Miten ihmiset voi asua kerrostalossa??

Asun ja viihdyn oikein hyvin kerrostalossa, lapsilla kaverit lähellä, ei huolta pihatöistä. Asuntomme hinnalla saisi toki omakotitalonkin jos haluaisi, mutta viihdymme näin.

 

ja ihan selvä: kerrostalossa asuvat ovat joko laiskoja. köyhiä. sössineet raha-asiansa.

???

Olen asunut kahdessa eri 4-talon-rivarissa nyt 10 vuotta ja kyllästynyt pihatöihin ja kalliisiin taloyhtiön remontteihin.

Nyt aion muuttaa uudehkoon, tilavaan kerrostaloasuntoon, vaikka samalla rahalla saisin omakotitalonkin.

Aion herätä aamuviideltä siihen ihanaan ääneen, kun huoltomies auraa traktorilla pihaa lumesta Aion suhtautua myönteisesti remontteihin, joiden kustannukset jakautuvat suurelle asukasmäärälle, eivätkä paljon pankkitiliäni rasita Aion osallistua pihatalkoisiin silloin kun huvittaa Aion sisustaa isonlasitetun parvekkeeni kesäparatiisiksi Aion katsoa maisemia maantasoa korkeammalta

 

Ahaa, lauantain provo vai?
Mun mielestä juuri lapsiperheille kerrostalot sopii hyvin. Useimmiten pihassa leikkimahdollisuudet ja kavereita muista lapsista.
Ei pihatöitä joten vanhemmilla aikaa lapsilleen.
Mä ainakin asun ihan kivassa kerrostalossa jossa on viihtyisä piha.

peesi. Meillä on omanikäisiä kavereita pihapiirissä, voi käydä rapussa pimpottamassa tulisko kaveri ulos, suojaisa leikkipiha jonka yhteydessä grillikin, jota saa käyttää.

 

Niin, hallitus päättää yhdessä. Mutta onhan siinäkin eroa, että saatko päättää asiasta yksin vai jonkun hallituksen kanssa.
Me asutaan kaupungissa vaikka ei ydinkeskustaa olekaan (hyi, sinne en edes haluaisi) ja julkiet kulkee. Lainaa ei tarvinnut niin paljoa ottaa, että se vuoksi pitisi niska limassa töitä painaa. Teen mukavaa työtä ja asutaan mukavasti.

Sitten kun minusta tulee vanha ja vaivanen, voisin ostaa jonkun kt-asunnon jos löytyis mieluisa. Teen tällä hetkellä työtä, jossa näen paljon erilaisia asuntoja, ja täytyy todeta että harvassa on kivat kt-kämpät.

Se on näitä makuasioita. Mä olen nähnyt paljonkin mukavia kerrostaloasuntoja. Kaveri asui aiemmin kommuunissa Katajanokalla ja oli huikeaa katsella aurinkoa meren yllä heti silmänsä auki saatuaan.

Ei mulla (eikä monella tutullakaan) olisi aikaa tai kiinnostusta pihamaan kuokkimiseen. Kerrostalo on käytännöllinen. Itse kasvoin niin maalla, ettei toisia lapsia ollut missään; jotenkin arvostaa vielä enemmän sitä, että samassa rapussa on useampi tuttu lapsi, joiden kanssa omilla lapsilla leikkejä.

Uskoisin, ettei Helsingistä saa omakotitaloa halvalla. Alle 300 000 eurolla irtoaa suurta remppaa vaativia kerrostaloasunnon kokoluokkaa olevia vanhoja rämisköjä, okt maksanee keskimäärin puolen millin luokkaa. Ei mulla ole sellaisia rahoja!

 

en tajua, varsinkaan lapsiperheet!!
teksin vaikka mitä työtä, tai opiskelisin vaikka miten lisää, että olisi varaa ostaa omakotitalo tai saada sellainen vaikka vuokrattua!

Oikein hyvin kiitos kysymästä!

 

Oikein hyvin sujuu asuminen kerrostalossa. Ollaan tosin vaihtamassa asuinmuotoa rivariin, mutta ei siksi,että kerrostalossa olisi jotain valittamista, vaan koska tila loppuu tässä kesken. Omakotitaloa en ikipäivänä haluaisi.

