Miten ihmeessä ehditte kotitöitä tekemään?...

Huomaan täältä keskusteluista, että jotkut teistä ehtii tehdä kotona erilaisia juttuja... kuten siivoamaan, järjestelemään ristiäisiä, leipomaan jne jne.
MITEN ihmeessä siinä onnistutte?
Meillä tyttö on tyytyväinen vaan sylissä hereillä ollessaan, ellei nuku päikkäreitä vaunuissa tai auton kyydissä... Vatsakipuja tytöllä, mutta tuskin nuo syynä, että on tuollainen sylikissa.
Itse ehdin hädin tuskin käydä päikkäreitten aikaan suihkussa ja syödä jotain.. Nytkin mies kantaa häntä, kun minä olen koneella. Niin, ja sehän ei yleensä riitä, että hän on sylissä vaan kantajan pitää myös liikkua...

t.Piija ja tyttö 5vko

 

Meillä poika nukkuu 2 kertaa 2h päikkärit, niin sillä aikaa ehti aika paljon. Vauvat on niin erilaisia. Älä ota mitään stressiä, että pitäisi ehtiä.

 

Uskoisin että kyllä se siitä ajan kanssa alkaa sujumaan,kunhan tyttö alkaa viihtymään vaikka sitterissä tai myöhemmin lattialla itsekseen =) Itse olen yrittänyt "opettaa" lapsille pienestä pitäen että äiti ei ehdi koko aikaa pitää sylissä ja aika hyvin ovatkin viihtyneet vauvana sitterissä ja myöhemmin lattialla viltin päällä..joka kitinästä en ole syliin ottanut,koska useinmiten kitinä on loppunut lyhyeen,kun ovat huomanneet ettei äiti kokoajan ehdi. Ristiäisetkin olen saanut järjestettyä molemmille kotona,mutta niihin pyysin myös mummoilta hieman apua =) Siivouksellekkin on jäänyt yleensä aikaa ihan hyvin,vaikkei sitä joka päivä jaksa tehdäkkään kotitöitä..ainakaan paljoa Tällä hetkellä meillä vipeltää 2v6kk poika jolla on uhmaikä päällä sekä 11kk vanha pikkusisko..hulina on välillä melkoista,mutta viihtyvät aika hyvin keskenäänkin jotta saan laitettua tiskit koneeseen ym. ja ehdin olla koneellakin..Mies tekee jonkin verran 16 tuntista päivää,mutta hyvin sitä pärjätään tälläkin hetkellä kolmestaan kotona =) olen kyllä oppinutkin hyvin järjestämään aikaa kotitöille ja koneella olemiselle vaikkei mies työttömänä ollessaankaan osallistunut juuri lasten tai kodin hoitoon :/ Toki esikoisen syntymän jälkeen tuntui siltä etten ehtinyt juuri suihkussa käymään tai muutakaan,kun oli koliikki vaivojakin..

Mutta kaikki on erilaisia eikä sitä kenenkään tarvitse olla mikään "superäiti" joka ehtii ja jaksaa tehdä kaikenlaista =) Ja myös vauvat on erilaisia!

 

Suosittelisin kantoliinan hankkimista. Olen huomannut sen todella käteväksi. Silloin kun meidän neiti ei viihdy lattialla ja pitäis saada jotain tehtyä, niin kietaisuristi II: seen vaan niin on molemmat kädet vapaana.

 

Anlin tapaan suosittelisin kantoliinaa. Oma poika oli täysin kannettavaa mallia ekat 3kk, ei puhettakaan sittereistä tai yksin oleilusta tai vaunuista. Kantoliina vapautti askareisiin ja kauppareissuille jne. Nyt poika on reilu 4,5 kk ja arki on jo aivan uudenlaista.

 

meillä ei tapahtunut juuri mitään pariin ensimmäiseen kuukauteen..mies siivosi töiden jälkeen. minä hoitelin poikaa ja nukuttiin pojan kanssa paljon. olin itse todella väsynyt alku kuukaudet,mutta kyllä se siitä helpottaa. usko pois
Minulla karisi luulot pullantuoksuisesta kodista melko nopeasti. Nyt sitten arki rullaa normaali tapaan ja tuntuu että saa aikaiseksi tosiaan vaikka mitä yhden päivän aikana. Huomenna pitäisi alkaa tekemään joulukortteja!

