Miten Kiitos voi olla niin vaikea sana joillekin?

[manamana]

Siskolla ois synttärit. Ei vaan oo mitään mielenkiintoa edes onnitella. Ihan vain siitä syystä, et hälle se Kiitos on vaan niin helvetin vaikea sana. Joko häntä ei vain kiinnosta kiittää tai sitten se peruskohteliaisuus on vaan niin hukassa. Pari kuukautta sitten hän valmistui koulusta ja toisen siskon kanssa hommattiin lahja. Toinen sisko antoi (koska asun monen sadan kilometrin päässä) sen hälle kortin kera (jossa luki myös nimeni) ja kertoi, että lahja on meiltä molemmilta. Mitään kiitosta en saanut. Toinen sisko vielä pari viikkoa myöhemmin kysäisi, että muistithan kiittää myös toista lahjan antajaa, niin vastaus oli: "ainiin". Eikä vieläkään ole tullut mitään. Eikä tämä todellakaan ole ensimmäinen kerta. Siksi se kiukuttaakin niin paljon. Minusta on kiva antaa toisille lahjoja vaikken itse saisikaan. Mutta ainut minkä haluaisin takaisinpäin on se yksi pieni sana: "kiitos". Se saa niin hyvälle mielelle. Nyt tulee semmoinen olo, ettei siskoa kiinnosta lahja paskan vertaa.. Joten enpä taida häntä tästedes muistaa ollenkaan lahjoin. Ja tiedän, että on lapsellista tämmöinen kiukuttelu, mutta ärsyttää silti.

 

["Kaisa"]

Yhtö vaikea sana kuin ANTEEKSI :/

 

["Kaisa"]

Kyllä rehellisesti minuakin ärsyttäisi. Sen verta pitää ihmisellä olla aikaa ja viitseliäisyyttä että kiittää lahjasta, vaikkei kiinoastaskaan. Myös lapset oon halunnu opettaa tähän.

 

[Joffrey Baratheonin hiukset]

En tiedä mikä siinä on. Jos se on vaikea sanoa ääneen, niin kai sitä voisi laittaa vaikka tekstarin? Tosin luulisi aikuisen (?) ihmisen omaavan jo jonkinlaiset käytöstavat..

 

[manamana]

Niin. Anteeksi on monelle myös vaikea sana. En tiedä onko siskollani jäänyt äidiltä peruskohteliaisuuden opetus pois vai onko vain niin välinpitämätön. Itse oon opettanu oman lapseni siihen, että kiitos, ole hyvä ja anteeksi on tärkeät sanat ja niitä pitää käyttää.

 

[.......]

Manamana, du dudu dudduu..

 

[manamana]

En tiedä mikä siinä on. Jos se on vaikea sanoa ääneen, niin kai sitä voisi laittaa vaikka tekstarin? Tosin luulisi aikuisen (?) ihmisen omaavan jo jonkinlaiset käytöstavat..

Aikuinen kyseessä. Tai no reilu parikymppinen, mutta silti. Ja kun välimatkaa on, niin ei paljoa nähdä ja todella harvoin soitellaankin, mutta viestejä laitellaan usein ja fb:n kautta ollaan tekemisissä eniten ja useimmiten. Ei se olisi paljoa vaadittu laitta vaikka sitten fb:n kautta, että kiitos lahjasta... luulisin...

 

[-9-9-]

Meillä ei enää aikuisiällä olla harrastettu lahjojen vaihtamista. Mutta täytyy myöntää etten ehkä alkaisi tekstareita pistämään jos joku ei ole paikan päällä kun lahjaa annetaan. Tai tietysti riippuu lahjastakin, mutta jos on joku "perus" halpa asia. Kallis kultakoru tai vastaava yllättävä lahja on ehkä asia erikseen.

Jos vaikka on semmonen 15 hengen kimppalahja, niin siitäkö pitää kaikille pistää facessa erikseen viestiä?