 

Katsoin Oikotieltä meidän alueen myynnissä olevat omakotitalot. Niitä oli tällä postinumerolla kaksi! Hinnat 668000 ? ja 690000 ?. Pitäsköhän varata pankkiin aika? Kahden tonnin bruttotuloilla irtoaisi laina varmaan helposti?

 

Ahaa, lauantain provo vai?
Mun mielestä juuri lapsiperheille kerrostalot sopii hyvin. Useimmiten pihassa leikkimahdollisuudet ja kavereita muista lapsista.
Ei pihatöitä joten vanhemmilla aikaa lapsilleen.
Mä ainakin asun ihan kivassa kerrostalossa jossa on viihtyisä piha.

Meil omassa ja naapureiden pihahoilla kans tosi hyvät leikkimahdollisuudet täällä ok-talossa, on trampoliineja, leikkimökkejä joka pihalla, hiekkalaatikoita, kiikkuja, majoja ym. Ja lapsiakin on varmasti enemmän ku monessa kerrostalossa. Meidän naapureissa 250m säteellä on alle kouluikäisiä lapsiakin yli kymmenen ja samanverran ala-asteikäisiä. Ei puutu leikkikavereita.
Lasten kanssa tehdään usein pihahommia yhdessä, he käyvät retkellä lähipelloilla ja metsissä, saavat liikkua todella vapaasti, onhan noita valvovia silmiäkin niin paljon.

 

Ja mä en ymmärrä, että joku ei ymmärrä, että ihmisiä on erilaisia.

 

Katsoin Oikotieltä meidän alueen myynnissä olevat omakotitalot. Niitä oli tällä postinumerolla kaksi! Hinnat 668000 ? ja 690000 ?. Pitäsköhän varata pankkiin aika? Kahden tonnin bruttotuloilla irtoaisi laina varmaan helposti?

Huh, jopa kovat hinnat. Täältä pohjanmaalta ostimme ok-talon v. 1999 ja talo maksoi alle 80 000?. Hinnat on kyl täälläkin nousseet, mutta ei täällä landella ton hintasia taloja edes ole. Pyörivät siinä 100 000-250 000? välillä.

 

Ahaa, lauantain provo vai?
Mun mielestä juuri lapsiperheille kerrostalot sopii hyvin. Useimmiten pihassa leikkimahdollisuudet ja kavereita muista lapsista.
Ei pihatöitä joten vanhemmilla aikaa lapsilleen.
Mä ainakin asun ihan kivassa kerrostalossa jossa on viihtyisä piha.

Meil omassa ja naapureiden pihahoilla kans tosi hyvät leikkimahdollisuudet täällä ok-talossa, on trampoliineja, leikkimökkejä joka pihalla, hiekkalaatikoita, kiikkuja, majoja ym. Ja lapsiakin on varmasti enemmän ku monessa kerrostalossa. Meidän naapureissa 250m säteellä on alle kouluikäisiä lapsiakin yli kymmenen ja samanverran ala-asteikäisiä. Ei puutu leikkikavereita.
Lasten kanssa tehdään usein pihahommia yhdessä, he käyvät retkellä lähipelloilla ja metsissä, saavat liikkua todella vapaasti, onhan noita valvovia silmiäkin niin paljon.

Niin, entä sitten? Tottakai omakotitaloissa on, mikä järki niissä muuten olisi?
Mun pointti olikin se että turha parjata kerrostaloja, niissäkin voi ihan viihtyä.
Ja olen itse elänyt lapsuuteni omakotitalossa eli kokemusta on kyllä kaikenlaisesta asumisesta.

 

Katsoin Oikotieltä meidän alueen myynnissä olevat omakotitalot. Niitä oli tällä postinumerolla kaksi! Hinnat 668000 ? ja 690000 ?. Pitäsköhän varata pankkiin aika? Kahden tonnin bruttotuloilla irtoaisi laina varmaan helposti?

Huh, jopa kovat hinnat. Täältä pohjanmaalta ostimme ok-talon v. 1999 ja talo maksoi alle 80 000?. Hinnat on kyl täälläkin nousseet, mutta ei täällä landella ton hintasia taloja edes ole. Pyörivät siinä 100 000-250 000? välillä.

Katsoin huvikseni pankkini lainalaskurilla, miten saisi lainaa... tasalyhennyksellä pyörii se lyhennys miltei 4500 eurossa kuukaudessa 5 % korolla ja korkoja tulisi maksaneeksi puoli miljoonaa. Nämä siis 30 vuoden laina-ajalla.