 

Juuri tänään neuvolassa otin puheeksi samaisen asian, kun itsellä myös ei tahdo riittää aikaa muulle kuin tytölle. Tottakai ymmärrän, että tarvitsee minua, mutta jotenkin tuntuu vähän liian raskaalta, kun tarvitsisi olla läsnä = vieressä koko ajan päivällä. 3 kk koliikin aika kun jo vietettiin kuin olisi napanuora kiinni, niin vähän jo alkoi ahdistamaan. Ja mies ihmettelee, että vaikka koliikki on ohi, että miten et ehdi tekemään mitään...|O

Meidän tyttö siis jo 6.5 kk (teillä taisi olla vasta 5 viikkonen tulokas) ja mitään kotihommia ei meinaa ehtiä tekemään saatikka edes itse kunnolla syömään. Paljon on kitinää. Yksin ei oikein viihdy. Kitinä lakkaa usein kun tulen viereen. Tiedustelin jäikö siitä koliikin aikaisesta kantamisesta ja sylkyttelystä päälle, että äiti on aina läsnä. Ei kuulemma oikein vaikuta tähän,enemmän riippuu lapsen tempperamentista ja kehitysvaiheesta, esim. nyt hampaat tulossa, mikä myös voi aiheuttaa tuota kitinää, samoin kuin se, että päiväunet ovat kadoksissa.

Kerroin sitten vain siihen, että miten ihmeessä sitten lähes tulkoon kaikilla esim. täällä netissä kirjottelevilla on aikaa siivota asuntoa, kerätä marjoja, keitellä hilloja, tehdä soseita, leipoa etc. Siis niin, että ei ole ketään auttamassa. Sanoivat minulle, että tuskinpa asiat aina ovat ihan niin kuin tänne kirjoitellaan. "Lohduttivat" myös, että ehdin kyllä niitä kotihommia tekemään sitten ihan tarpeeksi, kun vauva-aika on ohi. Käänsinkin sitten negatiivisen asian myönteiseksi, että tyttö tarvitsee minua NYT ja se on hyvä asia. Sanoi th vielä kun tiedustelin, että pitäisikö jotenkin opettaa olemaan yksin, että ei tarvitse, vauvat oppiman kehityksensä myötä tulemaan omatoimisiksi ja viihtymään itsekseen. Mielenkiintoinen ja yllättävä juttu oli, että ei muuten suositellut th kävelytuolia (kyselin siitä, kun en meinaa löytää oikeaa korkeutta siinä tytölle) vaikka sitä paljon kehutaankin; on huomattu, että siinä voi pahimmassa tapauksessa lonkat luutua väärään asentoon, joka oireilee myöhemmin selkä- ja niskakipuina (tämä voi siis tapahtua jo ihan vähäisessäkin käytössä ) . Eikä siinä sitterissäkään saisi neuvolalääkärin mukaan pitkiä toveja pitää. Kaikista paras paikka lapselle on lattialla mm. lihasten hallinnan kannalta. Taitaa näissä ohjeissa olla paljon vaihteluita terveydenhoitajasta riippuen.

Peesan anlinia ja rouvalia; kantoliina tai rintareppu voisi olla hyvä hankinta. Nyt vielä kun vauvasi on noin pieni, on kevyt kantaakin. Meillä reppu toimi hyvin, vaikkakin kävi hartioille. Tyttö kun ei viihtynyt yhtään kantoliinassa vaikka sitten kokeilin mitkä sidonnat.

 

Täälläkin kuulutetaan kantoliinan puolesta, ihan helmi homma! Siinä jaksaa pitää vauvaa vaikka kuinka kauan. Toinen vaihtoehto on kantoreppu, esim ergo, siinäkin on helppo kantaa varsinkin vähän isompaa vauvaa.

 

meillä poika 3,5 kk.
aamulla syön pikaisesti aamupalan kun poika on sitterissä.
nukkuu aamulla 45 min. käyn sillä aikaa suihkussa ja puen.
sitten päivällä nukkuu 3 h. pesen pyykit ja kerään edelliset pois, pyöritän tiskikonetta ja tyhennän sitä sekä siivoilen tavaroita paikoilleen. tarvittaessa imuroin ja vaihdan lakanoita sun muuta. sitten makailen sohvalla, luen ja olen netissä.
illalla nukkuu vielä 45 min. silloin teen ruoan.
hereillä ollessaan ei viihdy yksin, kun ihan hetken sitterissä tai leikkimatolla. joten silloin en saa aikaiseksi oikein mitään.
illat lähinnä mies on pojan kanssa. lämmitämme saunaa lähes joka ilta. sitten saan joka päivä olla sen 45 min yksin, kun mies menee lenkille iltaunien ajaksi. se on kohokohta !! :heart:
kantoliina on hyvä !!

