Mitä vikaa uusioperheissä?

[vieras]

Minusta oli ihanaa, kun miehellä oli jo lapsi, kun aloimme seurustella. Itse olen aina halunnut lapsia ja pidän lapsista kovasti, mutta en halunnut omia lapsia opiskelujen keskelle.

Nyt meillä on kaksi yhteistä lasta ja näillä ihana isosisko miehen edellisestä suhteesta. Ei ongelmia meidän aikuisten väleissä tai aikuisten/lasten väleissä tai muutenkaan.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Ei kai mitään, jos kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.

 

[Lunatic]

Sekavaksi menee jos molemmilla on lapsia ennestään ja siihen pitää vielä yhteisiäkin sitten alkaa tehdä.
Aikuiset vois joskus miettiä, miltä lapsesta tuntuu kun se raahataan ihan vieraaseen perheeseen, yhtäkkiä pitäs sopeutua vieraisiin kakaroihin ja vieraaseen aikuiseen.. ja sen pitäs olla koti.
Puistattaa ajatellakin.

Ja monille ei kerta riitä, kun sitä kumppania vaihdetaan useampi kerta ja niitä lapsia raahataan siinä karusellissa mukana. Ei semmonen lapsuus kovin onnellinen voi olla.

 

[Hp]

Ei ole mitään vikaa, jos aikuiset osaavat sopia pelisäännöt ja kaikki lapset ovat yhteisiä, tasa-arvoisia jne... Ja jos riidellään, niin siihen ei vedetä lapsia mukaan, he ovat syyttömiä aikuisten riitoihin. Onnelllista perhe-elämää teille!

 

[punkmamma]

No niin itse vastasit kysymykseesi-ei mitään vikaa Rauhoitu!

 

[punkmamma]

Sekavaksi menee jos molemmilla on lapsia ennestään ja siihen pitää vielä yhteisiäkin sitten alkaa tehdä.
Aikuiset vois joskus miettiä, miltä lapsesta tuntuu kun se raahataan ihan vieraaseen perheeseen, yhtäkkiä pitäs sopeutua vieraisiin kakaroihin ja vieraaseen aikuiseen.. ja sen pitäs olla koti.
Puistattaa ajatellakin.

Ja monille ei kerta riitä, kun sitä kumppania vaihdetaan useampi kerta ja niitä lapsia raahataan siinä karusellissa mukana. Ei semmonen lapsuus kovin onnellinen voi olla.

No höh, puhutko kokemuksesta?

 

[Phoebsi]

Sekametelisoppaa. Onko se hyvä vai huono juttu riippuu ihan vanhemmista. Purematta en kyllä niele

 

[vieras]

Sekavaksi menee jos molemmilla on lapsia ennestään ja siihen pitää vielä yhteisiäkin sitten alkaa tehdä.
Aikuiset vois joskus miettiä, miltä lapsesta tuntuu kun se raahataan ihan vieraaseen perheeseen, yhtäkkiä pitäs sopeutua vieraisiin kakaroihin ja vieraaseen aikuiseen.. ja sen pitäs olla koti.
Puistattaa ajatellakin.

Ja monille ei kerta riitä, kun sitä kumppania vaihdetaan useampi kerta ja niitä lapsia raahataan siinä karusellissa mukana. Ei semmonen lapsuus kovin onnellinen voi olla.

Hei, kerrankin olen samaa mieltä kanssasi!

 

[huoh]

Sekavaksi menee jos molemmilla on lapsia ennestään ja siihen pitää vielä yhteisiäkin sitten alkaa tehdä.
Aikuiset vois joskus miettiä, miltä lapsesta tuntuu kun se raahataan ihan vieraaseen perheeseen, yhtäkkiä pitäs sopeutua vieraisiin kakaroihin ja vieraaseen aikuiseen.. ja sen pitäs olla koti.
Puistattaa ajatellakin.

Ja monille ei kerta riitä, kun sitä kumppania vaihdetaan useampi kerta ja niitä lapsia raahataan siinä karusellissa mukana. Ei semmonen lapsuus kovin onnellinen voi olla.

Eli siis jos on jo lapsia, ja sattuu tulemaan ero tai puoliso vaikka kuolee, niin ei ole enää oikeutta perustaa uutta perhettä, koska lapset kärsii..? Mua oikeasti päivä päivältä kiinoostaa enemmän tietää minkälaisia ihmisiä täällä oikein kirjoittelee kun mielipiteet on noin jyrkkiä. Kammottavaa ajatella, että kaikki ihmiset olisi näin ehdottomia mielipiteissään..

 

[Sankkuli]

Meillä tää toimii loistavasti, tuolla noi miehen ja mun mukulat peuhaa, ja vattassa peuhaa se yhteinen. Eli semmone sekametelisoppa. Ei noi kakarat ainakaan kovin kärsiviltä näytä.

