Mitä ajattelisit minusta jos kertoisin, että olen 38-vuotiaana ollut naimisissa kolmesti?

Suhteen kannalta se voi olla ihan sama. Ja toki se voi silloinkin olla ihan sama, jos ei välitä niistä avioliiton mukanaan tuomista seikoista.

Mutta sitten taas, jos sillä on ihmiselle väliä ja hän nimenomaan haluaa olla naimisissa, niin silloinhan on perusteltua mennä mieluummin kolme kertaa naimisiin kuin olla kolme kertaa avoliitossa, eikö vaan?

Niin - Matti Nykänen vaikkapa on selvästi tällaista avioituvaa tyyppiä.

 

Jeesus kiesus mitä jeesustelua taas täällä. Mitä väliä on onko ihminen ollut 1, 2, 3 vaiko 8 kertaa naimisissa? Jos ajattelette asiaa loppuun asti, miten se vaikuttaa mielipiteeseenne hänestä ihmisenä? Eikö avioliitto ole kahden kauppa, kahden onni tai kahden epäonni? Ja kyllä, ihminen voi tavata huonolla tuurilla vaikka 30 huonoa kumppania. Varsinkin nuorena solmitut suhteet saattavat päättyä myöhemmin eroon. Se voi toimia myös laukasuna ajatteluun siihen mitä itse toivoo kumppanilta, rakastetulta ja loppuelämältään. Välillä nämä eivät kohtaa, tai kohtaavat hetken. Kun mitään taustoja ei tiedä, kun oikeastaan tietää vaan sen, että ko. henkilö/provo on ollut 3x naimisissa ei kerro juurikaan mitään mistään, kuin vain sen että on ollut sen kolme kertaa naimisissa.
Nykyään mennään toki liian helposti naimisiin, ollaan prinsessoja ja rakastuneita. Arkena penninvenytys, seksuaaliset toiveet törmää, lapset ja kiire töissä syövät avioliittoa siinä missä mikä muukin suhde. Avo- tai avioliitto ovat pyhyydeltään samanarvoisia. Ei ole syytä arvioida suhdetta sen kestävämmäksi sen perusteella onko siinä i-kirjain välissä. Itsekin olen jo 2 kertaa eronnut. Ensimmäinen petti, toista en ikinä halunnutkaan, mutta en kiltteydessäni ja tyhmyydessäni saanut suuta avattua. Mutta! On ihanaa tavata sellainen ihminen kenen kanssa aviokin voisi toimia, toisaalta jos avopuoli toimii toimii aviokin Tai sitten ei. Eikä siinä ole mitään kummaa tai pohtimista. Jos lapset eivät liikoja kärsi (kärsivät kuitenkin aina vähän) ja itse on onnelinen on se parempi kuin olla löysässä tahi kireessä hirressä seuraavat 40-vuotta. Itse kannustan jopa ihmisiä eroamaan jos kaikki keinot ovat jo käytetty. Elämä on lyhyt. Ja rakkautta kaikki tahtovat. Se on inhimillistä. Jotenka, tulisin siihen tulokseen että ko. ap on inhimillinen. <3

 

Hyvä kysymys, mutta siihenhän voi olla lukuisia syitä. Voihan joku mennä vaikka ihan huvikseenkin, ja sekin on ihan ok.

Onhan se ok jos se vastapuoli myös tietää että tässä nyt vähn niinkuin huvikseen mennään naimisiin..
Montako +3 kertaa naimisissa ollutta ihmistä tunnet? Itse tunnen 2 ja voin väittää että kummallakaan ei ole todellakaan elämässsä mitään hallinnassa.

 

Onhan se ok jos se vastapuoli myös tietää että tässä nyt vähn niinkuin huvikseen mennään naimisiin..
Montako +3 kertaa naimisissa ollutta ihmistä tunnet? Itse tunnen 2 ja voin väittää että kummallakaan ei ole todellakaan elämässsä mitään hallinnassa.

Onko sinusta naimisiin meno huvin vuoksi jotenkin huonompi syy kuin mennä vaikka leskeneläkkeen vuoksi? Parisuhdehan voi silti olla hyvä, rakkaus aitoa ja sitoutumistahto suuri, mutta kaikille kun avioliitto ei ole näiden synonyymi. Jos itse menisin joskus naimisiin (en kylläkään mene), se voisi olla juuri joku sellainen "mennään vaan niin voi sanoa tuotakin kokeilleensa" -juttu - eli itse parisuhteen ulkopuolinen asia.

Ei tule äkkiseltään mieleen kolmasti naimisissa olleita, mutta se johtuu osittain siitä, että en tiedä kaikista ihmisistä, kenen kanssa ovat olleet naimisissa ja kenen kanssa vain asuneet yhdessä tai olleen muussa suhteessa. Sellaisia ihmisiä kyllä tiedän useita, jotka ovat asuneet yhdessä useamman kuin kolmen ihmisen kanssa - eli heillä on siis useampia avoliittoja. Vielä useammalla on useampia suhteita, jos kaikki lyhyemmätkin (alle puolen vuoden) lasketaan. Suurin osa näistä on ihan normaaleja ihmisiä - kovin monta sellaista en tunne, joista voisi sanoa, ettei ole elämä ihan hallinnassa, koska yleensä ihmisillä ainakin jokin osa (esim. työ tai opiskelu) on hallinnassa, vaikkeivat ihmissuhteet olisikaan. Mutta niistä, joilla on asiat jotenkin sekaisin, on toinen ollut kaksi kertaa naimisissa, toinen kerran (kumpikin on siis edelleen) ja pari tyyppiä ei ole koskaan edes asunut kenenkään kanssa.

Mutta nykyisin naimisiin meno ei yleensä ole niin tarpeellista. Ehkä naimisiin menee useasti joku vähän konservatiivisempi tyyppi, joka kokee avioliiton olevan ainoa oikea tapa elää yhdessä, tai joka kokee sen sitoutumisen synonyyminä. Liberaalimmat ja nykyaikaisemmat eivät niin siitä piittaa, joten heille ei välttämättä kerry ensimmäistäkään avioliittoa. Itse tunnen enemmän näitä jälkimmäisiä kuin konservatiiveja, joten sekin vaikuttaa siihen, kuinka paljon avioliittoja tuttavapiiristäni löytyy.

 

Niin tai näin. Mutta jos itse olisin sinkku mies ja törmäisin vastaavaan tapaukseen kiertäsin kaukaa tosin tämä johtuu suurelta osin siitä että itse etsin puolisoa jonka kanssa voisi tosiaan vanheta yhdessä

Ja totta näillä minunkin mainitsemilla ihmisillä on joitain osa-alueita hallinnassa mutta sitten erinäiset riippuvuudet tekevät heistä äärimmäisen holtittomia ja onnettomai ihmisiä.