 

Kiitos kovasti kaikille kommenteista

Kantoliinan olen tilannut, mutta olen niin onneton sen sitomisessa (meni hermot)... 4,6m liinaa ja minä 160cm; jotenkin tuntuu että olen yhtä liinaa kun alan taiteilemaan sen kanssa. Mies kerran kokeili kehtosidontaa, mutta tyttö alko huutaan kun hyeena kun laitettiin hänet sinne. Ehkä mun täytyis kokeilla tuota toista sidontaa, jos vaan saan sen aikaseksi.
Rintareppukin on (Baby Björn Active), mutta ei tyttö tykkää olla siinä. Tänään viimeksi kokeilin. Tuntuu, että sitä ärsyttää kun ei näe sieltä mitään, että ehkä se on sitten parempi kun kannattelee päätään ja voi laittaa kasvot menosuuntaan, en tiiä...

t. Piija

 

Meillä meni tuo ihan alkuaika sinänsä hyvin, että oli kesä, kun poika syntyi ja mies piti sitten kesäloman perään heti isyysloman putkeen. Oli kiva kun saatiin rauhassa tutustua vauvaan ja aina oli toinen apuna.

Meidän vauva on myös alusta asti ollut ihan sylivauva, ei viihdy yksin yhtään, eikä nuku päiväuniakaan. Kantoliinassa saattaa oleilla koko päivänkin, meillä on kaksi pitkää liinaa ja lisäksi kantopussi, jossa kannoin ihan vastasyntyneestä. Ovat kyllä todella helpotus

Nyt vauva on 4,5 kk ja on alkanut hieman paremmin viihtyä lattialla, mutta samassa huoneessa täytyy äidin olla, näköetäisyydellä. Kuitenkin teen vain välttämättömimmät kotityöt, illalla ehtii kun mieskin on kotona. Suihkussa en kyllä pysty päivisin käymään =)

Poika on kuitenkin sillä tavalla helppo, että ei ole koliikkia eikä muita vaivoja ollut, on muutenkin tyytyväinen vauva, ja nukkuu yöt oikein hyvin.

 

Mäkin sain juuri kantoliinan ja kun yritin niiden ohejiden kanssa sitoa, ei tullut mitään. Mutta kun googletin ("kantoliina kietaisuristi" esim.) löytyi monta hyvää kuvallista ohjetta. Osoitteita en muista, mutta kannattaa kokeilla niin alkaa sujua

 

Joko olet Kantoliinakanavaan tutustunut? Siellä on tosi hyvät kuvalliset ohjeet =)

 

Mä ihmettelen tuota kävelytuolijuttua aina, et mikä siinä nyt on niin kamalaa? Lapsi ei suinkaan istu siinä jalat tanassa kokoajan vaan liikkuu ja vaihtelee asentoa kokoajan. Ja kantoliinassahan pidetään ihan pientä mitä kummallisemmassa asennossa ja asento ei vaihdu.Ja mihin se paino silloin kohdistuu? No en halua tästä tappelua, ihmettelen vain ja teen niinkuin meille parhaiten sopii.
Meillä ei siis kantoliinasta juuri apua kun on kaksoset. Mutta nämä kävelytuolit on ihan tosi mahtavat arjen helpottajat ja vauvat viihtyy. Näin saan tehtyä ihan hyvin kotityöt päivän aikana ja jopa leivottuakin viikottain.

