Me pohdittiin viimeiseen saakka, että tuleeko mun mies tonne saliin. Hän halusi tulla, mutta mulla oli jotenkin semmonen tunne, että se ei pärjää tms. Se kun on hiukan herkkä ja sitten semmoinen tietyissä asioissa stressaava eikä mikään paineensiedon suurmestari. Pinna palaa suht. helposti ja näin.
Kuitenkin hän tuli sinne saliin ja oli aivan mahtava. Oli koko ajan itse rauhallisuus ja ei mitään ongelmaa. Oli mahtavasti tukena. Heti alusta alkaen oli hyvä fiilis hänen suhteen ja olen todella iloinen, että hän oli siellä. Kenties se herkkyys näkyi sitten siinä, että tosi-tosi-paikassa hän osasi skarpata ja heittäytyä. Tiedä häntä.
Toi on silti vähän muotijuttu, että isä menee tonne mukaan. Varmaan tulevaisuudessa yhä useempi menee ja hyvä niin, mutta ei siitä pidä tehdä mitään pakkoa. Ja ei todellakaan kannata sanoa, että "ei se ole mies eikä mikään, joka ei ole synnytyksessä mukana." Tuo juuri lisää niitä paineita väärällä tavalla.
Miehen veli ei ollut mukana lastensa synnytyksessä (4 lasta) ja hyvä niin. Mun mies oli meidän ekan lapsen synnytyksessä ja tulee kohta olemaan toisen lapsen synnytyksessä mukana.
annoin luvan,että saa poistua salista heti,kun siltä tuntuu..esikoisen synnytin ilman isänsä läsnäoloa ja hyvin se sujui ilman isääkin 
