmänmaito allergiaa olisi tutkittu suoralla altistuksella. Maitoaltistusta ei kuulemma tehdä ennen kuin on todettu kotona, että se ei sovi.
Nyt pojalla on ruokavaliossa edelleen maissi ja päärynä. Riisiä kokeilin ja siitä tuli ripuli, mutta tämän oireen syyllinen on hieman epäselvä, koska samanaikaisesti olin hieman varomaton omien syömisteni suhteen. Tämä on hankalaa, kun pitäisi huomioida niin monta syy seuraussuhdetta yhtä aikaa. Ja hampaitakin puskee välistä ja nyt on ollut flunssaa reilun viikon ja yöt ihan onnettomia.
Ja nyt asiaan mietiskelen tämän väsymyksen keskellä, että jos alkaisin etsiä pojalle sopivaa korviketta. Voihan olla, että normaali korvike sopii, vaikka hiukan ihmettelisin, jos niin olisi. Siis paljonkohan ja mitä korviketta kannattaisi pojalle ensiksi antaa? Tämän kokeilun ajattelin suorittaa, kun olen saanut selville sopiiko eilen aloitettu kesäkurpitsan antaminen.
Pojallani on siis ainoastaan suolioireita, iho on todella siisti. Omassa ruoka-valiossani vältän edelleen maitotuotteita, viljoja ja kananmunaa.
Jokin liha pitäisi saada sopimaan. Mikä olisi turvallinen vaihtoehto? Mitä mieltä olette possusta?
Kunnes n. 3 kk ikäisenä pojan ulosteeseen ilmaantui veri viiruja. Säikähdin kovasti ja neuvolan täti rauhoitteli, että pienen suoli on niin herkkä, että voimakas ulosteen tulo voi rikkoa suolen seinämää ja että veri ulosteessa johtuisi tod.näk. tästä. Aloin itse selvittämään asiaa, koska huoli ajoi minua eteenpäin. Netistä löysin hyvin tietoa vauvojen allergioista ja niinpä aloitin itse dieetin, johon kuului maito-muna-viljat ja kala. Vältin myös muita yleisallergisoivia ruoka-aineita. Kolmen päivän kuluessa dieetin aloittamisesta vauvan kakka muuttui keltaiseksi, eikä ollut enää niin pahan hajuistakaan (tässä vaiheessa tajusin, että aikaisemmin kakka oli ollut vihreää limaista vaahtoa, koska nyt oli mihin verrata). Veri ulosteesta hävisi lähes kokonaan. Käytin poikaa tk- lääkärillä hänestä tilanne ei ollut huolestuttava, mutta allergia testit tehtiin verikokeella (maito, vehnä, muna, peruna). Tulos ei allergioita.
Jatkoin samaan malliin (siis dieetillä), kunnes verta ilmaantui jälleen, jolloin tilasin ajan allergioihin erikoistuneelle lastenlääkärille. Hän oli sitä mieltä, että minun ei ole mitään syytä noudattaa näin laajaa dieetti omassa ruokavaliossa. Oli sitä mieltä, että ainoastaan maitoproteiini voisi välittyä allergisoivasti äm:n kautta lapseen. Lapsen voimakas pulauttelu oli lääkärin mukaan oire ylen syöttämisestä, koska poika kasvoi käyrien mukaan ok ja minulla tuli maitoa paljon ja poika imi jatkuvasti. No tein työtä käskettyä. Lääkäristä palasin kotiin ruoka kaupan kautta ja tein ruoaksi ison satsin spagettia. Olipa nautinnollista syödä taas ihan lääkärin luvalla. Lisäsin siis viljat, mutta en maitotuotteita.
Seuraava yö oli taas levoton, niin kuin moni muukin, mutta nyt erityisesti. Aamulla alkoi ripulointi verisine viiruineen. Verta tuli ulosteessa enemmän, kuin silloin ensimmäisillä kerroilla. Soitin lääkärille ja hän sanoi että on mahdollista, että poika on reagoinut jollekin ja että asia tulisi tutkia. Hän kirjoitti lähetteen sairaalaan jatko tutkimuksia varten.