 

No en osaa sanoa kävelytuoleista mitään kun ei ole kokemusta niistä, en ole kuullutkaan mitään... mutta ei toki kantoliinassa lasta pidetä mitenkään hassusti, vaan ergonomisessa, lapselle luontaisessa asennossa, jossa paino jakautuu tasaisesti... en tappele, halusin vain sanoa kun olen itse niin tyytyväinen liinailija

 

kavereillano on ollut kaikki mahdolliset kävelytuolit, hyppykeinut, sitterit, bumbot ym. ja meillä on myös. ne ovat lapsille tehtyjä. eikä mitään vahinkoja ole koitunut. jos olisi, niin ne olisivat poistettu markkinoilta jo aika päivää sitten. =)

 

Monet ton kantoliinan nimeen puhuu ja varmasti monelle (varmaan suurimmalle osalle) se on korvaamaton väline, mut meillä kävi ihan toiste päin. Tyttö ei ekaan kolmeen kuukauteen viihtynyt ollenkaan kantoliinassa tai -pussissa. Olka pää oli vain pop. Vasta kun koliikki helpotti, niin alko liinassa viihtymään jotenkin. Tosin tuo on semmonen elohiiri, että kun sen sinne laittaa niin hirvee venkoaminen koko ajan. Ei taida toinen tajuta, että on siellä paketissa ja pysyy. Aika vähän kyllä tullut enää sitten käytettyä, kun viihtyy suht hyvin nykyään itsekseen lattialla.

Ja mitä tulee noihin kotitöihin, niin ekaan kolmeen kuukauteen hyvä,
kun sain syötyä ja jos luppoaikaa jäi niin en todellakaan jaksanut siivota. :ashamed: Ja täytyy myöntää, että kyllä vieläkin tulee aika laiskasti siivoiltua. Pitäis varmaan netti irtisanoa.

 

Täytyy tunnustaa, että en mäkään paljoo ehtinyt siivoilemaan, kun poika oli tuon ikäinen, mutta mun mielestä tossa vaiheessa ei oo niin just, vaikka kämppä vähän sekanen onkin. Anna armoa itelles ja lykkää ukolle imuri käteen kun alkaa tarpeeks pölyt riepomaan. Niin mä tein tossa vaiheessa

 

Hei, hyviä vastauksia olet saanutkin mutta itse haluaisin heittää kuitenkin tuohon kantoliinaan toisenlaisen pointin, täällä kun saat neuvoja että käytä sitä jotta kädet jäävät vapaiksi kotitöihin. Itse sanon kuitenkin että älä huoli, tuo aika on luultavimmin niin lyhyt että ne kotityöt odottavat vielä parinkin kuukauden kuluttua. Itse kärsin alussa tosi huonoa omaa tuntoa kun en saanut mitään tehtyä ja tuntui että elämä on suurin piirtein mennyt kun aika oli jatkuvaa kantelua ja tissittämistä. Meillä kuitenkin alkoi homma helpottaa itsestään 3kk kohdalla ja samalla myös omat kriteerit laskivat, ei haittaa vaikka koti ei ole tip top. Uskon että sun on hankala nyt sitä ymmärtää mutta aika on lyhyt ja keskity nyt mahdollisimman hyvin vauvaasi. Ja käytä kantoliinaa vaikka siihen että voi oikaista sohvalle ja lukea lehteä tai muuten vaan levätä. Esikoisen kanssa tuota kun voi vielä tehdä. Itseäni nyt nimittäin melkein harmittaa kun alkuvauva-aika meni osittain murehtiessa ja koko ajan miettiessä että kun sitä ja sitä ja sitä pitäisi ehtiä tehdä. Nyt puolivuotias vauva viihtyy toisinaan hyvin yksinään ja ehdin tehdä hommia, samalla myös kaipaan jo nyt niitä tiiviitä syli- ja imetyshetkiä joita päivät olivat aamusta iltaan.

Tsemppiä, aika aikaa kutakin!

 

Tuolla kävelytuolikommentilla en tod. tarkoittanut, että siinä ei saisi lasta pitää. Itse kun nimenomaan kysyin vaan vinkkiä sen käyttöön, kun olisin toivonut arkea hieman helpottamaan ja tulikin täys tyrmäys. Ei tuota neitiä kyllä uskalla lattialle jättää yksin kun takkaa polttaa, kun jotain pitäisi hoitaa, turvallisempi paikka se kävelytuoli sen aikaa on. Jos siitä yhtäkkiä vie sänkyyn kun esim. pitäisi pyykit laittaa, niin ihmettelee ja taatusti alkaa huutamaan, että miksi sänkyyn.

