Mitä väärää siinä on, että lapset ovat hoidossa vaikka itse kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
On huolestuttavaa, jos terve vanhempi ei jaksa hoitaa lapsiaan kuin muutaman tunnin päivässä. Hakisin apua siinä tilanteessa. Jos siis lapset on kokopäivähoidossa. Miksei esim. kerhot tai osa-aikahoito riitä?

Miksi se on huolestuttavaa? Miksi ei ole huolestuttavaa että työssä käyvän lapset ovat hoidossa? Sama tilannehan heillä on. Kerhoja tuskin on monena päivänä viikossa montaa tuntia kerrallaan. Tai en ole ainakaan kuullut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No vaikka mitä. Etenkin, jos lapsi on pieni ja/tai kokopäivähoidossa. Kyllä koti aina päiväkodin voittaa. Kasvatus- ja hoitovastuu on ensisijaisesti kodin eikä yhteiskunnan/päiväkodin. Luulisi, että vanhemmat haluaisivat viettää lastensa kanssa enemmän aikaa kuin muutaman tunnin illalla. Hoitopäivä on lapsen työpäivä. Kotona on leppoisampaa.

Mä en ole samaa mieltä.Jos vanhemmat eivät jaksa / halua ulkoilla, leikkiä jne niin miksi se koti olisi parempi paikka? Eikä ole parempi että lapsi saa olla jaksavien aikuisten ja muidenkin aikuisten kanssa? Mitä sitten vaikkei haluaisi olla 24/7 lasten kanssa? Mitä se haittaa?

Jos vanhemmat eivät jaksa, niin miksi niitä lapsia on hankittu? Hankitaan itse kukin se määrä, joka jaksetaan huoltaa ja hoitaa tai jätetään sitten hankkimatta kokonaan. Jos ei yhden tai kahden lapsen kanssa jaksa ulkoilla, niin jo on maailman kirjat sekaisin! Pari päivää viikossa hoitopaikassa ymmärrän, mutta kokopäivähoito on asia erikseen. Jos ei yhtenäkään päivänä jaksa ulkoilla tai leikkiä, niin säälittää kyllä tällaisen äidin lapset! Suorastaan pistää vihaksi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Työssäkäyvien lasten äidit potevat paskaa fiilistä siitä että joutuvat lapsia päiväkodissa pitämään...päiväkotipäivä kun vastaa rasitukseltaan aikuisen työpäivää, eli on lapselle kuitenkin tietyllä tapaa rankka.

Mutta jos se sama äiti jääkin työttömäksi kotiin, niin yhtäkkiä siitä päiväkodista muodostuu sille lapselle ihana paikka jossa sen lapsen on niin hyvä ja kiva olla.

Mä en tätä yhtälöä ymmärrä.

Mä väitän henkilökohtaisella tasolla, että mulle sekä mun lapsille on parempi olla kotona, kuin että veisin lapset päiväkotiin kun itse siis kuitenkin olen kotosalla vauvan kanssa. Toki päiväkoti voisi olla ihan ok kunhan taapero tuosta kasvaa, mutta en halua häntä päiväkotiin viedä (syyt ovat lähinnä ne, joita ei nyt mielestäsi lasketa) kun kerhojakin on paljon tarjolla.

miten niin vastaa työtä, mun lapsi ainakin haluaa pväkotiin
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Herää kysymys, miksi niitä lapsia on halunnut, jos heidät sysätään yhteiskunnan kasvatettaviksi? Lapset ovat ensisijaisesti vanhempiensa vastuulla, ei päiväkodin. Outoa, että joku kysyy, mitä kummallista siinä on. Ylipäänsä ei ole normaalia olla kaiket päivät kotona, mikäli ei ole kotiäiti. Pitäisi tehdä töitä tai opiskella. Ellei ole saikulla tms.

Miksi ei voisi haluta ja tehdä lapsia vaikkei niiden kanssa olisikaan 24/7? Miksi ei ole normaalia olla kotona? Kuka sanoo ettei ole normaalia? Kuka määrittelee sen mikä on normaali tapa elää?