En asu missään porhoalueella, kuinka voisikaan, kun kerran asun vuokrakämpässä? :xmas: Tämä on sellasta paikkaa, jossa asuu ihan hyvätuloisia ihmisiä, mutta ei mitään ökytyyppejä. Tosin, talojen hinnoista päätellen täytyy täällä joitain hieman varakkaampiakin olla?

 

Kerrostalossa on viihtyisää. Tykkään, paras asumismuoto ehdottomasti.

 

Kyllä mä voin laittaa lapseni tohon pihalle ja jäädä itse sisälle tekemään kotihommia, laittamaan ruokaa jne.
Pihassa on enemmän istutuksia,kukkapenkkejä,nurmea ja tilaa kuin perusomakotitontilla. Muuratusta grillistä, savustuspöntöstä,piha- ja leikkikalusteista puhumattakaan.
Asuntolaina on pieni ja koti enemmän kuin mieluisa, yhtiö hyvä ja rauhallinen.. kyllä tämä omakotiasumisen voittaa! Jos häirikköä yrittää pukata naapurustoon, yhtiö on kätevä savustamaan sellaiset ulos - toisin kuin omakotitaloalueilla

Tähän kun vielä lisätään suuri pyykkitupa matonpesutiloineen, kuivaushuoneineen, pesukoneineen.. ei voi valittaa

 

Jompsin kumpsin.

Itselläni on kokemusta lasten kanssa kerrostalosta ja rivitalosta, sisaruksillani myös omakotitaloista.

Kerrostalo alkoi käydä tukalaksi pojan kanssa, joka lähestyi viidettä ikävuottaan - tuntui rasittavalta se ulkoilu, kun hän olisi kaivannut sitä 8 tuntia päivässä - ja aina olisi pitänyt mennä mukaan.

Nyt ollaan rivitalossa useamman lapsen kanssa ja tämä on tuntunut aivan unelmalta, kun lapset voivat turvallisesti olla tuossa suojatussa pihapiirissä (talojen yhteinen piha), kavereita on paljon ja me vanhemmat voimme helposti mennä lasten mukana pihalle hetkeksi, tula jatkamaan sisälle askareita - ja taas mennä mukaan pihatouhuihin. Tilanteen mukaan.

Mutta! Nyt yhtäkkiä onkin alkanut ahdistaa, kun esikoisen piiri alkaa laajentua ja kavereita on runsaasti. Oma rauha ja se meidän perheen itsenäinen elämä tuntuu olevan vähän kadoksissa, kun ulkoapäin on niin suuri veto. Iltaisin poikalauma saattaa esim. nauraa, kun kutsun pojan sisälle "vauvojen aikaan", jotta voimme viettää ihan rauhallista koti-iltaa ja jutella.

Niinpä minä, kerrostalo- ja rivitaloihminen, olen sittenkin alkanut haaveilla omakotitalosta - ja jopa vähän syrjempää, olisi iso tontti ja paljon tilaa.

On todella tilannekohtaista ja monista asioista riippuvaista, mikä asumisratkaisu tuntuu hyvältä.

 

en tajua, varsinkaan lapsiperheet!!
teksin vaikka mitä työtä, tai opiskelisin vaikka miten lisää, että olisi varaa ostaa omakotitalo tai saada sellainen vaikka vuokrattua!

Kerrostalo on ainut asunto missä minä haluisin asua, enkä ole semmoiseen päässyt
Vihaan asumista maantasalla

 

Ihan nyvin, kiitos kysymästä. Lapsetkaan eivät oireile asumismuotomme johdosta.

Tosin me ollaan kyllä köyhiä ja myönnän että olisin hyvin mieluusti rikkaampi ja asuisin täällä Tampereen seudulla, mieluiten täälä lähiössä missä nytkin asumme, omakotitalossa, mutta en usko että ihan heti saadaan sellasia työpaikkoja miehen kanssa että pankista myönnettäisi 300 000 euroa lainaa (tasan yksi omakotitalo myynnissä meidän alueella) Enkä mä kyllä ihan heti tollasta lainaa olisi valmis ottamaankaan. Tuosta läheisestä lähiöstä saisi kerrostaloasunnon sitten ostettuakin jo reilulla 100 000 eurolla, se alkaisi olla jo ihan realistinen summa joskus lainaa saadakin. Näköjään muutenkin Tampereella omakotitalon järestään maksaa 200 000 - 1 500 000 e:n välillä

Mä en ole valmis muuttamaan täältä toiselle paikkakunnalle ellei tarjottaisi hyvää työtä jonka perässä muuttaa. siispä joudumme elämään tämän valinnan kanssa ja asumaan täällä kerrostalossa, vuokralla tai omassa, vaikka kuinka haaveilisin omasta talosta.

