Miten jaksan...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Väsynyt

Vieras
Toisinaan on vaikeampaa ja toisinaan helpompaa. Odotusaikana asia vain käy raskaammaksi.
Syynä siis on mieheni.
Olemme melko nuoria. Meillä on yhteisiä lapsia ja odotan tällä hetkellä nuorimmaista. Mies on selvinpäin reilu ja ns. tavallinen, mutta humalassa hänestä tulee hyvin ilkeä. Kiusankohde olen minä. Hän arvostelee minussa kaikkea. Haukkuu erityisesti ulkonäköäni ja älyäni(tai itseasiassa sen puutetta). Ulkonäöstäni hän löytää mollattavaa rintojen pienuudesta(olen b-kuppia normaalisti paitsi raskaus- ja imetysaikana rinnat turpoavat tietenkin), takapuoleni suuruudesta(omasta mielestäni takapuoleni ei todellakaan ole suuri!!), lihavuudestani(olen normaalipainoinen enkä edes lähellä lievää ylipainoakaan) sekä naamastani hän löytää kaikenlaista huomautettavaa(enhän missi ihan ole mutten nyt sentään niin ruma mitä hän sanoo). Usein hän sanoo, miten kauniita muut naiset ovat tai kertoo, miten on katsellut heitä heidän upeudensa tähden. Hän ei ole juuri koskaan kehunut minussa mitään. Joskus seurustelun alkuaikoina sanoi jotain pientä, mutta ei muuta.
Olen aivan rikki ja välillä tuntuu, etten jaksa aina olla se huonoin ja rumin. Raskausaikana etenkin sanat tekevät hyvin kipeää. En silti ole menettänyt otettani haluun näyttää hyvältä. Tykkään yhä meikata ja pukeutua kivoihin vaatteisiin. Mies aina kommentoi, että rumathan ne meikkaa(viitaten minuun).
Joskus mietin, miksi hän minun kanssani on, jos minussa ei ole mitään hyvää?
Hänellä on myös taipumus kehua entisiä naisiaan. Sekin tuntuu pahalle luonnollisesti. Kävimme taannoin lähellä eroa, mutta palasimme kuitenkin yhteen. Taas minussa on kuitenkin alkanut heräillä epätoivo suhteen onnistumisesta.
Miksi mies haluaa tahallisesti humalatilassaan loukata minua? Varsin hyvin hän tietää, että minä itken hänen sanojaan kauan ja vihaan itseäni aina vain enemmän. Jotkut ystäväni ovat epäilleet, että miehelläni olisi huono itsetunto itsellään ja näin haluaisi tuhota minunkin tai yrittää saada nostettua omaansa.
Minusta todella alkaa tuntua, että minusta imetään liikaa ja kohta en jaksa enää ollenkaan...
 
miehelläsi todellakin on huono itsetunto, eikä haukkumisiensa takia ansaitse sinua ollenkaan!
Itse nostaisin nokan pystyyn ja katseen kohti tulevaisuutta sillä suhde jossa ei ole tasavertaista kunnioitusta puolin ja toisin ei tule kestämään tai on yhtä helvettiä!!
löydät kyllä paremmankin miehen itsellesi!!
--huom!mun mielipiteeni!!---

tsemppiä sulle ja lapsillesi!!
 
On varmasti vaikeaa keskustella asiasta, vielä raskaana sitä ehkä käpertyy enemmän kuoreensa ja kuvittelee kaiken johtuvan vain hormoneista sekä raskaudesta....mutta, olisiko kuitenkin paikallaan puhua asiasta miehesi kanssa kun hän on selvinpäin? Kysyä, miksi hänen pitää käyttäytyä sillä tavoin ja sanoa myös omat tuntemukset suoraan; toisin sanoen, et enää jaksa hänen käytöstään sinua kohtaan ja saattaisi olla parempi ilman häntä... Ei humala kyllä ole peruste millekään solvauksille, miehesi olisi syytä mennä kyllä itseensä!!

Koeta keskustelua ja voimia sinulle!!:)
 
Tarvitset apua itsellesi. Tilanne syö voimavarojasi. Onko miehelläsi alkoholiongelma. Al-Anon ryhmät antavat sinulle voimia. Ota selvää paikkakuntasi ryhmistä esim. auttavan puhelimen kautta.
 
Olen samaa mieltä ystäviesi kanssa. Miehelläsi on itsellään huono itsetunto. Tasapainoisella ihmisellä ei ole tarvetta alentaa toista mollaama. Usein näiden mollaajien oma ulkonäkö on sitä luokkaa, että toki paremman näköisiä löytyisi mallipojuista :)
 
Itsellä hieman samanlainen mies.
Olen itse raskaana 22 viikolla.