Miksi elämän pitäisi äitinä olla samanlaista kuin lapsettomana? Vanhemmuuteen kuuluu tiettyjä velvollisuuksia. Mitä reilua on siinä, että vanhemmalla on vapaapäivä jokaikinen päivä ja lapsilla työpäivä? Miksi lastaan rakastava vanhempi haluaa nähdä lastaan vain illalla, jos ei kerran ole pakko? Puhutko muuten kokopäivähoidosta vai osa-aikahoidosta? Mietis vähän, miten yhteiskunta pyörisi, jos kaikki olisivat kotona.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Mamma:
Jos vanhemmat eivät jaksa, niin miksi niitä lapsia on hankittu? Hankitaan itse kukin se määrä, joka jaksetaan huoltaa ja hoitaa tai jätetään sitten hankkimatta kokonaan. Jos ei yhden tai kahden lapsen kanssa jaksa ulkoilla, niin jo on maailman kirjat sekaisin! Pari päivää viikossa hoitopaikassa ymmärrän, mutta kokopäivähoito on asia erikseen. Jos ei yhtenäkään päivänä jaksa ulkoilla tai leikkiä, niin säälittää kyllä tällaisen äidin lapset! Suorastaan pistää vihaksi!

Miksi pitäisi jaksaa? Jos se lapsi saa hoidossa ulkoilla, leikkiä jne kaikkea mukavaa niin miksi ei olisi siellä? Hankittu koska on haluttu, mutta halutaan ottaa myös omaa aikaa ja nauttia siitä? Aika mustavalkoista että joko hoidetaan tai sitten jätetään hankkimatta.
 
Sitten kun jään äitiyslomalle, ja esikoinen on reilut kolme tuolloin, aiomme pitää esikoisella tarhapaikan. Emme täysipäiväisenä, mutta pari päivää viikossa on mielestäni sopivaa virikettä kotioloihin verrattuna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasapa:
Alkuperäinen kirjoittaja Heta:
mutta lapsen psyykkiselle kehitykselle on varmasti haittaa ellei vanhemmat ole hänestä kiinnostuneita.

Eihän hoidossa ole pois sulje sitä, etteikö olisi kiinnostunut vai sulkeeko? Miksi?

Kyllä se silloin sulkee jos lapsi on kokopäiväisessä hoidossa terveen vanhemman ollessa kotona. Silloin vanhemmalla olisi kaikki resurssit olla lapsensa kanssa ja viettää hänen kanssaan aikaa. Tässä tapauksessa jatkuva hoidossa olo kielii siitä ettei halua lapsen olevan rasitteena, on kivempi tehdä jotain muuta, ja ilman lasta.

Kavereita ym ehtii kyllä näkemään siinä parin-kolmen päivän aikana, tai muutaman tunnin aikana. Lapsen pitäisi saada levätäkin, ja täysi hoitopäivä ON rasittava. Lisäksi mitä enemmän on hoidossa, sitä enemmän altistuu erilaisille infektiotaudeille ja sairastelee. Sekö sitten on hienoa. Kun meidän poika oli täysiaikaisena tarhassa sairasti vähintään kerran kuussa jonkin flunssan, mahataudin tms. Nyt ollut 10 päivää kuussa puoli vuotta ja kerran ollut kipeä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi elämän pitäisi äitinä olla samanlaista kuin lapsettomana? Vanhemmuuteen kuuluu tiettyjä velvollisuuksia. Mitä reilua on siinä, että vanhemmalla on vapaapäivä jokaikinen päivä ja lapsilla työpäivä? Miksi lastaan rakastava vanhempi haluaa nähdä lastaan vain illalla, jos ei kerran ole pakko? Puhutko muuten kokopäivähoidosta vai osa-aikahoidosta? Mietis vähän, miten yhteiskunta pyörisi, jos kaikki olisivat kotona.

Miksi ei voisi pysyä, jos on mahdollisuus? Ei tietenkään kokonaan voi, mutta jos lapsi nauttii, aikuinen nauttii niin hoitohan on loistava asia, eikö? Jos lastaan rakastava vanhempi haluaa että lapsi saa tehdä kivoja asioita? Kokopäivähoidosta puhun. Mietin, mutta ei kaikki tee näin, vaan he tekevät niin kuin muka "kuuluu" tehdä. Ja minä kysyn miksi ei voisi olla toisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Katriina79:
Sitten kun jään äitiyslomalle, ja esikoinen on reilut kolme tuolloin, aiomme pitää esikoisella tarhapaikan. Emme täysipäiväisenä, mutta pari päivää viikossa on mielestäni sopivaa virikettä kotioloihin verrattuna.

