Miten eroon tästä tunteesta?

[hunningolla]

Tein väärin, tiedän sen, mutta miksi on niin vaikea unohtaa ja tukahduttaa tunteet?

Eli oon naimisissa turvallisen ja pitkään jo tuntemani miehen kanssa. Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta ja eletään sellasta turvallisen tasaista elämää. Liitto on ihan toimiva, tosin seksiä ja huomiota välillä saisi olla enemmän. Seksi on vuosien varrella vähän "läsähtänyt" ja se ei oikein aina anna sitä mitä haluaisin. Intohimoa saisi olla enemmän. No kävi sitten niin että kerran sattumalta kohtasin ravintolassa mielenkiintoisen oloisen miehen. En sellaista odottanut enkä etsinyt mitään. Tanssin hänen kanssaan eka iltana, sattumalta vaihdoimme yhteystietoja. Mietin pitkään tapaisinko häntä..ja niin tapasimme. Kipinä syttyi heti. Suudelmia ja kosketuksia. Lähdin hänen luotaan, en katunut samantien. Jälkikäteen iski paniikki mitä olen tekemässä. Ilmoitin nyt tänään etten halua enään tavata, pelkään että seuraava kerta olisi jo paljon vakavampaa. Silti ikävöin tätä ihmistä, en tiedä mitä teen? Alitajunnaisesti ajattelen olevani "oikealla tiellä", mutta silti mieli muistuttaa kokoajan että olisiko siitä tullutkin jotain. Tosin olen miettinyt myös että en voisi jättää perhettäni nyt, ajattelen myös lapsia, haluan heillä olevan turvallinen koti ja isä/äiti läsnä kokoaikaisesti. Voi luoja, mihin sitä ihminen voikaan itsensä saattaa. En ole ylpeä itsestäni, mutten osaa katuakaan syvästi. Sen verran ihana tämä ihminen oli.

 

["vieras"]

Toimit aika tavanomaisella tyylillä, ettet ole valmis pitkäekstoiseen parisuhteeseen ja tulet lopun ikääsi hakemaan "kipinää" uusista ihmisistä. En tiedä onko se väärin vai oikein,mutta tunnista se itsestäsi.Uusinkin ihastuksesi väljähtyy jonkun vuoden kuluttua,jolloin olet vuorostaan hänelle uskoton jne.

Tarinastasi ei ilmene kuinka nuorena olet vakiintunut, mutta jos olet jättänyt oman elämäsi elämättä kiirehtiessäsi parisuhteeseen ja äidiksi voi olla aikamoinen yllätys löytää itsestään muutakin tarvetta kuin sen mihin uskoit aikanaan. Koska olet lyönyt itsesi laimin on selvääkin selvempää, että koetat täyttää tarpeistasi tutuksi tulleilla tavoilla eli kohtaamallauuden äijän. Minusta siinä on pikkasen jotakin säälittävää, koska pystyisit ihan varmasti löytämään elämääsi muutakin. Jos kirjoittaisit, että haluat ehdottomasti lähteä puolen vuoden tutkimusretkelle Amazonille hurraisin täällä mikä nainen oletkaan. Siinä olisi koko vartalon ravisuttavaa elämännälkää kuin hillua miesten kanssa, joita tulee aina vastaan.

Joten jos saisin suositella sinulle jotakin,niin koeta tykästyä myös itseesi kuin hakea tykkäämistä muista.

 

[ap.]

Näinhän se on, pitäisi opetella pitämään itsestään, ilman että täytyy huomiota hakea muualta..Hyvä neuvo.

Olen siis mennyt yhteen mieheni kanssa hyvin nuorena, elämä on edelleen hyvää ja mukavaa, en valitakaan. Mutta nuoria kun oltiin niin sitä eli jossain huumassa ja halus vain olla silloin siinä. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta sellainen vahva ja varma tunne kuitenkin. Seksikokemuksia ei ole kertynyt muualta, vaikka en osaa sanoa sitä varmuudella onko se muidenkaan kanssa erilaista. Tiedän että kaikki parisuhteet muuttuu ajansaatossa ja ei seksikään ole aina kuin alkuhuumassa. Silti kaipaan jotain, mutta en tiedä mitä. Kai se on sitä jännitystä.

 

[Saraldo]

Miten yhteystietoja vaihdetaan sattumalta? Jos ette olisi sitä tehneet, sulla ei todennäköisesti olisi nyt tällaista ongelmaa. Unohda se toinen mies, sulla on kotona kaikki hyvin. Miksi ottaa riski ja hypätä tuntemattomaan, ja siinä sivussa sitten tuhota koko perhe? Koita etsiä miehesi kanssa uudelleen se alkuhuuman tunne. Toisaalta, ei mikään suhde voi olla aina vaan sitä huumaa ja jännitystä. Jos nyt vaihdat miestä, se arki tulee uudessakin suhteessa väistämättä vastaan. Mutta olisko se sitten yhtä hyvää arkea kuin mitä sulla on nyt?

 

[ap.]

Miten yhteystietoja vaihdetaan sattumalta? Jos ette olisi sitä tehneet, sulla ei todennäköisesti olisi nyt tällaista ongelmaa. Unohda se toinen mies, sulla on kotona kaikki hyvin. Miksi ottaa riski ja hypätä tuntemattomaan, ja siinä sivussa sitten tuhota koko perhe? Koita etsiä miehesi kanssa uudelleen se alkuhuuman tunne. Toisaalta, ei mikään suhde voi olla aina vaan sitä huumaa ja jännitystä. Jos nyt vaihdat miestä, se arki tulee uudessakin suhteessa väistämättä vastaan. Mutta olisko se sitten yhtä hyvää arkea kuin mitä sulla on nyt?

No en puolustele, se oli vain sattumien seuraus

Aionkin unohtaa tämän toisen miehen, ja aion yrittää hyödyntää tämän energian omaan mieheeni Tosin helppoa se ei ole tällä hetkellä, sen verran on mieli muualla vielä. Myös syyllisyys painaa..