Päivä koitti ja jatkotutkimuksiin päästiin. Kerroin tilanteen taas uudelle lääkärille ja hän tutki pojan ja antoi diagnoosin proktokoliitti (en löydä nyt paperia missä se luki, joten voi mennä väärin). Kuulemma n.2-3 % imeväisistä esiintyy verta ulosteessa, joka häviää ajan myötä. Koska poika kasvaa hyvin ja ei ole aneeminen tilannetta jäädään seurailemaan. Joitain verikokeita otettiin, joissa ei mitään poikkeavaa ollut (pieni verenkuva ja iga yms.). Lääkärin mielestä allergia testit turhia, koska niin harvoin antavat luotettavaa tulosta. Lääkäri oli sitä mieltä, että ruoka-aineiden välttö osaltani on täysin turhaa, koska ei ole mitään varmaa näyttöä, että poika voi reagoida minun syömisiini. Kehotti syömään monipuolisesti mitään välttämättä ja käyttämään maalaisjärkeä. Ja sitähän minä käytin. Seuraava kontrolli n.6kk, jotta voidaan seurata tilannetta ja todeta onko uusien ruoka-aineiden lisääminen tuottanut ongelmia.
Tämän lääkäri käynnin jälkeen otin ruokavaliooni laktoosittomia kypsennettyjä maitotuotteita hieman käyttö ja lisäksi söin muutaman palan mustaleimaa päivässä. Tästä seurasi se, että poika sai viikon kestävän ummetuksen joka saatiin laukeamaan ainoastaan (ei auttanut luumu ja mallasuutetta en uskaltanut antaa, koska epäilin pojan reagoivan voimakkaasti äm:n kautta viljoihin) miniperäruiskeella. Palasin takaisin entiseen ruokavalioon.
Kiinteitä aloiteltiin vähän enne 6 kk, että olisi jotain kokeiltu ennen sairaalakäyntiä varten. Niin ja joka tapauksessahan se oli 6kk iässä suositeltavaa. Poika sai veri ripulin muutamasta tl perunaa, eikä bataatti eikä mustikkakaan sopinut. Tässä vaiheessa jätin ruokavaliostani perunan ja pojan "puklailu" hävisi. Maissi ja päärynä sose sopii.
Jällen päivä koitti ja 6kk kontrollikäynti./( taas uusi sairaalan lääkäri) Olin toiveikas, että tähän epätietoisuuteen tulisi apua. Mutta tältäkään reissulta ei jäänyt käteen käytännössä mitään. Olisin halunnut, että jotain allergia testejä olisi tehty ja olin jo valmistautunut, että lehmänmaito allergiaa olisi tutkittu suoralla altistuksella. Maitoaltistusta ei kuulemma tehdä ennen kuin on todettu kotona, että se ei sovi.
Nyt pojalla on ruokavaliossa edelleen maissi ja päärynä. Riisiä kokeilin ja siitä tuli ripuli, mutta tämän oireen syyllinen on hieman epäselvä, koska samanaikaisesti olin hieman varomaton omien syömisteni suhteen. Tämä on hankalaa, kun pitäisi huomioida niin monta syy seuraussuhdetta yhtä aikaa. Ja hampaitakin puskee välistä ja nyt on ollut flunssaa reilun viikon ja yöt ihan onnettomia.
Ja nyt asiaan mietiskelen tämän väsymyksen keskellä, että jos alkaisin etsiä pojalle sopivaa korviketta. Voihan olla, että normaali korvike sopii, vaikka hiukan ihmettelisin, jos niin olisi. Siis paljonkohan ja mitä korviketta kannattaisi pojalle ensiksi antaa? Tämän kokeilun ajattelin suorittaa, kun olen saanut selville sopiiko eilen aloitettu kesäkurpitsan antaminen.
Pojallani on siis ainoastaan suolioireita, iho on todella siisti. Omassa ruoka-valiossani vältän edelleen maitotuotteita, viljoja ja kananmunaa.
Jokin liha pitäisi saada sopimaan. Mikä olisi turvallinen vaihtoehto? Mitä mieltä olette possusta?