Meillä kans näin. Esikoinen on jatkanut 2 vajaata pv/viikko tutussa päikyssä, ja koska saa näin pitää paikkansa siellä, kuopuskin on etusijalla kun uusia lapsia päikkyyn otetaan. Pääsevät siis todnäk yhdessä sisarusryhmään kun taas lähden töihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
On huolestuttavaa, jos terve vanhempi ei jaksa hoitaa lapsiaan kuin muutaman tunnin päivässä. Hakisin apua siinä tilanteessa. Jos siis lapset on kokopäivähoidossa. Miksei esim. kerhot tai osa-aikahoito riitä?

Miksi se on huolestuttavaa? Miksi ei ole huolestuttavaa että työssä käyvän lapset ovat hoidossa? Sama tilannehan heillä on. Kerhoja tuskin on monena päivänä viikossa montaa tuntia kerrallaan. Tai en ole ainakaan kuullut.

Koska terveen vanhemman pitäisi jaksaa lapsensa hoitaa. Jos ei jaksa, olisi lasten ehkä parempi kasvaa ja asua muualla. Työssäkäyvät vanhemmat käyvät TÖISSÄ ja sen jälkeen hoitavat lapsiaan. Osa-aikahoidon ymmärrän, mutta onhan siinä jotain outoa, jos äiti vie lapsensa kokopäivähoitoon, kun ei jaksa heitä hoitaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska terveen vanhemman pitäisi jaksaa lapsensa hoitaa. Jos ei jaksa, olisi lasten ehkä parempi kasvaa ja asua muualla. Työssäkäyvät vanhemmat käyvät TÖISSÄ ja sen jälkeen hoitavat lapsiaan. Osa-aikahoidon ymmärrän, mutta onhan siinä jotain outoa, jos äiti vie lapsensa kokopäivähoitoon, kun ei jaksa heitä hoitaa.

Miksi PITÄISI jaksaa jos on mahdollisuus jakaa hoitovastuuta? MIKSI se on outoa? Siksikö kun niin "kuuluisi" tehdä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja Mamma:
Jos vanhemmat eivät jaksa, niin miksi niitä lapsia on hankittu? Hankitaan itse kukin se määrä, joka jaksetaan huoltaa ja hoitaa tai jätetään sitten hankkimatta kokonaan. Jos ei yhden tai kahden lapsen kanssa jaksa ulkoilla, niin jo on maailman kirjat sekaisin! Pari päivää viikossa hoitopaikassa ymmärrän, mutta kokopäivähoito on asia erikseen. Jos ei yhtenäkään päivänä jaksa ulkoilla tai leikkiä, niin säälittää kyllä tällaisen äidin lapset! Suorastaan pistää vihaksi!

Miksi pitäisi jaksaa? Jos se lapsi saa hoidossa ulkoilla, leikkiä jne kaikkea mukavaa niin miksi ei olisi siellä? Hankittu koska on haluttu, mutta halutaan ottaa myös omaa aikaa ja nauttia siitä? Aika mustavalkoista että joko hoidetaan tai sitten jätetään hankkimatta.

Miksi terve ihminen tarvitsee omaa aikaa 5 päivää viikossa 8 tuntia? Miksi lapsia hankitaan, jos vanhemmuus kiinnostaa vain välillä? Ei lapsen kuulu viettää enemmän aikaa tarhatätien kuin omien vanhempiensa kanssa, jos toinen vanhemmista on kotona. Tuokin on mustavalkoista, että omaa aikaa ei ole, jos lapsi ei ole hoidossa kokopäiväisesti joka päivä. Miettisit välillä lapsen kannalta. Kyllä lapsi haluaa viettää myös kiireetöntä aikaa kotona. Ja olla vanhempiensa kanssa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi elämän pitäisi äitinä olla samanlaista kuin lapsettomana? Vanhemmuuteen kuuluu tiettyjä velvollisuuksia. Mitä reilua on siinä, että vanhemmalla on vapaapäivä jokaikinen päivä ja lapsilla työpäivä? Miksi lastaan rakastava vanhempi haluaa nähdä lastaan vain illalla, jos ei kerran ole pakko? Puhutko muuten kokopäivähoidosta vai osa-aikahoidosta? Mietis vähän, miten yhteiskunta pyörisi, jos kaikki olisivat kotona.