 

en tajua, varsinkaan lapsiperheet!!
teksin vaikka mitä työtä, tai opiskelisin vaikka miten lisää, että olisi varaa ostaa omakotitalo tai saada sellainen vaikka vuokrattua!

mä nimenomaan haluan olla perheen kanssa enkä töissä kieli vyön alla tienaamassa talorahaa, mitä järkeä olla kaikki päivät vaan töissä niin ei ehdi nauttia omasta talosta kun ei ole varaa..
täällä on halvempi asua..

 

Minä en halua kuluttaa aikaani pensaiden ja nurmikon leikkuuseen, kukkien ikuiseen nypläämiseen, lumitöihin, muihin pihatöihin, talon ylläpito juttuhin... hyi hitto :x

 

en tajua, varsinkaan lapsiperheet!!
teksin vaikka mitä työtä, tai opiskelisin vaikka miten lisää, että olisi varaa ostaa omakotitalo tai saada sellainen vaikka vuokrattua!

Miten helvetissä sä kuvittelet, että kaikki haluaa sen ruman oman pihan jossa on töitä enemmän kuin tarpeeksi? Miten sä kuvittelet, että tonne pk-seudulle tai helsingin keskustaan mahtuis ihmiset, jos siellä kaikilla olis omakotitalot?
Kaikki ei viihdy pienessä pitäjässä omassa rauhassa. Tosi huono provo. Jos et ymmärrä, yritä edes!

 

Ihan hyvin. Mikäs tässä on asuessa, ja mikä parasta, ei tarvi tehdä pihahommia, joita inhoan yli kaiken

Siinäpä se ero onkin. Määä RAKASTAN yli kaiken pihahommia, tylsistyisin täysin jossain kerrostalossa jossa ei pääse joka päivä laittamaan käsiään multaan.

Mihin multaan sä talvella ne kätes upotat siellä omakotitalon pihalla?

 

Mä en oo koskaan ymmärtäny miten jotkut ihmiset voi elää landella paikassa, josta lähimpään pikku markettiin on 15 kilometriä ja lähimpään kaupungiksi kutsuttavaan paikkaan sata kilsaa, ja jossa ei oo naapureita mailla halmeilla ja ne vähätki naapurit on vanhoja ja lapsille ei oo kavereita. En voi ymmärtää miten joku pystyy elämään talven yli paikassa, jossa ei oo katuvaloja ja kunnon aurausta. En vaan tajua.

 

no onneks ei tarvii kauaa asua.

 

Kerrostaloasumistakin on monenlaista. Me asutaan kerrostalossa katutason päätyhuoneistossa. Meillä on oma aidattu takapiha ja naapuri on vain yläkerrassa, ei oo seinänaapureita laisinkaan. Sisäänkäynti asuntoonkin on suoraan pihalta, ei rappukäytävästä. Ei tää tunnu kerrostalossa asumiselta juurikaan.

 

Mä en oo koskaan ymmärtäny miten jotkut ihmiset voi elää landella paikassa, josta lähimpään pikku markettiin on 15 kilometriä ja lähimpään kaupungiksi kutsuttavaan paikkaan sata kilsaa, ja jossa ei oo naapureita mailla halmeilla ja ne vähätki naapurit on vanhoja ja lapsille ei oo kavereita. En voi ymmärtää miten joku pystyy elämään talven yli paikassa, jossa ei oo katuvaloja ja kunnon aurausta. En vaan tajua.

Mulla on kokemusta tästä! Lähimpään kylään oli 20km(jossa neste,s-market-op,k-kauppa ja pieni apteekki) lähimpään kaupunkiin tuo 100km
Naapurit asu 200m päässä ja oli vanha pariskunta. Seuraaviin naapureihin 3km. Mutta tääkin piti itse kokea, jotta voi sanoa, etten ymmärrä
(asuttiin siellä piirun verran vajaa vuosi, se riitti)