Hiihto on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Huonoilla välineillä se mahdollinen kipinä, lapsi kun on oma persoonansa, ei pääse edes syntymään ja varmasti tuo vanhempienkin asenneongelma vaikuttaa lapseen. Hiihto on hyvä ja monipuolisesti rasittava liikuntalaji.
Minä vihaan hiihtoa. Vedin huonoilla suksilla koko ala-asteen ja vähän paremmilla yläasteen. Opin perustekniikat murtomaahiihtoon ja luisteluhiihtoon ja kävin kerran-pari vapaa-ajallakin hiihtämässä parikymmentä metriä kodin viereiseen metsään syömään juustosämpylöitä ja juomaan termarista kaakaota. Vastustin periaatteesta pakkoa harrastaa lajia, josta ei yhtään tykkää. Pakollisissa hiihtokilpailuissa jättäydyin tahallani koko koulun viimeiseksi maaliintulijaksi porrastetuista lähdöistä huolimatta protestoidakseni osallistumispakkoa.
Nyt olen jo kohta kolmekymppisenä muutaman kerran harkinnut suksipaketin ostoa ja lentokentän kiertämistä.
Hiihtoviha jos mikä kasvatti luonnetta, antoi terveen kanavan teini-iän kapinalle ja opetti, että ikävältäkin tuntuvia asioita on ihan hyvä edes kokeilla, niitä kun tulee elämässä vastaan muutenkin. Ja sen, että kuuma mehu on kuitenkin parempaa kun on ensin pakkasessa suksinut menemään, palkinto tuntuu paremmalta kun sen eteen on vähän ponnistellut.
Oma lapseni hiihtää ne pakolliset.
(Ja ymmärrämme kyllä tällaisiakin ongelmia, ei ole ainutkertaista.)
Se lapsihan saattais vaikka innostua hiihtämisestä, jos ois kunnon välineet ja pääsisi vaikka äidin/isän/kummin kanssa ladulle muutenkin kuin koulussa pakolliset tunnit. Hiihtäminen ei oo kauheen helppoa omaksua jos sitä ei yhtään harjoittele vaan vetäisee suorilta ladulle, vääränkokoisissa kamppeissa ja sukset voitelematta, esim...[/QUOTE]