Miksi ei voisi pysyä, jos on mahdollisuus? Ei tietenkään kokonaan voi, mutta jos lapsi nauttii, aikuinen nauttii niin hoitohan on loistava asia, eikö? Jos lastaan rakastava vanhempi haluaa että lapsi saa tehdä kivoja asioita? Kokopäivähoidosta puhun. Mietin, mutta ei kaikki tee näin, vaan he tekevät niin kuin muka "kuuluu" tehdä. Ja minä kysyn miksi ei voisi olla toisin.

En tunne yhtäkään lasta, joka haluaisi olla kokopäivähoidossa, jos voisi olla kotihoidossa tai osa-aikahoidossa. Enkä usko, että sellaista lasta edes on.

 
Mun 5-vuotias käi 5 kk. sitten kotihoitoon kun jäin äitiyslomalle, eikä se välttämättä ole paras vaihtoehto :whistle:

5-vuotias kaipaa aika paljon enemmän, kuin mitä viimeisillään raskaana tai vastasyntyneen kanssa hälle täällä kotona on tarjottu, onneksi alkaa kevään myötä helpottaa ja kerhosta on löytynyt uusia kavereita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska terveen vanhemman pitäisi jaksaa lapsensa hoitaa. Jos ei jaksa, olisi lasten ehkä parempi kasvaa ja asua muualla. Työssäkäyvät vanhemmat käyvät TÖISSÄ ja sen jälkeen hoitavat lapsiaan. Osa-aikahoidon ymmärrän, mutta onhan siinä jotain outoa, jos äiti vie lapsensa kokopäivähoitoon, kun ei jaksa heitä hoitaa.

Miksi PITÄISI jaksaa jos on mahdollisuus jakaa hoitovastuuta? MIKSI se on outoa? Siksikö kun niin "kuuluisi" tehdä?

Lapsi on kiintynyt eniten vanhempiinsa ja vanhemmat ovat hänelle tärkeämpiä kuin hoitotädit. Miksi siis lapsi viettäisi enemmän aikaa tarhan tätien kuin äidin/isän kanssa? Kysyn nyt sinulta: mitä vikaa on osa-aikahoidossa? Lapsi saa olla paljon kotona vanhempansa kanssa ja silti myös hoidossa. On kaikin tavoin outoa, jos joku toinen aikuinen hoitaa lapsia enemmän kuin heidän vanhempansa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska terveen vanhemman pitäisi jaksaa lapsensa hoitaa. Jos ei jaksa, olisi lasten ehkä parempi kasvaa ja asua muualla. Työssäkäyvät vanhemmat käyvät TÖISSÄ ja sen jälkeen hoitavat lapsiaan. Osa-aikahoidon ymmärrän, mutta onhan siinä jotain outoa, jos äiti vie lapsensa kokopäivähoitoon, kun ei jaksa heitä hoitaa.

Miksi PITÄISI jaksaa jos on mahdollisuus jakaa hoitovastuuta? MIKSI se on outoa? Siksikö kun niin "kuuluisi" tehdä?

Miksi et halua viettää paljon aikaa lapsesi kanssa? Onko vanhemmuudessa/lasten kanssa olemisessa enemmän ikäviä kuin hyviä puolia?

 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska terveen vanhemman pitäisi jaksaa lapsensa hoitaa. Jos ei jaksa, olisi lasten ehkä parempi kasvaa ja asua muualla. Työssäkäyvät vanhemmat käyvät TÖISSÄ ja sen jälkeen hoitavat lapsiaan. Osa-aikahoidon ymmärrän, mutta onhan siinä jotain outoa, jos äiti vie lapsensa kokopäivähoitoon, kun ei jaksa heitä hoitaa.

Miksi PITÄISI jaksaa jos on mahdollisuus jakaa hoitovastuuta? MIKSI se on outoa? Siksikö kun niin "kuuluisi" tehdä?

Hoitovastuun JAKAMINEN ei tarkoita sitä että lapsi viettää 75% hereilläoloajastaan vieraan ihmisen kanssa ellei ole pakko. Se on hoitovastuun sysäämistä pois vanhemmilta.