 

[evita]

Lapsen näkökulmasta siihen usein liittyy hylkäämisen kokemuksia, kun vanhemmista toinen häipyy kuvioista enemmän tai vähemmän ja sitten tuo kuvioihin uusia kumppaneita lapsineen. Lähtökohtaisesti lapset toivovat vanhempiensa olevan yhdessä, eikä uusiin aikuisiin tutustuminen ja tottuminen välttämättä ole tuskatonta.

Näin ollen pidän itse parempana lasten kannalta perinteistä perhettä, ja itse tappelen kynsin hampain pitääkseni tämän perheen koossa. En oikein voi kuvitella pahempaa kuin se, että joutuisin sanomaan lapsille, että isä tai äiti häipyy nyt.

Paljon riippuu siitä, miten hyvin vanhemmat pystyvät eronsa hoitamaan, mutta ei se näköjään kovin helppoa useinkaan ole tehdä sitä rakentavasti.

 

[Sankkuli]

Lapsen näkökulmasta siihen usein liittyy hylkäämisen kokemuksia, kun vanhemmista toinen häipyy kuvioista enemmän tai vähemmän ja sitten tuo kuvioihin uusia kumppaneita lapsineen. Lähtökohtaisesti lapset toivovat vanhempiensa olevan yhdessä, eikä uusiin aikuisiin tutustuminen ja tottuminen välttämättä ole tuskatonta.

Näin ollen pidän itse parempana lasten kannalta perinteistä perhettä, ja itse tappelen kynsin hampain pitääkseni tämän perheen koossa. En oikein voi kuvitella pahempaa kuin se, että joutuisin sanomaan lapsille, että isä tai äiti häipyy nyt.

Paljon riippuu siitä, miten hyvin vanhemmat pystyvät eronsa hoitamaan, mutta ei se näköjään kovin helppoa useinkaan ole tehdä sitä rakentavasti.

Jos miehesi, lastesi isä vetelis sua turpaan ihan vaikka lastesikin nähden, taistelisitko liitostasi kynsin hampain? Olisko se mielestäs lapsille hyväks? Tuli vaan mieleen..

 

[..]

Meillä tää toimii loistavasti, tuolla noi miehen ja mun mukulat peuhaa, ja vattassa peuhaa se yhteinen. Eli semmone sekametelisoppa. Ei noi kakarat ainakaan kovin kärsiviltä näytä.

ei ehkä vielä kärsiviltä näytä

 

[Sankkuli]

Meillä tää toimii loistavasti, tuolla noi miehen ja mun mukulat peuhaa, ja vattassa peuhaa se yhteinen. Eli semmone sekametelisoppa. Ei noi kakarat ainakaan kovin kärsiviltä näytä.

ei ehkä vielä kärsiviltä näytä

No joo, eihän noi oo vasta ku vuoden tossa riehunu

 

[Lunatic]

Eli siis jos on jo lapsia, ja sattuu tulemaan ero tai puoliso vaikka kuolee, niin ei ole enää oikeutta perustaa uutta perhettä, koska lapset kärsii..? Mua oikeasti päivä päivältä kiinoostaa enemmän tietää minkälaisia ihmisiä täällä oikein kirjoittelee kun mielipiteet on noin jyrkkiä. Kammottavaa ajatella, että kaikki ihmiset olisi näin ehdottomia mielipiteissään..

Tottakai on, kunhan vähän harkitsee eikä ryntää suinpäin jonkun kanssa kimppaan.

Useat vaan tuntuu olevan sellasia että niillä pitää aina olla kumppani, ja jos ei entinen miellytä niin otetaan tilalle heti uusi.. vaikka olis lapsiakin.
Siis tarkotan nyt sellasia joilla on jokatoinen vuosi uus puoliso. En kaikkia uusperheitä suinkaan.. älkää vetäkö vääriä johtopäätöksiä nyt. :attn:

 

[kolmen äiti]

Jos asiat on kunnossa niin uusioperheessä ei ole mitään vikaa. Lähipiirissä on vaan valitettavasti enemmän ikäviä kokemuksia. Tiedän myös ihan omasta kokemuksesta millaista on olla ulkopuolinen kun uusia sisaruksia tulee kuvioihin.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Tottakai on, kunhan vähän harkitsee eikä ryntää suinpäin jonkun kanssa kimppaan.

Useat vaan tuntuu olevan sellasia että niillä pitää aina olla kumppani, ja jos ei entinen miellytä niin otetaan tilalle heti uusi.. vaikka olis lapsiakin. Semmosia en käsitä.

Beeshi ja aamen.

 

[ap]

Eli siis jos on jo lapsia, ja sattuu tulemaan ero tai puoliso vaikka kuolee, niin ei ole enää oikeutta perustaa uutta perhettä, koska lapset kärsii..? Mua oikeasti päivä päivältä kiinoostaa enemmän tietää minkälaisia ihmisiä täällä oikein kirjoittelee kun mielipiteet on noin jyrkkiä. Kammottavaa ajatella, että kaikki ihmiset olisi näin ehdottomia mielipiteissään..

Tottakai on, kunhan vähän harkitsee eikä ryntää suinpäin jonkun kanssa kimppaan.