Joku taisi mainita, että ei kait myytäisi näitä kävelytuoleja ja sittereitä tai bumboja jne. jos olisivat vaarallisia. Th sitä puheli, että tällaisia vempaimia ei ole poistettu sen takia markkinoilta, kun ei ole aiheuttanut kellekään hengenvaaraa eli ikävät puolet näkyvät vasta paljon myöhemmin. Tuo bumbo-tuolihan on saanut negatiivista julkisuutta, kun vanhemmat eivät osaa käyttää sitä oikein. Joku isä siinä oli tainnut istuttaa lasta pöydällä kun luki lehteä ja vauva siitä sitten tippui lattialle päälleen.

Eiköhän meistä suurin osaa käyttää järkeään noiden "kapistusten" kanssa niin että ei ole vaaraa vauvoille.

Itse olen päässyt eroon tuosta täydellisyyden tavoittelusta "pullantuoksuinen puhdas koti ja aina iloinen äiti", vaikka ei ollut helppoa, kun tähän asti minulle on ollut tärkeää, että koti on siisti aina. Kaupasta saa pullaa ja ikkunat ehdin pesemään ensi keväänä.

 

bumbo on korvaamaton todella. ja sanonpa, että parempi kuin sitteri. monissa paikoissa on lukenut, etät bumbo on ergonominen kun selkä on suorana ja jalat ylempänä kuin peppu. mutta sitterissä ei ole mitään ergonomista asentoa. ja bumbossa lapsi pystyy tavoittaan ympäristön eri asioita. sitterissä kun taas makaa eikä yltä mihinkään. siis suosittelen todella !!

ja vielä.... jos siisteys on tärkeää, siitä voi olla vaikea päästä yli. meillä on ylisiistiä koska en pääse siitä yli, eikä tarvikaan, jos aikaa riittää siivoamiseen niinkuin minulla =) pullantuoksuista kotia en tarvitse =)

 

Piija, kirjoituksesi oli kuin minun. Sama juttu täällä, tyttö on 6vk ja viihtyy vain ja ainoastaan sylissä hereillä ollessaan. Eikä rytmiä vielä ole, joten ei voi ennakoida päikkäreitä tms.

 

Olen jokaiselle neljälle opettanut, etten ihan joka hetki ole käytettävissä. Pieni kitinä ei maata kaada.

Kun tämä meidän kuopus oli ihan vauva, niin kävin suihkussa siten, että kaksi isompaa muksua leikki keskenään tai katsoi filmejä, kolmonen oli kanssani suihkussa ja kuopus istui sitterissä kylppärin ovella.

Ei kannata stressata, ettei ehdi kaikkea tehdä. Mutta suosittelen kuitenkin, että alat jossain vaiheessa opettaa, ettet ole joka sekunti häntä kantamassa. Nimittäin tuo voi pitemmän päälle olla aika rankkaa, ettet tosiaankaan edes suihkuun pääse.

 

En tiedä kuinka monta kertaa päivässä työ ihmiset käytte suihkussa,
mutta mulle se ei ole ollut ongelma, kun käyn iltasin suihkussa tytön jo nukkuessa. Ja koliikkiaikaan, kun ei mennyt aina kovin aikasin nukkumaan, niin kävin sitten suihkussa niin että mies vuorostaan kanto neitiä. Mut toki jos on tottunut aamusin käymään suihkussa, niin sit on varmaan opettelemista. =) Mä oon ehdottomasti iltasuihkija.

 

Nykyään aikaa riittää tekemään vaik mitä. Tyttö tykkää kattoo mitä äippä tekee, joko sitteristä tai lattialta käsin. Nyt on oppinut ottaa tutin ite suuhun joten sekin helpottaa vähän
Aamu alkaa pyllyn pesulla ja aamumammilla. Joka toinen aamu keitän kasivissoseet ja aika usein marjakiisseliä (sit ei tarvii seuraavana aamuna tehdä ). Vähän aikaa tyty köllii lattialla tai sylissä kunnes menee nukkumaan. Sit yleensä keittelen itelee kahvit ja tuun koneelle sillä aikaa kun pyykkikone (ja astianp.kone) pyörivät... Ruokaa teen joko silloin kun nukkuu tai valvoo. Nykyään antaa tehdä keittiössä vaik mitä :heart: Aika helpolla pääsee nykyään...
Saunassa käydään miehen kanssa joka ilta, tosin erikseen kun toinen jää likkaa kattoo :/ No, jos joskus täs päästään kaikki yhdessä kun vähän ikää tulee lisää