Miksi puolison kanssa pitäisi jaksaa viettää aikaa? Eikö sekin olisi näppärämpää kun lykkäisi sen äijän jonkun toisen naisen vaivoiksi, itse voisi sitten ottaa kotiin pari tuntia ennen kuin menee nukkumaan.... Harva niin kuitenkaan ajattelee, ennemminkin valitetaan kun on niin vähän yhteistä aikaa. Lasten kanssa ihan sama juttu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No vaikka mitä. Etenkin, jos lapsi on pieni ja/tai kokopäivähoidossa. Kyllä koti aina päiväkodin voittaa. Kasvatus- ja hoitovastuu on ensisijaisesti kodin eikä yhteiskunnan/päiväkodin. Luulisi, että vanhemmat haluaisivat viettää lastensa kanssa enemmän aikaa kuin muutaman tunnin illalla. Hoitopäivä on lapsen työpäivä. Kotona on leppoisampaa.

Mä en ole samaa mieltä.Jos vanhemmat eivät jaksa / halua ulkoilla, leikkiä jne niin miksi se koti olisi parempi paikka? Eikä ole parempi että lapsi saa olla jaksavien aikuisten ja muidenkin aikuisten kanssa? Mitä sitten vaikkei haluaisi olla 24/7 lasten kanssa? Mitä se haittaa?

MIKSI yleensä tehdä lapsia jos niiden kanssa ei jaksa olla/ ei halua ulkoilla, leikkiä/ ei halua antaa virikkieita/ ei halua antaa niille ruokaa / ei halua pestä pyykkiä / ei halua pestä kurahousuja / ei halua menettää omaa vapaa-aikaa/ ei halua viedä harrastuksiin / ei halua hengittää niiden kanssa samaa ilmaa 24/7 tai edes sitä vähäistä aikaa mitä ne hereillä iltaisella on.

Eiks se sit oo sama viedä ne laitokselta suoraan johonki hoitopaikkaan ja ku täyttää 18 v- niin hakee sit ne sieltä himppeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heta:
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska terveen vanhemman pitäisi jaksaa lapsensa hoitaa. Jos ei jaksa, olisi lasten ehkä parempi kasvaa ja asua muualla. Työssäkäyvät vanhemmat käyvät TÖISSÄ ja sen jälkeen hoitavat lapsiaan. Osa-aikahoidon ymmärrän, mutta onhan siinä jotain outoa, jos äiti vie lapsensa kokopäivähoitoon, kun ei jaksa heitä hoitaa.

Miksi PITÄISI jaksaa jos on mahdollisuus jakaa hoitovastuuta? MIKSI se on outoa? Siksikö kun niin "kuuluisi" tehdä?

Hoitovastuun JAKAMINEN ei tarkoita sitä että lapsi viettää 75% hereilläoloajastaan vieraan ihmisen kanssa ellei ole pakko. Se on hoitovastuun sysäämistä pois vanhemmilta.

Miksi puolison kanssa pitäisi jaksaa viettää aikaa? Eikö sekin olisi näppärämpää kun lykkäisi sen äijän jonkun toisen naisen vaivoiksi, itse voisi sitten ottaa kotiin pari tuntia ennen kuin menee nukkumaan.... Harva niin kuitenkaan ajattelee, ennemminkin valitetaan kun on niin vähän yhteistä aikaa. Lasten kanssa ihan sama juttu.

PEESI!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Mun mielestä se on vain tosi laiskaa vanhemmalta laittaa lapsi täysipäiväisesti hoitoon sillä verukkeella että itsekin kaipaa vapaata tai ei jaksa ulkoilla. Mutta tilanteet on jokaisella erilaiset. Itse en voisi hyvällä omallatunnolla niin tehdä :saint:

Mitä haittaa tai väärää siinä on että on laiska?

Se on lapselle epäreilua, koska lapsi 'joutuu töihin' kun äiti haluaa lomailla. Sen takia tuntuu todella kummalliselta että laitetaan lapsi täysipäiväisesti hoitoon kun itse maataan kotona.

Jos on oikeasti niin laiska ettei omia lapsiaan jaksa niin onhan niillä raukoilla sitten varmaan paremmat oltavat hoidossa, mutta jälkiviisaana tekisi mieli sanoa että olisi miettinyt kahteen kertaan alunperinkin mihin voimat riittää :whistle:

Hyvä se on olla jälkiviisas; harva se osaa arvioida voimiansa etukäteen!
 