Useat vaan tuntuu olevan sellasia että niillä pitää aina olla kumppani, ja jos ei entinen miellytä niin otetaan tilalle heti uusi.. vaikka olis lapsiakin. Semmosia en käsitä.

No varmaan aika harva tuollaista käsittääkään?
Esimerkiksi meillä kuitenkin niin, että mies ja exänsä erosivat ja vuosia tämän jälkeen me tapasimme, ja lopulta aloimme seurustella/muutimme yhteen. Kun olimme varmoja siitä, että suhteemme ei jää pelkäksi hetken huumaksi, ja olimme pohtineet yhteistä tulevaisuuttamme vakavasti, tapasin miehen lapsen jonka kanssa aloimme tutustua vähitellen. Meillä synkkasi heti hyvin, samoin mulla ja miehen exälläkin.

 

[evita]

Jos miehesi, lastesi isä vetelis sua turpaan ihan vaikka lastesikin nähden, taistelisitko liitostasi kynsin hampain? Olisko se mielestäs lapsille hyväks? Tuli vaan mieleen..

Ei tietenkään olisi hyväksi nähdä väkivaltaa. Mutta lapsen näkökulmasta silti on kyse siitä, että he haluavat väkivallan loppuvan JA vanhempien pysyvän yhdessä.

Minua ei ole koskaan lyöty, enkä osaa sellaista tilannetta edes kuvitella. Totta kai siinäkin tapauksessa taistelisin suhteen puolesta, yrittäisin hakea apua jne., mutta en tietenkään antaisi lyödä itseäni sen enempää lasten nähden kuin muutenkaan (lapset kyllä aistivat ongelmat, vaikka lyöminen ei heidän silmiensä edessä tapahtuisikaan).

Perimmäinen kysymys lieneekin siinä, että ihmisten pitäisi tarkemmin harkita kenen kanssa ryhtyvät suhteeseen. Liian usein etenkin naiset ummistavat silmänsä miehen alkoholiongelmalta yms. asioilta ja uskovat, että kyllä se mies muuttuu, kun vain sitä tässä rakastan ja lapsiakin tulee taloon.

Sitäpaitsi käsittääkseni suurin osa avioeroista tapahtuu niin, että syynä ei ole väkivalta. Aika monesti sitä erotaan, kun vaan ei tunnu miltään ja ensihuuma on haihtunut ja lapsiperheen arki mättää ja jossain muualla uuden kumppanin kanssa asiat ovat paremmin. Ja oikeasti toiset liitot päättyvät eroon vielä useammin kuin ne ekat.

 

[kolmen äiti]

Ja kuvioissa saattaa olla vielä vaikeita exiä, kuinka kaikkia kohdellaan tasapuolisesti (mun, sun ja meidän lapsia) jne. Itseäni kyllä hirvittää tuollainen härdelli, mitä tässä on joutunut seuraamaan muutamia uusioperheitä....sen voi vannoa, että jos ero tulisi niin lapsia en enää halua.

 

[Lunatic]

No varmaan aika harva tuollaista käsittääkään?
Esimerkiksi meillä kuitenkin niin, että mies ja exänsä erosivat ja vuosia tämän jälkeen me tapasimme, ja lopulta aloimme seurustella/muutimme yhteen. Kun olimme varmoja siitä, että suhteemme ei jää pelkäksi hetken huumaksi, ja olimme pohtineet yhteistä tulevaisuuttamme vakavasti, tapasin miehen lapsen jonka kanssa aloimme tutustua vähitellen. Meillä synkkasi heti hyvin, samoin mulla ja miehen exälläkin.

No tottakai tämä on ihan ok.
=)

 

[manlis]

kyllä se aina vaikeuttaa asioita kun on minun- sinun- ja meidän lapsia. aina otettava huomioon jokaisen sukulaiset ja tavat. ja sitten aika tunkkaisen oloista jos lapsia monen kanssa, hyh.

 

[Viblsp-]

Tähänkin pätee se, että vain perheenjäsenet itse tietävät, miten sujuu. Ulkopuolisen on hirveän helppoa tehdä virheellisiä/liioiteltuja johtopäätöksiä.

 

[papulia]

Siinä osaa olla vaikka mitä vikaa jos on ollakseen. Nimimerkillä uusioperheeseen syntynyt ja siitä vielä toiseen joutunut ja toivon, ettei ikinä ole tilanne edessä, että tätä pienokaista pitäisi siihen paskaan laittaa. Omat kokemukset ei järin hyvät ole. Osaa se myös toimia, joissakin tapauksissa.

 

[kolmen äiti]

Tähänkin pätee se, että vain perheenjäsenet itse tietävät, miten sujuu. Ulkopuolisen on hirveän helppoa tehdä virheellisiä/liioiteltuja johtopäätöksiä.

No, mä olen läheltä seurannut miehen veljen uusioperhettä. Molemmilla oli jo monta lasta tavatessaan ja sitten vielä 1 yhteinen tuli...ei ole helppoa ollut.