[QUOTE="ihmettelijä";26309557]Kerrot mitä et tee, mutta kysymys olikin että mitä tuossa tilanteessa tulisi tehdä? Lapsen ei tulisi koskaan joutua tuollaiseen tilanteeseen. Miksi koiranomistajat kuvittelevat että lapsen tulisi osata reagoida oikein jos heidän äkäinen koiransa tulee irrallaan vastaan? Onko teillä jotain vikaa päässä vai mitä?[/QUOTE]
Yritän perääntyä tilanteesta mahdollisimman rauhallisesti ja pitäen katseen koirassa.
Missä kohtaa mä olen sanonut, että lapsen tarvitsisi mun mielestä osata toimia, jos äkäinen irtokoira tulee vastaan? Niin, en missään.
Mutta mun mielestä on turhaa ja typerää opettaa lapsille, että koiria pitää pelätä ja vihata ja hysteerisyyteen asti pysyä niistä kaukana siksi, että ne on koiria.
Omille lapsilleni olen opettanut, että eläimiä kohdellaan nätisti, niiden lähellä käyttäydytään rauhallisesti, eikä niitä tieten tahtoen provosoida.
Vieraisiin eläimiin ei mennä koskemaan ilman omistajan lupaa.
En ole erityiseen opettanut mitään muuta, vaan ihan vaan esimerkilläni näyttänyt, että vastaan tulevat koirat ohitetaan nätisti kävellen ja sen enempää huomiota kiinnittämättä (eikä suinkaan esim. kaapaten lapsi syliin ja vaihtamalla kadun puolta juoksujalkaa, se kun voi oikeasti jonkun koiran mielestä olla provosoivaa käytöstä).
Se, että saa pakonomaisia koirantappamisajatuksia ja näkee päässään mielikuvia lapsestaan koiran raatelemana heti, kun naapurin pihalla on koira (joka ilmeisestikään ei edes käyttäytynyt millään lailla uhkaavasti, ap ei käsittääkseni missään kohtaa maininnut koiran edes yrittäneen hetiä lähestyä), ei mun mielestä ole ihan tervettä. Silloin on vikaa jonkun muunkin päässä, kuin koiran omistajan.
Yritän perääntyä tilanteesta mahdollisimman rauhallisesti ja pitäen katseen koirassa.
Missä kohtaa mä olen sanonut, että lapsen tarvitsisi mun mielestä osata toimia, jos äkäinen irtokoira tulee vastaan? Niin, en missään.
Mutta mun mielestä on turhaa ja typerää opettaa lapsille, että koiria pitää pelätä ja vihata ja hysteerisyyteen asti pysyä niistä kaukana siksi, että ne on koiria.
Omille lapsilleni olen opettanut, että eläimiä kohdellaan nätisti, niiden lähellä käyttäydytään rauhallisesti, eikä niitä tieten tahtoen provosoida.
Vieraisiin eläimiin ei mennä koskemaan ilman omistajan lupaa.
En ole erityiseen opettanut mitään muuta, vaan ihan vaan esimerkilläni näyttänyt, että vastaan tulevat koirat ohitetaan nätisti kävellen ja sen enempää huomiota kiinnittämättä (eikä suinkaan esim. kaapaten lapsi syliin ja vaihtamalla kadun puolta juoksujalkaa, se kun voi oikeasti jonkun koiran mielestä olla provosoivaa käytöstä).
Se, että saa pakonomaisia koirantappamisajatuksia ja näkee päässään mielikuvia lapsestaan koiran raatelemana heti, kun naapurin pihalla on koira (joka ilmeisestikään ei edes käyttäytynyt millään lailla uhkaavasti, ap ei käsittääkseni missään kohtaa maininnut koiran edes yrittäneen hetiä lähestyä), ei mun mielestä ole ihan tervettä. Silloin on vikaa jonkun muunkin päässä, kuin koiran omistajan.