Joo kiva ap sinun kaltaisten takia olen odottanut lapsilleni tarhapaikkoja kaksi kuukautta.Se vasta kivaa onkin käydä töissä ja opiskella kun lapsille ei ole hoitopaikkoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kuuleppas:
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Alkuperäinen kirjoittaja vierasap:
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Mun mielestä se on vain tosi laiskaa vanhemmalta laittaa lapsi täysipäiväisesti hoitoon sillä verukkeella että itsekin kaipaa vapaata tai ei jaksa ulkoilla. Mutta tilanteet on jokaisella erilaiset. Itse en voisi hyvällä omallatunnolla niin tehdä :saint:

Mitä haittaa tai väärää siinä on että on laiska?

Se on lapselle epäreilua, koska lapsi 'joutuu töihin' kun äiti haluaa lomailla. Sen takia tuntuu todella kummalliselta että laitetaan lapsi täysipäiväisesti hoitoon kun itse maataan kotona.

Jos on oikeasti niin laiska ettei omia lapsiaan jaksa niin onhan niillä raukoilla sitten varmaan paremmat oltavat hoidossa, mutta jälkiviisaana tekisi mieli sanoa että olisi miettinyt kahteen kertaan alunperinkin mihin voimat riittää :whistle:

Hyvä se on olla jälkiviisas; harva se osaa arvioida voimiansa etukäteen!

Mutta jos ei jaksa, kuuluu hakea apua. Lapsi ei tarvitse kokopäivähoitoa ellei vanhempi ole masentunut tms. Laiskuus ei ole syy..kuka vaan voi heittäytyä laiskaksi, jos ei ota itseään niskasta kiinni. Osa-aikahoito riittää varsin hyvin. On käsittämätöntä, jos lapsi on hoidossa esim. klo 8-17.

 
Alkuperäinen kirjoittaja kuuleppas:
Hyvä se on olla jälkiviisas; harva se osaa arvioida voimiansa etukäteen!

Syyksi tässä ketjussa on täysipäiväiselle pienen lapsen hoidolle esitetty omaa mukavuudenhalua; miksi en ottaisi vapaata lapsesta kun kerran pystyn. Sei ei oikein mene kategoriaan 'en osannut arvioida voimiani etukäteen', se menee ihan vain laiskuuden piikkiin ja sen, että asettaa itsensä ja oman mukavuudenhalunsa lapsen tarpeiden edelle. Tällainen ihminen tuskin on ollut kovin epäitsekäs alun alkaenkaan..

Luulisi että joitain uhrauksia oman lapsensa eteen voi tehdä, kuten pitää sitä vapaa-aikaa pari-kolme päivää viikossa jotta lapsikin saa levätä kotona, mutta ei ilmeisesti?

Tilanteet ja ihmiset on erilaisia. Jos nyt kerran pitää taas ratakiskosta taivuttaa niin minun oikeustajuuni ei käy laittaa pientä (esim. 2v) lasta täysipäiväiseen hoitoon koska vanhempi haluaa omaa aikaa, kun taas eskarilaisen kohdalla ymmärrän hyvin jos lapsi sitä itse haluaa.

Jos taas vanhemmalla on esim. masennusta tai vastaavaa ongelmaa joka tekee arjessa jaksamisen mahdottomaksi, on lapselle varmasti sitten parempi olla hoidossa, mutta silloinkin toivoisi että vanhempi itse ymmärtää hakea apua jotta tilanteeseen voi joku muutos tulla, eikä vain jäädä kotiin makaamaan ja ottaa 'the easy way out'. Get it?
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Joo kiva ap sinun kaltaisten takia olen odottanut lapsilleni tarhapaikkoja kaksi kuukautta.Se vasta kivaa onkin käydä töissä ja opiskella kun lapsille ei ole hoitopaikkoja.

Sellaista se elämä on... Niin kauan kuin hoitopaikoista on pula, en tosiaankaan luovu esikoisen hyvästä paikasta vaikka kotona vauvan kanssa olenkin.

Esikoinen käy kavereiden kanssa leikkimässä 3-4 pvänä viikossa n 4 tunnin ajan. Tyttö on tyytyväinen ja äiti on tyytyväinen, kun saa muutaman tunnin omaa aikaa (olettaen että vauva sattuu nukkumaan hyvin).

Ja kun aikoinaan kuopus tarvitsee hoitopaikkaa, saan sen tuosta lähipäiväkodista, sillä sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan.
 

Uusimmat

Yhteistyössä