Saan kuulla mieipiteitä niin isosta takapuolesta ja mahasta.
Vaikka olen suht normaalipainoinen.
Kuulemma ei voi pannakkaan minua, kun olen niin ""iso"" tällä hetkellä.

Itse tuntenut mieheni jo 7 vuotta,joten olen tottunut hänen ""huumorintajuunsa"", mutta uskon, että odotusaikana nainen on herkempi tuollaisille kommenteille.

Kannattaisi tosiaan nostaa asia pöydälle ja puhua miehelle suoraan.

Itse sanoin juuri tällä viikolla, etten enää jaksa kuunnella tollasia juttuja ja ne ei naurata minua tällä hetkellä pätkääkään, vaikka ne miehestä hieman humalassa voikin tuntua hauskoilta jutuilta.

Tämä keskustelu auttoi, kun suutuin tosissani ja näytin miehelleni todelliset tunteeni ja ettei tollasia jaksa kuunnella.
Raskaus on kuitenkin vain pieni aika elämässä.

Miehelläsi voi olla lievää narsistisuutta luonteessaan.
Tai nuoren miehen normaalia kypsymättömyyttä.

Itse luin joskus netistä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä tietoa.
tuossa muutama linkki:

http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/kehityspsykologia.htm

http://narsistienuhrientuki.info/keskustelu/index.php

 
tuo ensimmäinen linkki ei näköjään avaudu tämän kautta.

Laitan vielä uudelleen,jos suostuu avaamaan:

http://www.sampo2002.oulu.fi/psykopatit/kehityspsykologia.htm

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Vaknin.html#Alku
 
Suoraa puhetta kehiin, älä alistu, vaan tiedä mitä ansaitset, etkä varmasti (varsinkaan nyt) ansaitse tuommoisia puheita.
Miehesi ei ole MIES, vaan raukka kun tuollaisia puhuu vaimolleen!

Entinen mies oli tuon tyylinen, ja minä pöljä ns. alistuin ja myöntelin, en siis uskaltanut vastustaa, ja siitä ei hyvää seurannut, eli hän jatkoi minun mollaamista, kun tiesi voivansa niin tehä. Itkin usein hänen puheitaan ja käyttäytymistä.
Kerranpa mulla sitten meni hermot (loppu ajasta, 3 v jaksoin kattoa) tuollaiseen käyttäytymiseen, ja sanoin suorat sanat; eli aloin myönteleen kaikki mitä hän minua haukkui, eli ""joo, olen tyhmä, ruma ym"" (kun alatkin myönteleen, etkä ns. pahastu hänen sanoistaan, vaan olet itsevarma, mitä hän voi sanoa....tai vähän sama, kun alat sanomaan samaa hänestä, kuinka ruma mies hän on ym.) :), ja sanoin sitten että mitä hittoa hän minua sitten kattoo, kun olen hänen mielestä kaikkia tuota. Että passaa vaihtaa jos ei kelpaa, ei kukaan ole häntä pakottanut minua vasten tahtoaan katteleen.
Siitä lähtien olin jo vähän itsevarmempi ja tiesin että en ansaitse tuollaista järjetöntä käytöstä. Aloin pitää puoliani.

Tosin riippuu miehestä voiko noin sanoa. Mutta mulla tosiaan palo hihat silloin totaalisesti, ja annoin palaa. Mies hämmästyi kyllä, mutta tajusi myös joitakin tiettyjä seikkoja. Ja ei enää tarvinnut samanlailla kuunnella hänen törkeitä puheita. Tiesi, että olin ""kovempi"" kuin ennen, enkä enää ottanut puheita itteeni, sillä tiesin että puheet eivät olleet totta, vaan mies oli täysi p.....
Mulle tuollainen käyttäytyminen kertoo sen, että ei ole luotu yhteen, sillä ihminen joka rakastaa toista, ei ole tuollainen rakastamalleen ihmiselle, varsinkaan lastensa äidille. Näin itse olen hoksannut.
Tämä nyt on vaan minun mielipide.
Nyt myös osaan arvostaa nykyistä miestäni, joka osaa olla mies isolla M:llä, ja suhteemme on parempi kuin voisin toivoakkaan. :)

Toivottavasti teillä kaikki menisi loppujen lopuksi hyvin, ja miehesi järkiintyisi.
Mutta tee selväksi mitä haluat ja mitä et. Sinun ei tarvitsisi sietää tuollaisia puheita lastesi isältä!!!
 

Yhteistyössä